Letškhumi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Letškhumin sijainti Georgian kartalla
Khvamlin vuorijono Letškhumissa

Letškhumi (georg. ლეჩხუმი) on historiallinen vuoristoalue Georgian luoteisosassa. Siihen kuuluvat Rioni- ja Tskhenistsqalijokien keskijuoksujen alueet sekä Ladžanurin jokilaakso. Alue kuuluu nykyään hallinnollisesti Ratša-Letškhumi ja Kvemo Svanetin alueeseen ja vastaa suurin piirtein Tsagerin piirikuntaa. Siihen kuuluu myös osia Tsqaltubon ja Ambrolaurin piirikunnista. Letškhumi rajautuu lännessä Samegreloon, pohjoisessa Svanetiaan, idässä Ratšaan ja etelässä Imeretiin.

Letškhumin asutus on keskittynyt Rionijoen varrelle. Alueen asukkaat (letškhumeli) puhuvat länsigeorgialaista murretta, joka on läheistä sukua Imeretin alueella puhutulle georgialle. Historiallisesti Letškhumissa on puhuttu svania, joka on kuitenkin joutunut väistymään georgian tieltä. Esimerkiksi alueen nimeen kuuluva le- on tavallinen svanin kielessä käytetty prefiksi.[1][2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alue on ollut asuttuna neoliittiselta kivikaudelta lähtien. Ensimmäiset muistiin kirjatut tapahtumat alueen historiasta ovat varhaiskeskiajalta. Aikalaislähteet kutsuivat aluetta nimellä Takveri, jonka Letškhumi vähitellen korvasi. Provinssi liitetään yleensä Scymniaan, jonka Prokopios mainitsi 500-luvulla Lazican kuningaskunnan vasallivaltioksi. Yhdistyneessä Georgian kuningaskunnassa 1000–1400-luvuilla Letškhumi oli Svanetian ja Ratšan ruhtinaiden (eristavi) hallinnassa. Kuningaskunnan hajottua provinssi tuli Imeretin hallintaan vuonna 1455. Jatkuvien feodaalisotien jälkeen voittajaksi selviytyi Tšikovanin suku, josta tuli puoli-itsenäisen Letškhumin hallitsijadynastia. Vuonna 1714 Bežan Tšikovanista tuli Samegrelon ruhtinas ja hän otti käyttöönsä Dadiani-dynastian nimen. Siten Letškhumi ja Samegrelo yhdistyivät Samegrelon ruhtinaiden hallintoon.lähde?

Imeretin kuningas Solomon II (hallitsi 1792–1810) yritti useita kertoja saada Letškhumin takaisin Imeretin hallintaan. Venäjän keisarikunnan väliintulo johti Solomonin kuningaskunnan kaatumiseen ja Samegrelon liittämiseen Venäjään autonomisena alueena. Vuonna 1857 Venäjän viranomaiset lakkauttivat Samegrelon ruhtinaskunnan ja Letškhumista tuli sen mukana osa Kutaisin kuvernementtia. Yhdessä Svanetian kanssa Letškhumi muodosti Letškhumin mazran vuodesta 1867 vuoteen 1930, jolloin Tsagerin piirikunta luotiin.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Olson, James Stuart et al.: An Ethnohistorical Dictionary of the Russian and Soviet Empires, s. 437. Greenwood Publishing Group, 1994. ISBN 9780313274978. Teoksen verkkoversio.
  2. Muysken, Pieter: From Linguistic Areas to Areal Linguistics, s. 76. John Benjamins Publishing, 2008. ISBN 9789027291363. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]