Leppävaaran työväentalo
| Leppävaaran työväentalo | |
|---|---|
| Sijainti | Espoo, Leppävaara |
| Rakennustyyppi | lautarakennus |
| Valmistumisvuosi | 1. talo vuonna 1917, 2. talo vuonna 1957 |
| Purkuvuosi | 2. talo vuonna 2004 |
| Tuhoutui | 1. talo tulipalossa vuonna 1952 |
| Suunnittelija | 1. talo kirvesmies Erkki Savijoki |
| Runkorakenne | 1. talo lautarakenteinen |
 |
|
Leppävaaran työväentalo oli Espoon kaupungissa Leppävaaran kaupunginosassa sijainnut työväentalo. Taloja on ollut kaksi, ensimmäinen vuodet 1917–1952 ja toinen vuodet 1955–2004. Leppävaaran Sosialidemokraattisella Työväenyhdistyksellä on nykyään toimitila Lintuvaarantiellä Leppävaarassa.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Leppävaaran työväenyhdistys perustettiin vuonna 1911. Yhdistyksessä oli tuolloin 27 jäsentä. Yhdistyksen toiminta oli katkeilevaa perustamisen jälkeisinä vuosina. Vuonna 1914 alettiin suunnitella tontin hankintaa työväentaloa varten. Vuonna 1916 Oy Leppävaara lahjoitti 2 030 m²:n tontin yhdistykselle, joka sai ostaa toisen tontin lahjoitetun vierestä. Työväentalon vihkiäisjuhla pidettiin joulukuussa 1917. Kansalaissotaa seuranneessa poliittisessa murroksessa työväenyhdistys luisui kommunisteille, joille jäi myös arvokas työväentalo. 1930-luvun lapualaisvuosina talo suljettiin ja sen omistanut työväenyhdistys lakkautettiin vuonna 1932.[1] Työväentalolle tehtiin pommiattentaatti helmikuussa 1932.[2]
Ensin työväentalo määrättiin menetettäväksi valtiolle. Pitkän oikeusprosessiin lopputuloksena lakkautetun yhdistyksen sääntöjen perusteella työväentalo siirtyi Helsingin Työväenyhdistykselle. Leppävaaran Sos.Dem. työväenyhdistys oli perustettu vuonna 1933, ja se sai ostettua talon velkoineen itselleen.[1].
Rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisen työväentalon piirustukset teki kirvesmies Erkki Savijoki. Kun hirsi- ja lautarakenteisin talon kustannuksia verrattiin, päädyttiin edullisempaan lautarakenteeseen. Talo valmistui vuonna 1917. Sodan jälkeen 1940-luvulla, kun toiminta taas vilkastui, talo alkoi tuntua liian pieneltä. Yhdistys päätti työväentalon laajennus- ja uudistustyöstä, jonka ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 1948. Talon juhlasali uudistettiin viihtyisäksi ja valoisaksi, katto oli saatu aistikkaaksi ja onnistunut valaistus korosti salin juhlavuutta. Ravintola ja eteisaula uusittiin, samoin talon vesikatto. Työväentalo paloi vuonna 1952.[1] Palo tuhosi koko työväentalon irtaimistoineen ja arkistoineen, vain muutamia yksittäisiä kalusteita ja esineitä onnistuttiin pelastamaan. Syttymissyyksi epäiltiin hieman aiemmin talkootyönä tehdyn peruskorjauksen yhteydessä korjaamatta jätettyjä keittiön ja ravintolan välisiä sähkökytkentöjä.[3]
Yhdistys sai vuonna 1955 uuden tontin lahjoituksena palaneen talon tontin vierestä. Tontille rakennettiin uhrautuvalla talkootyöllä entistä taloa pienempi Kerhola, joka valmistui vuonna 1957.[1] Kerhotalo oli jäänyt myöhemmin Leppävaaran keskustan ulkopuolelle, eikä se enää houkutellut osallistujia. Elokuussa 2004 Kerhotalo myytiin tontteineen Asuntosäätiölle. Kerhotalo purettiin ja tilalle rakennettiin asuinrakennuksia. Työväenyhdistys osti itselleen uuden toimitilan osoitteesta Lintuvaarantie 8.[3]
Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toiminta 1920-luvulla oli monipuolista. Vuoden 1928 helluntaina talolla järjestettiin Kansanjuhla ja iloiset tanssit.[4] Veronmaksajajoukon kokous pidettiin vuonna 1928.[5] Vuonna 1928 esitettiin Adolf Paulin kirjoittaman näytelmä Pirun kirkko. Näyttämöllä oli uudet kulissit ja ajanmukainen valaistus.[6] Helluntaina vuonna 1929 Nuorten työläisten opintoyhdistyksen Valistustoimikunta järjesti Haastejuhlat.[7]
Talon toiminta virisi uudelleen vilkkaana 1930-luvulla. Vuonna 1934 perustettiin Leppävaaran työväennäyttämö. Toisen maailmansodan aika hiljensi talon toimintaa. Juhlasali vuokrattiin elokuvateatteriksi. Sodan jälkeen toiminta taas vilkastui. Talosta oli tullut Leppävaaran keskeisin järjestö- ja huvipaikka. Talolla toimi urheilu- ja voimisteluseura Sisu, työläisnuoriso-osasto sekä Nuorten Kotkien varhaisnuorisotoiminta. Edelleen talossa toimi työväennäyttämö ja Veli Kuva Oy:n hoitama elokuvateatteri.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Hurri, Olavi & Marttala-Hurri, Vuokko: Työn ja aatteen talot. Työväentalojen historiaa Uudellamaalla, s. 168. Helsinki: Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry, 1997. ISBN 952-90-8468-4.
- ↑ Hämeen Kansa digi.kansalliskirjasto.fi. 20.2.1932, no 34. Viitattu 22.11.2022.
- ↑ a b Suur-Leppävaaran Demarit 110 vuotta 16.7.2021 suurleppavaara.sdp.fi. Viitattu 27.11.2022.
- ↑ Työ digi.kansalliskirjasto.fi. 26.5.1928, no 60. Viitattu 27.11.2022.
- ↑ Työväenjärjestöjen Tiedonantaja digi.kansalliskirjasto.fi. 4.9.1928, no 157. Viitattu 27.11.2022.
- ↑ Työ digi.kansalliskirjasto.fi. 2.6.1928, no 63. Viitattu 27.11.2022.
- ↑ Työväenjärjestöjen Tiedonantaja digi.kansalliskirjasto.fi. 18.5.1929, no 113. Viitattu 27.11.2022.