Leopold Hasner von Artha

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Leopold Hasner von Artha noin vuonna 1862.

Leopold Hasner von Artha (15. maaliskuuta 1818 Praha5. kesäkuuta 1891 Bad Ischl)[1] oli itävaltalainen poliitikko, joka toimi Itävallan opetusministerinä vuosina 1867–1870 ja pääministerinä lyhyen aikaa vuonna 1870.

Lakia ja filosofiaa opiskellut Hasner tuli vallankumousvuonna 1848 Prager Zeitung -nimisen Prahassa ilmestyneen virallisen lehden toimittajaksi. Hän herätti pian liberaaleilla mielipiteillään sekä valtakunnan keskitettyä hallintoa kannattamalla Itävallan hallituksen huomion. Opetusministeri Leo von Thun und Hohenstein järjesti hänet vuonna 1849 oikeusfilosofian professoriksi Prahan yliopistoon.[1] Hän oli myös kansantalouden professori vuodesta 1851 Prahassa ja vuodesta 1865 Wienin yliopistossa.[2] Hasner valittiin 1861 edustajaksi ensin Böömin maapäiville ja sitten Itävallan parlamenttiin eli valtakunnanneuvostoon (reichsrat), jonka alahuoneen puhemieheksi hänet valittiin 1863. Neljä vuotta myöhemmin hänestä tuli ylähuoneen elinikäinen jäsen ja opetusministeri Karl von Auerspergin hallitukseen. Hasnerin ministerikaudella Itävallassa otettiin käyttöön kahdeksanvuotinen oppivelvollisuus ja perusopetus muutettiin luonteeltaan ei-uskonnolliseksi ja otettiin valtion valvontaan.[1] Hasner toimi pääministerinä 1. helmikuuta – 5. huhtikuuta 1870,[2] mutta hänen lyhytikäinen hallituksensa kompastui kansallisuusryhmien välisiin jatkuviin ristiriitoihin. Hän jatkoi myöhemmin vaikuttajana ylähuoneessa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Leopod Hasner, Ritter von Artha (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 17.7.2013.
  2. a b Nordisk familjebok (1909), s. 51 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 16.7.2013.