Leo I (kääpiögalaksi)

Leo I (kääpiögalaksi)
Löytäminen
Löytäjä	Albert George Wilson
Löytöpäivä	1950
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen magnitudi	10
Morfologinen luokitus	DSphun
Kiertorata
Kiertokohde	Linnunrata
Etäisyys maasta	0,26 megaparsek
Säteisnopeus	283 kilometriä sekunnissa
Epookki	J2000.0 (en)
Havaitseminen
Tähdistö	Leijona
Rektaskensio	152,117167 °
Deklinaatio	12,3065 °
Punasiirtymä	0,00056
Koostumus
Metallipitoisuus	−1,46
Luettelointitunnukset
	PGC 29488 (Principal Galaxies Catalogue (en)); DDO 74 (David Dunlap Observatory Catalogue (en) (käännä suomeksi)); LEDA 29488 (Lyon-Meudon Extragalactic Database (en)); UGC 5470 (Uppsala General Catalogue (en)); UZC J100826.8+121905 (Updated Zwicky Catalog (d)); Anon 1005+12 (Asiago Supernova Catalogue (Version 2008-Mar) (d) (käännä suomeksi)); MCG+02-26-027 (Morphological catalogue of galaxies. Part I. Catalogue of 7200 galaxies between declinations +90 and +45 (d) (käännä suomeksi)); Z 64-73 (Catalogue of Galaxies and Clusters of Galaxies (en)); Z 1005.8+1233 (Catalogue of Galaxies and Clusters of Galaxies (en))
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OK

Tämä artikkeli käsittelee kääpiögalaksia, muista merkityksistä katso täsmennyssivu.

Leo I on kääpiösferoidigalaksi Leijonan tähdistössä. Se kuuluu Paikalliseen ryhmään ja on mahdollisesti Linnunradan satelliittigalaksi. Sen (ja Leo II:n) löysivät R.G. Harrington ja A.G. Wilson vuonna 1950. Vaikka galaksin kirkkaus on suhteellisen korkea, (magnitudi 9,8), sen havaitseminen on silti hyvin hankalaa johtuen Reguluksen aiheuttamasta häiriöstä.

Leo I sijaitsee noin 830 000 valovuoden etäisyydellä Maasta. Se on Linnunradan neljänneksi kaukaisin satelliittigalaksi, jonka halkaisija on noin 2 000 valovuotta ja massa noin 25 miljoonaa kertaa Auringon massa.^[4]

Leo I:n tähtien arvioidaan syntyneen pääosin 2–6 miljardia vuotta sitten, eikä uusia tähtiä ole muodostunut viimeisen miljardin vuoden aikana. Tämä johtuu siitä, että galaksi teki noin miljardi vuotta sitten läheisen ohilennon Linnunradan ohi, mikä saattoi poistaa sen tähtienmuodostukseen tarvittavaa kaasua.^[4]

Leo I vaikuttaa sisältävän poikkeuksellisen massiivisen mustan aukon, jonka massa on noin 3 miljoonaa Aurinkoa, ja joka on lähes yhtä suuri kuin Linnunradan keskuksen musta aukko, vaikka galaksi on yli 10 000 kertaa kevyempi. Mallinnusten ja simulaatioiden mukaan Leo I on saattanut menettää 30–80 % tähdistään kahden läheisen ohilennon seurauksena, mikä voisi selittää sen poikkeuksellisen massiivisen mustan aukon ja galaksin tähtimassan epäsuhteen. Simulaatiot ennustavat myös kahden tähtivirran muodostumista, mutta ne saattavat olla vaikeasti havaittavissa näkökentän suunnan vuoksi. Vaikka tämä selitys on mahdollinen, se edellyttäisi hyvin läheisiä ohilentojaksoja ja on ristiriidassa Leo I:n metallipitoisuuden kanssa, joka vastaa nykyisen massan odotuksia. Tutkimukset jatkuvat, ja tulevaisuuden havainnot voivat vahvistaa hypoteesin, jonka mukaan Leo I voisi ajan myötä menettää kaikki tähtensä Linnunradalle ja jäädä jäljelle pelkkänä mustana aukona.^[5]

Katso myös

Leo II
Leo A

Lähteet

SEDS Messier -tietokanta: Leo I

Viitteet

↑ Alan W. McConnachie, The observed properties of dwarf galaxies in and around the Local Group, The Astronomical Journal, New York, osa 144, nro. 1,‎ 5. kesäkuuta 2012, s. 4 (ISSN 0004-6256 ja 1538-3881, DOI 10.1088/0004-6256/144/1/4, arXiv 1204.1562) . Tieto on haettu Wikidatasta.
1 2 R. Brent Tully, Hélène M. Courtois ja Jenny G. Sorce, Cosmicflows-3, The Astronomical Journal, New York, osa 152, nro. 2,‎ 3. elokuuta 2016, s. 50 (ISSN 0004-6256 ja 1538-3881, DOI 10.3847/0004-6256/152/2/50, arXiv 1605.01765) . Tieto on haettu Wikidatasta.
↑ W. D. Cotton, J. J. Condon ja E. Arbizzani, Arcsecond Positions of UGC Galaxies, The Astrophysical Journal Supplement series, osa 125, nro. 2,‎ 1999, s. 409–412 (ISSN 0067-0049 ja 1538-4365, DOI 10.1086/313286) . Tieto on haettu Wikidatasta.
1 2 Michael E. Bakich: Leo 1 Astronomy Magazine. 1.1.2024. Viitattu 2.7.2025. (englanniksi)
↑ Kerry Hensley: An Explanation for the Overmassive Black Hole in the Dwarf Galaxy Leo I AAS Nova. 17.11.2023. Viitattu 2.7.2025. (englanniksi)

Paikallisen ryhmän galaksit

Kierteisgalaksit	Andromeda \| Linnunrata \| Kolmio
Elliptiset galaksit	M110 \| M32
Epäsäännölliset galaksit	Andromeda IV \| Feeniksin kääpiögalaksi \| Leo A \| IC 10 \| IC 1613 \| Kalojen kääpiögalaksi \| NGC 3109 \| Pieni Magellanin pilvi \| Sextans A \| Sextans B \| Suuri Magellanin pilvi \| UGC-A 86 \| UGC-A 92 \| Wolf-Lundmark-Melotte
Kääpiöellipsigalaksit	Barnardin galaksi \| GR 8 \| Jousimiehen kääpiögalaksi \| IC 5152 \| NGC 147 \| Pegasuksen kääpiögalaksi \| Vesimiehen kääpiögalaksi
Kääpiösferoidigalaksit	Andromeda I \| Andromeda II \| Andromeda III \| Andromeda V \| Ilmapumpun kääpiögalaksi \| Ison karhun I kääpiögalaksi \| Ison karhun II kääpiögalaksi \| Jousimiehen kääpiöellipsigalaksi \| Kassiopeian kääpiögalaksi \| Kuvanveistäjän kääpiögalaksi \| Kölin kääpiögalaksi \| Leo I \| Leo II \| Lohikäärmeen kääpiögalaksi \| NGC 185 \| Pegasuksen kääpiösferoidigalaksi \| Pienen karhun kääpiögalaksi \| Sekstantin kääpiögalaksi \| Sulatusuunin kääpiögalaksi \| Tukaanin kääpiögalaksi \| Valaan kääpiögalaksi
Mahdolliset jäsenet	2318-42 \| Argon kääpiögalaksi \| Camelopardalis A \| Kauriin kääpiögalaksi \| NGC 404 \| NGC 1560 \| NGC 1569 \| Sextans C \| UGC 9128 \| UKS 2323-326

[06a748624e08c8b820b79bdc629587b3-1] Alan W. McConnachie, The observed properties of dwarf galaxies in and around the Local Group, The Astronomical Journal, New York, osa 144, nro. 1,‎ 5. kesäkuuta 2012, s. 4 (ISSN 0004-6256 ja 1538-3881, DOI 10.1088/0004-6256/144/1/4, arXiv 1204.1562) . Tieto on haettu Wikidatasta.

[fc342b81ad8ce56a07dddc23bdc505d5-2] 1 2 R. Brent Tully, Hélène M. Courtois ja Jenny G. Sorce, Cosmicflows-3, The Astronomical Journal, New York, osa 152, nro. 2,‎ 3. elokuuta 2016, s. 50 (ISSN 0004-6256 ja 1538-3881, DOI 10.3847/0004-6256/152/2/50, arXiv 1605.01765) . Tieto on haettu Wikidatasta.

[506ad8885b38164d15584ed50522c61f-3] W. D. Cotton, J. J. Condon ja E. Arbizzani, Arcsecond Positions of UGC Galaxies, The Astrophysical Journal Supplement series, osa 125, nro. 2,‎ 1999, s. 409–412 (ISSN 0067-0049 ja 1538-4365, DOI 10.1086/313286) . Tieto on haettu Wikidatasta.

[:0-4] 1 2 Michael E. Bakich: Leo 1 Astronomy Magazine. 1.1.2024. Viitattu 2.7.2025. (englanniksi)

[5] Kerry Hensley: An Explanation for the Overmassive Black Hole in the Dwarf Galaxy Leo I AAS Nova. 17.11.2023. Viitattu 2.7.2025. (englanniksi)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]