Lahdenkylän työväentalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lahdenkylän työväentalo
Osoite Lahdenkyläntie 177
Sijainti Virrat
Valmistumisvuosi 1909
Rakennuttaja Lahdenkylän Työväenyhdistys ry
Omistaja Lahdenkylän Työväenyhdistys ry
Runkorakenne hirsi
Julkisivumateriaali lauta
Kerrosala n. 150 m²
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Lahdenkylän työväentalo on Virroilla sijaitseva työväentalo. Talo sijaitsee 15 kilometrin päässä Virtojen keskustasta pohjoiseen, Toisveden rannan läheisyydessä.

Lahdenkylän työväenyhdistys perustettiin 15. maaliskuuta 1908 Mäkkylän torpassa Lahdenkylässä pidetyssä työväenkokouksessa. Jo seuraavana vuonna yhdistys hankki tontin, jolle rakennettiin oma työväentalo eli pytinki.[1] Maksavia jäseniä oli 12 vuonna 1909, jolloin yhdistys myös liittyi Sosialidemokraattiseen puolueeseen. Kyseisenä vuonna Virroilla toimi kahdeksan työväenyhdistystä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä oli 255 henkeä. [2] Ala-Lahden tilan Kankaanaho-niminen maapalsta vuokrattiin viidenkymmenen vuoden ajaksi tilalliselta Aleksi Ala-Lahdelta. Rakennustarpeita kaadettiin vuokratontilta vuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti. Näiden lisäksi rakennusaineiksi siirrettiin lampolan hirret. Varoja hankittiin iltamilla ja arpajaisilla. Rakentamista rahoitettiin myös yhdistyksen jäseniltä lainatuilla rahoilla.[3]

Suomen sisällissodan alkaessa Virtain työväentalot suljettiin ja sinetöitiin. Lahdenkylän työväentalo säästyi ilkivallalta ja yhdistyksen pöytä- ja asiakirjat säilyivät yhdistyksen hallussa. Yhdistys sai talonsa takaisin 10. maaliskuuta 1919 ja ensimmäinen virallinen kokous pidettiin vajaa kaksi viikkoa myöhemmin. Pöytäkirjassa ei sanallakaan viitattu sisällissotaan, vaan painopiste oli tulevaisuudessa.[4]

Toiminta työväentalolla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjastoon hankittiin kirjoja ja tilattiin puolueen piirilehti Sorretun Voima. Yhdistys perusti ompelu- ja käsityöseuran, järjesti kilpahiihtoja ja raivasi työväentalon pihaan urheilukentän. Toiminta oli erityisen aktiivista 1920-luvun puolivälistä 1930-luvun puoliväliin. Yhdistys järjesti juhlia, iltamia ja erilaisia urheilukilpailuja ympäri vuoden. Keskimäärin vuodessa järjestettiin yli 20 iltamaa ja myytyjen pääsylippujen määrä vuodessa oli yli 1500. Aktiivisesti toiminut näytelmäkerho esiintyi lähes joka tilaisuudessa. Yhdistyksen jäsenmäärä oli korkeimmillaan vuonna 1927, jolloin yhdistyksen jäsenmaksun maksaneita oli 105 henkeä. Urheilu eri muodoissaan oli merkittävä tekijä työväentalon harrastustoiminnassa 1920-luvun alusta asti. Varsinainen urheiluseura, voimistelu- ja urheiluseura Toive, perustettiin helmikuussa 1937 ja se toimi työväentalolla työväenyhdistyksen vuokralaisena. Sotien jälkeiset vuodet olivat työväentalolla vilkkaita. Esimerkiksi vuonna 1945 järjestettiin 21 tanssit, seitsemät iltamat ja kuudet juhlat. Näiden lisäksi taloa vuokrattiin erityisesti hääjuhliin. Vuonna 1966 työväenyhdistykseen perustettiin nuorisojaosto, jonka myötä käynnistettiin kerhotoiminta ja tietokilpailut. Vuosikymmenen loppua kohden maaltamuuton seurauksena nuorten määrä kylällä väheni. Tämä näkyi aktiivisen toiminnan hiipumisena. Oman nuorisojaoston toiminta päättyi maaliskuussa 1971.[5]

Vanha työväentalo kävi pieneksi, ja yhdistys päätti talon laajentamisesta 12. maaliskuuta 1922. Valtion metsästä ostettiin puuta ja ne kuljetettiin talolle vielä kevättalven aikana. Yhdistys lunasti vuokratontin omakseen toukokuussa. Työväentalon laajennustöissä rakennushankkeen vetäjänä toimi kirvesmies ja rakennusurakoitsija Juho Mäntynen, joka oli yhdistyksen aktiivinen toimija. Mäntynen oli johtanut myös Virtain työväentalon rakentamishanketta. Suuri osa rakennustyöstä tehtiin kuitenkin talkoilla ja ulkopuolelta laajennus oli valmis syksyllä 1922. Sisätiloissa töitä vielä jatkettiin ja uusi avara sali näyttämöineen valmistuivat seuraavana syksynä. Vanha sali muutettiin eteiseksi ja ravintolahuoneeksi. Vanha ravintolatila liitettiin vahtimestarin asuntoon, jolloin asuntoon saatiin kaksi huonetta entisen yhden sijaan. Rakennushanke rahoitettiin arpajaisilla ja pankista saadulla lainalla, jonka yhdistyksen vastuuhenkilöt takasivat henkilökohtaisesti. 1920-luvun lopussa työväentalon tulisijat ja valaisimet uusittiin tehokkaammiksi. Salin sivuun rakennettiin laajennusosa vuonna 1950. Siihen sijoitettiin pukuhuone ja näyttämötoimintojen aputilat. Rakennustöiden yhteydessä peruskorjattiin myös näyttämö ja juhlasali. Rakennusta on kunnostettu tasaiseen tahtiin vuosikymmenten kuluessa.[6]

  • Niemi, Jussi V.: Työväenyhdistystoimintaa Virroilla 115 vuotta. Keuruu: Lahdenkylän Työväenyhdistys ry, 2018. ISBN 978-952-94-0267-0.
  1. Niemi, Jussi V. s. 50–51
  2. Matti Turkia, toimittaja: SDP:n puoluetilasto 1909 1910. Sos.dem. puolue/ Työväen Arkisto. Viitattu 8.4.2022.
  3. Niemi, Jussi V. s.
  4. Niemi, Jussi V. s. 89, 99
  5. Niemi, Jussi V. s. 61, 122, 178
  6. Niemi, Jussi V. s. 76, 116–117, 153