Lämpöpaperi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lämpöpaperille tulostettu kuitti.

Lämpöpaperi on paperilaatu, jota käytetään muun muassa kuittikoneissa. Se oli erittäin suosittua 1980-luvun keskivaiheilla faksilaitteiden tulostusmateriaalina, ja se on edelleen käytössä kassakoneiden kuittipaperina. Monissa muissa käyttötarkoituksissa se ei kuitenkaan yleistynyt. Lämpöherkän paperin teksti häviää helposti altistuessaan lämmölle, valolle ja muille vaikutuksille. Siksi kauppojen antamia takuukuitteja suositellaan säilytettävän muualla kuin muovitaskuissa.[1]

Väriaineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lämpöpapereiden väriaineet voidaan jakaa pääasiassa neljään ryhmään: leukovärit, bisfenolit, herkisteet ja stabilisaattorit. Terveydelle haitallinen bisfenoli A on ollut laajassa käytössä, mutta sitä on korvattu muilla bisfenoleilla[2][3].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lämpöpaperi - Kuittirulla.fi verkkokauppa www.kuittirulla.fi. Viitattu 5.11.2023.
  2. Bisfenoli A - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 5.11.2023.
  3. Simo Porras, Milla Heinälä, Katriina Ylinen, Tapani Tuomi, Tuula Liukkonen, Tiina Santonen: Bisfenoli A -altistuminen suomalaisilla työpaikoilla. Loppuraportti TSR-HANKE 112106, 2014. Työterveyslaitos. ISSN 978-952-261-411-7. Artikkelin verkkoversio.