Kurskin itäinen lentoasema
Kurskin itäinen lentoasema Kuskin kansainvälinen lentoasema Halinon lentotukikohta |
|||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
IATA-koodi | URS | ||||||||
ICAO-koodi | UUOK | ||||||||
Sijainti | (siviililentoasema:) Aeroportskaja ulitsa 99, Kursk, Kurskin alue, Venäjä | ||||||||
Koordinaatit | |||||||||
Tyyppi | siviili- ja sotlasilmailun yhteiskäyttö | ||||||||
Liikenneyhteydet | |||||||||
Tärkein keskus ja etäisyys | Kursk 8 km (siviililentoasemalta) | ||||||||
Kiitotie | |||||||||
|
Kurskin itäinen lentoasema eli Kurskin kansainvälinen lentoasema (ven. Международный аэропорт Курск (Восточный) им. М.И. Гуревича) tai Kursk-Halino (ven. Курск-Халино) tai Halinon lentotukikohta (IATA: URS, ICAO: UUOK) on Venäjän Kurskin alueen aluekeskus Kurskissa toimiva siviili- ja sotilasilmailun yhteisesti käyttämä lentoasema.[1][2][3][4] Lentoaseman viralliseen nimeen on kesästä 2021 lähtien kuulunut omistus Kurskin alueella syntyneelle, lentokonesuunnittelija Mihail Gurevitšille.[5]
Lentokenttäalueen pohjoisosia hallitsevaa lentotukikohtaa kutsutaan toisinaan sijaintikylänsä, Kurskin kunnallispiirin Kljukvinskin maalaiskunnan Halinon mukaan Halinon lentotukikohdaksi.[4][6][1] Kesällä 2017 uutisoitiin, että Halinon lentotukikohtaan oli tuotu ensimmäiset kaksi Suhoi Su-30SM -hävittäjää.[4] Sittemmin lentotukikohdan 14. hävittäjälentorykmentti on saanut kaksi laivueellista, eli yhteensä 24 kaksipaikkaista Suhoi Su-30SM:ää. Näillä on korvattu aiemmat (noin 30 kpl) Mikojan MiG-29SMT/UB hävittäjälentokoneet.[1]
Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen (24. helmikuuta 2022) siviililentoliikenne usean Venäjän länsiosan alueella ja yli kymmenellä lentoasemalla kiellettiin. Siviililentoliikenteen kielto koski myös Kurskin aluetta ja Kurskin kansainvälistä lentoasemaa.[7] Sen toiminnan luonne muuttui Venäjän hyökkäyssodan seurauksena puhtaammin sotilalliseksi lentotukikohdaksi.
Kurskin itäisen lentoaseman laidalla sijaitsevaan polttoainesäiliöön iskettiin arvioiden mukaan Neuvostoliiton aikaiseen Tupolev Tu-141 Striž -tiedustelulennokkiin pohjautuvalla, Ukrainassa edelleenkehitetyllä räjähdelennokilla 6. joulukuuta 2022. Isku muistutti edellispäivänä venäläisiin strategisten pommikoneiden tukikohtiin (Saratov-Engels ja Rjazan-Djagilevo) tehtyjä lennokki-iskuja.[8][9][10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Thomas Newdick: How The Russian And Ukrainian Air Forces Stack Up Against Each Other. In an air war, Ukraine and Russia can bring to bear many similar aircraft types, but in vastly different quantities. thedrive.com. 23.12.2021. Viitattu 23.3.2022. (englanniksi)
- ↑ Russian Frontal Aviation Arms. Order of Battle easternorbat.com. 6.2.2022 (updated). Viitattu 23.3.2022. (englanniksi)
- ↑ Atlas avtomobilnyh dorog. Rossija, sopredelnyje gosudarstva, Zapadnaja Jevropa, Azija, s. 46. (Karttasivun mittakaava 1:500 000) PKO Kartografija, 2014. ISBN 978-985-549-711-1 (venäjäksi)
- ↑ a b c Dva novih Su-30SM pribyli v Halino topwar.ru. 5.7.2017. Viitattu 23.3.2022. (venäjäksi)
- ↑ Kurskomu aeroportu prisvoli imja Mihaila Gurevitša 46tv.ru. 14.6.2021. Viitattu 23.3.2022. (venäjäksi)
- ↑ Reportaž c aerodroma Halino airforce.ru. 4.2.2018. Viitattu 23.3.2022. (venäjäksi)
- ↑ Russian aviation agency extends restrictions on flights to eleven airports azernews.az. 23.6.2022. Viitattu 11.12.2022. (venäjäksi)
- ↑ Thomas Newdick: Russian Airfield In Kursk Set Ablaze By Apparent Ukrainian Drone Strike The Drive, thedrive.com. 6.12.2022. Viitattu 11.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Thomas Newdick: Ukraine Modified Soviet-Era Jet Drones To Hit Bomber Bases, Russia Claims (Updated) The Drive, thedrive.com. 5.12.2022. Viitattu 11.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Pekka Hakala: Venäjän yllättänyt Ukrainan lennokki yltää Volgan taakse: Iskukyky muuttaa sodan kulkua Helsingin Sanomat, hs.fi. 7.12.2022. Viitattu 11.12.2022. (suomeksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kurskin itäinen lentoasema Wikimedia Commonsissa
- Kursk Vostochny Airport (englanniksi) (wikimapia.org)