Kursk (taideteos)
Kursk on Markus Copperin tekemä taideteos, joka valmistui vuonna 2004. Se koostuu kahdeksasta sukeltajasta, jotka riippuvat lattiapinnan yläpuolella kulmikkaassa, sivuiltaan avoimessa teräskehikossa. Kehikon yhdellä reunalla on kaareva teräksinen levy, jota hahmot kolkuttavat jakoavaimilla. Sukeltajat on toteutettu silikonivaluna. Kypärien ristikot on leikattu käytetyistä ostoskärryistä ja ne on valaistu sisältäpäin.[1]
Teosta ohjaa keltaista valoa hohtava sähköyksikkö, joka on erillään teräskehikon rajaamasta teoksesta. Copper itse nimitti tätä sähköyksikköä alttariksi.[1]
Kursk kuuluu Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmaan.[2]
Copper käytti teoksesta työnimeä ”Sukeltajat”.[3]
Vuonna 2000 Barentsinmerellä haaksirikkoutui ydinsukellusvene Kursk, joka vei mukanaan miehistön 118 jäsentä. Copperin teos kuvaa pelastajia sukellusveneen ulkopuolella ja heidän epätoivoisia yrityksiään saada vastauksia hiljaisen aluksen sisältä.[3]
Kursk on ollut esillä muun muassa Helsingissä, Rovaniemellä, Tallinnassa, New Yorkissa, Berliinissä, Moskovassa, Budapestissä ja Olstzynissä Slovakiassa.[4]
Esitystavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Copperin suurikokoiset teokset on usein sijoitettu erillisiin tiloihin. Suomalaisia nykykuvanveistäjiä tutkinut Saara Karhunen totesi, että varsinkin Kurskin katsoja joutui erittäin lähelle teosta. Hän haastatteli Copperia Kiasman näyttelyn yhteydessä, ja tämän mukaan teoksille eristetty tila oli Kiasman yhtenäiseen näyttelytilaan ripustetussa kolmen taiteilijan ryhmänäyttelyssä käytännön sanelema pakko. Samalla ahdas ja pimeä tila oli kuitenkin teoksen sisällön kannalta tarkoituksenmukainen: ”Sen on tarkoitus olla ahdistava duuni”.[1]
New Yorkin PS-1 näyttelytilan johtaja Alanna Heiss kirjoitti suomalaista taidetta esitelleestä Arctic Hysteria-näyttelystä, että Kursk on niin vahva työ, että se voi olla joillekin katsojille liikaakin. "Siksi se on pantu esille niin, että sukeltajia voi myös katsoa ovelta, eikä tarvitse välttämättä mennä sisään pimeään kumipukuhahmojen kanssa."[5]
Kriitikoiden kirjoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jukka Yli-Lassila kirjoitti vuonna 2004 Sculptor-gallerian takatilaan sijoitetusta Kurskista, joka on mahdollista ohjelmoida liikkeeseen.
"Kyseessä on taannoisesta sukellusveneonnettomuudesta alkusysäyksensä saanut näyttämöllinen tilateos.
Kurskin sukeltajilla on käsissään mahtavat jakoavaimet, joiden liikkeen kuvanveistäjä - kaiken tämän Luoja ja ylin operaattori - halutessaan käynnistää. Pelkkä hahmojen huutava hiljaisuuskin on vakuuttavaa.
Copper korostaa paitsi koneen vaivatonta toimivuutta, myös sen esteettistä kauneutta ja outoa inhimillisyyttä.
Modernismin koneoptimismi lupaili ihmiselle loputtoman virtaviivaista kehityskulkua, mutta Kurskissa tämä kehitysusko (tai -uskonto) on jalostunut silkaksi klaustrofobiseksi painajaiseksi.
Harvoin Suomessa näyttelyjä pitävä Markus Copper juhlistaa megalomaanisilla teoksillaan Galleria Sculptorin 25-vuotista taivalta tavalla, joka hakee vertaistaan."[6]
Timo Valjakka kirjoitti, että Copperin suuret ja klaustrofobisesti esille asetetut teokset Kursk (2004) ja Estonia (2007) tuovat traagisiin onnettomuuksiin liittyvät tuntemukset lähes käsin kosketeltaviksi.[7]
Kuvia teoksesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Kursk, 2004. -
yksityiskohta teoksesta, "alttari" -
yksityiskohta
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taide haaksirikoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Karhunen, Saara: [https://core.ac.uk/download/pdf/14921849.pdf Nykyveistoksen, katsojan ja tilan vuorovaikutteisuudesta Markus Copperin, Markus Kåhren ja Kimmo Schroderuksen teokset nykytaiteen välineproblematiikan valossa] Pro gradu – tutkielma. 2011. Helsingin yliopisto, Taidehistorian oppiaine.
- ↑ Kursk ja dystopia -näyttely Rovaniemen taidemuseossa Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Viitattu 21.11.2022.
- ↑ a b Puolakka, Susanna: Markus Copper: KURSK (2004) youtube.com.
- ↑ Rovaniemen kaupunki Eventz.today. Viitattu 21.11.2022.
- ↑ Markku Saksa: Arktinen hysteria saapui New Yorkiin Helsingin Sanomat. 3.6.2008. Viitattu 21.11.2022.
- ↑ KUVAT | Copperin koliseva taidekone Helsingin Sanomat. 2.9.2004. Viitattu 21.11.2022.
- ↑ kuvat | Miestaiteilijoista on moneksi Kiasman näyttelyissä Helsingin Sanomat. 31.5.2009. Viitattu 21.11.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- What really happened to Russia's 'unsinkable' sub, The Guardian 5.8.2001