Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto
Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto (KNL) (1970-luvun alkuun asti Suomen Nahka-, Jalkine- ja Kumityöväen Liitto) oli vuosina 1937–1993 toiminut suomalainen SAK:hon kuulunut ammattiliitto. KNL:n toiminta päättyi, kun järjestö yhdistyi Kemian Työntekijäin Liiton (1970–1993) kanssa muodostaen uuden Kemianliiton[1].
Järjestön edeltäjä oli Suomen Nahka- ja Kumiteollisuustyöväen Liitto, joka lakkautettiin kommunistilaeilla vuonna 1930. Uusi liitto perustettiin 19. syyskuuta 1937 Suomen Työläisliiton osastojen pohjalta. Liiton järjestämisalaksi määriteltiin nahka-, jalkine-, käsine-, salkku-, matkatarvike- ja kumiteollisuus. Liitto päätti hakea Kansainvälisen jalkine- ja nahkateollisuustyöläisten liiton ja Pohjoismaisen nahkateollisuustyöväen unionin jäsenyyksiä. Kokoukseen osallistuivat kutsuvieraina Skandinavian liittojen edustajat.[2] Pohjoismaisen unionin vuosikokous pidettiin Helsingissä muun muassa 1942.[3] Liiton ensimmäinen edustajakokous pidettiin syyskuussa 1943.[4]
Sotien jälkeen liitossa käytiin suuntataistelua, jonka hävisivät järjestöä aiemmin hallinneet sosiaalidemokraatit ja valtaan nousivat kommunistit.[5] 1970-luvulla KNL oli ainoa SKP:n "taistolaisen" opposition hallitsema ammattiliitto. Opposition riveissä vaikuttanut Väinö Huhtamäki toimi KNL:n puheenjohtajana 20 vuotta[6]. Vuoden 1982 liittokokousvaaleissa sosiaalidemokraatit saivat 51,7 prosenttia äänistä kansandemokraattien jäädessä 48,3 prosenttiin.[7]
Sotien päättymisen jälkeen liitto kasvoi nopeasti. Loppuvuonna 1944 liittoon kuului noin 1 600 työläistä, mutta heinäkuussa 1945 jäseniä oli jo 6 841 ja loppuvuonna lähes 10 000.[8] Vuonna 1967 liitossa oli 6 300 jäsentä[9] ja kolme vuotta myöhemmin 8 900[10]. Vuonna 1983 jäsenmäärä oli 15 900.[11]
Liiton äänenkannattaja oli 1956–1993 ilmestynyt Kumi- ja Nahkatyöläinen, jota edelsi Pinkoja (1950–1956).[12] KNL kuului Kansan Sivistystyön Liittoon vuosina 1966–1984.[13]
1940-luvulla liitto solmi työehtosopimuksia Suomen Nahkateollisuusliiton, Kenkätehtaiden Keskusliiton ja Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän kanssa.[14]
Puheenjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Johan Halme (Jussi Halme) 1937–194x[15][4]
- Olavi Kivipensas 1945–1948[16][17]
- Jalmari Kanerva 1948–19xx[18]
- Artturi Pihkala[19]
- Väinö Huhtamäki 1956[6]–
Sihteerit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varapuheenjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Eeva Kinnunen 194x–19xx[17]
Liittovaltuuston puheenjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jalmari Kanerva 194x–1948[21]
- Eino Laine 1948–19xx[18]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 110 vuotta ammattiyhdistystyötä jäsenten olojen parantamiseksi (Arkistoitu – Internet Archive) (Kemianliitto)
- ↑ Nahka-, jalkine- ja kumityöläisten liitto perustettiin eilen. Suomen Sosialidemokraatti, 20.9.1937.
- ↑ Pohjoismainen nahkatyöntekijäin vuosikokous Helsingissä. Suomen Sosialidemokraatti, 31.5.1942.
- ↑ a b c Nahka-, jalkine- ja kumityöväen liiton edustajakokous päättyi eilen. Suomen Sosialidemokraatti, 21.9.1943.
- ↑ Tapio Bergholm: Sopimusyhteiskunnan synty I. SAK 1944–1956 (Otava 2005), s. 94–95.
- ↑ a b Veli-Pekka Leppänen: Huhtamäki, Väinö (1918–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 13.10.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Heikki Kehälinna & Harri Melin: Elvytyksestä uusiin haasteisiin. Näkökulmia SAK:n kasvuun ja muutokseen 1970-luvulla (SAK 1985), liite 8.
- ↑ "Suutarien valtiopäivät" koolla. Suomen Sosialidemokraatti, 26.11.1945.
- ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive) (KSL)
- ↑ Toimintakertomus 1970[vanhentunut linkki] (KSL)
- ↑ Heikki Kehälinna & Harri Melin: Elvytyksestä uusiin haasteisiin. Näkökulmia SAK:n kasvuun ja muutokseen 1970-luvulla (SAK 1985), s. 81.
- ↑ linda.linneanet.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n toimintakertomukset 1964-2002 (Arkistoitu – Internet Archive) (KSL)
- ↑ Jalkine- ja kumialan palkka- ja työehtopismusten voimassaoloaikaa jatkettu. Vapaa Sana, 7.5.1949.
- ↑ a b Uusin ammattiliitto päätti liittyä SAK:hon. Suomen Sosialidemokraatti, 21.9.1937.
- ↑ a b Nahkateollisuustyöväen liittoparlamentti. Vapaa Sana, 27.11.1945.
- ↑ a b Jatkuvien voittojen tie turvattava. Työkansan Sanomat, 9.4.1948.
- ↑ a b c Nahkaliiton kongressi sai työnsä päätökseen. Vapaa Sana, 18.5.1948.
- ↑ Tapio Bergholm: Sopimusyhteiskunnan synty I. SAK 1944–1956 (Otava 2005), s. 411.
- ↑ Armas Moisander kuollut. Suomen Sosialidemokraatti, 29.5.1949.
- ↑ Jalkinetyöväen liitto on sisäisesti ehyt. Työkansan Sanomat, 13.5.1948.