Kulttuurinen kansanmurha

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kulttuurisen kansanmurhan tarkka määritelmä ei ole vakiinnut, mutta käytännössä se tapahtuu hävittämällä kulttuurisia artefakteja ja historiaa, kuten kirjoja, taideteoksia ja rakennuksia sekä tukahduttamalla kulttuuritoimia, jotka eivät mukaudu hävittäjän käsitykseen siitä, mikä on asianmukaista.

Tunnettuja esimerkkejä: Julfan hautausmaan ja muualla Nakhitševanissa tapahtunut armenialaisen kulttuuriperinnön häviäminen Azerbaidžanin valtion toimesta. Azerbaidžan on kiistänyt, että hautausmaata olisi koskaan ollut olemassa.[1] Toinen esimerkki on Kiinan uiguureihin kohdistamat vainot ja sulkeminen keskitysleirille, joita Kiina väittää uudelleenkoulutusleireiksi, joissa kitketään ”ääriajattelu” pois.[2][3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Serafim Seppälä: Hajoavan muistin monumentit: Julfan hautakivien transformaatio. Thanatos, , nro 2/2018. Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seura Ry. Artikkelin verkkoversio Viitattu 5.7.2019.
  2. BBC: Kiina erottaa uiguurilapsia vanhemmistaan – "vaikuttaa kulttuuriselta kansanmurhalta" Yle Uutiset. Viitattu 5.7.2019.
  3. Kiina kohtelee muslimilapsia tavalla, joka vertautuu ”kulttuuriseen kansanmurhaan”, sanoo tutkija BBC:lle Helsingin Sanomat. 5.7.2019. Viitattu 5.7.2019.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Cultural genocide