Kryosfääri

Maantieteelliset alueet eteläisellä ja pohjoisella pallonpuoliskolla, missä esiintyy kryosfääriä. Karttaan on merkitty esiintymisen aste-erot.

Rossinsaarella on alueita, jotka eivät sula koskaan tai sulaavat kesällä lyhyeksi aikaan.

Kryosfääri käsittää maapallolla esiintyvän veden kiinteän olomuodon eli merien, jokien ja järvien jään, jäätiköt, lumen, ilmakehän jään ja roudan. Kryosfääriä tutkitaan eri tieteenaloilla, esimerkiksi luonnonmaantiede, geofysiikka, hydrologia, meritiede ja meteorologia.

Suurimmat mannerjäätiköt sijaitsevat Antarktiksella ja Grönlannissa. Edellä mainittujen jäätiköiden sisempänä mantereella sijaitsevissa osissa jäätikkö on huomattavasti paksumpaa kuin lähempänä jäätikön reunaa sijaitsevat osat. Jääkauden aikana mannerjäätiköiden globaali laajuus oli enimmillään kaksi kertaa niin suuri kuin nykyiset Grönlannin ja Antarktiksen jäätiköt yhteensä. Laajoja vuoristojäätiköitä ovat Chilessä ja Argentiinassa sijaitseva Patagonian jäätikkö ja Alaskassa sijaitseva St. Eliaksen vuoriston jäätikkö. Lumi- ja jäävyöryjä, jotka aiheuttavat silloin tällöin vahinkoja tapahtuu eniten Alpeilla. Lumipeitteen albedo eli valonheijastavuus on suuri ja samalla sillä on merkittävä viilentävä vaikutus lämpötilaan. Lumi ja jää liittyvät olennaisesti säähän ja näin ollen jäätiköiden sulaminen ilmaston lämmetessä on merkittävä asia ilmastonmuutoksessa. Jäätiköiden sulaminen ilmaston lämmetessä saattaa nostaa tulevaisuudessa merkittävästi valtamerien pintaa.

Katso myös

• Glasiologia

Lähteet

• http://www.unep.org/geo/geo-ice (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)

Aiheesta muualla

• http://itc.gws.edu/faculty/bcarter/physgeol/glac/firn.htm^{[vanhentunut linkki]} (englanniksi)
• http://www.icelanontheweb.com^{[vanhentunut linkki]} (englanniksi)
• https://web.archive.org/web/20050217093303/http://http/www.secretsoftheice.org (englanniksi)