Kruzenštern
| Kruzenštern | |
|---|---|
 Kruzenštern Oritkarin satamassa Oulussa. |
|
| Tyyppi | 4-mastoinen parkki |
| Lippuvaltio | Venäjä |
| Kotipaikka | Kaliningrad |
| IMO-numero | 6822979 |
| MMSI-numero | 273243700 |
| Tunnuskirjaimet | UCVK |
| Aiemmat nimet | Padua |
| Omistaja | Baltian kalastuslaivaston valtiollinen akatemia |
| Rakennustelakka | Johann Teklenborg, Bremerhaven |
| Kölinlasku | 24. kesäkuuta 1925 [1] |
| Vesillelasku | 1926-06-24 |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | 114,5 m |
| Leveys | 14,02 m |
| Korkeus | 56 m |
| Syväys | 7,20 m |
| Uppouma | 6 400 t |
| Miehistö | 70 |
| Lähteet | [2][3] |
Kruzenštern (ven. Крузенштерн) on venäläinen nelimastoinen parkkilaiva. Se on parkki Sedovin jälkeen maailman toiseksi suurin purjelaiva, joka edelleen purjehtii[4].
Kruzenštern rakennettiin Telenborgin telakalla Saksassa 1926. Laivalle annettiin nimi Padua, ja se kuului hampurilaisen Laeiszin varustamon Flying-P-Liner-purjealusten sarjaan. P-kirjaimella alkavien alusten sarjaan kuuluivat myös purjelaivat Pangani, Potosi, Pamir, Petschili, Peking, Pommern, Preussen ja Passat. Toisen maailmansodan jälkeen Saksa joutui luovuttamaan laivan Neuvostoliitolle sotakorvauksena. Uuden nimensä, Kruzenštern, laiva sai amiraali Ivan Kruzenšternin mukaan vuonna 1946.[2]
Venäjän laivasto luopui vanhoista purjelaivoista vuonna 1996, ja siitä lähtien Kruzenštern on venäläisen lähteen mukaan toiminut Baltian kalastuslaivaston valtiollisen akatemian koululaivana,[2] mutta läntisten tietojen mukaan se on Venäjän valtiollisen meriakatemian alus, ja sen kotisatama on Kaliningrad[5].
Alus vieraili Oulussa kesäkuussa 2011.[6] Se on ottanut osaa lukuisiin The Tall Ships' Races -kilpailuihin ja vieraili Helsingissä heinäkuussa 2013. Raahessa alus vieraili elokuussa 2016, jolloin siihen pääsi tutustumaan Lapaluodon satamassa.[7]
Laivan oli tarkoitus vierailla Ahvenanmaalle syyskuussa 2017, samaan aikaan kun Venäjä ja Valko-Venäjä järjestävät Zapad 2017 -sotaharjoitukset, mutta Suomen Pääesikunta kielsi vierailun. Mukana olisi ollut 164 kadettia. Pääesikunta ei kommentoi kieltoa, mutta Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun turvallisuuspolitiikan asiantuntijan Tomas Riesin mukaan aluksen pääsy Ahvenanmaalle olisi vastoin alueen demilitarisoitua asemaa.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Die Geschichte der Krusenstern vom Stappellauf als "Padua" bis heute (Arkistoitu – Internet Archive) (saksaksi)
- ↑ a b c Historiaa 2011. kruzenshtern.info. Arkistoitu 24.8.2012. Viitattu 20.6.2011.
- ↑ Purjelaivan tekniset tiedot 2011. kruzenshtern.info. Arkistoitu 24.8.2012. Viitattu 20.6.2011.
- ↑ Avanzini, Pablo: The Kruzenshtern: The End of the Tall Ships? Maritime, Travel & Cruising Links and Resources. Arkistoitu 25.6.2011. Viitattu 20.6.2011. (englanniksi)
- ↑ a b HBL: Venäjä halusi viedä 164 sotilasta Ahvenanmaalle purjelaivalla – Pääesikunta kielsi. Yle 28.8.2017
- ↑ Kaleva.fi[vanhentunut linkki], Uutiset
- ↑ Venäläinen purjelaiva Kruzenshtern saapui Raaheen – tutustumaan pääsee perjantaina ja lauantaina Yle Uutiset. Viitattu 16.4.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kruzenštern Wikimedia Commonsissa
