Kruzenštern

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kruzenštern
Kruzenštern Oritkarin satamassa Oulussa.
Kruzenštern Oritkarin satamassa Oulussa.
Tyyppi 4-mastoinen parkki
Lippuvaltio Venäjä
Kotipaikka Kaliningrad
IMO-numero 6822979
MMSI-numero 273243700
Tunnuskirjaimet UCVK
Aiemmat nimet Padua
Omistaja Baltian kalastuslaivaston valtiollinen akatemia
Rakennustelakka Johann Teklenborg, Bremerhaven
Kölinlasku 24. kesäkuuta 1925 [1]
Vesillelasku 1926-06-24
Tekniset tiedot
Pituus 114,5 m
Leveys 14,02 m
Korkeus 56 m
Syväys 7,20 m
Uppouma 6 400 t
Miehistö 70
Lähteet [2][3]

Kruzenštern (ven. Крузенштерн) on venäläinen nelimastoinen parkkilaiva. Se on parkki Sedovin jälkeen maailman toiseksi suurin purjelaiva, joka edelleen purjehtii[4].

Kruzenštern rakennettiin Telenborgin telakalla Saksassa 1926. Laivalle annettiin nimi Padua, ja se kuului hampurilaisen Laeiszin varustamon Flying-P-Liner-purjealusten sarjaan. P-kirjaimella alkavien alusten sarjaan kuuluivat myös purjelaivat Pangani, Potosi, Pamir, Petschili, Peking, Pommern, Preussen ja Passat. Toisen maailmansodan jälkeen Saksa joutui luovuttamaan laivan Neuvostoliitolle sotakorvauksena. Uuden nimensä, Kruzenštern, laiva sai amiraali Ivan Kruzenšternin mukaan vuonna 1946.[2]

Venäjän laivasto luopui vanhoista purjelaivoista vuonna 1996, ja siitä lähtien Kruzenštern on venäläisen lähteen mukaan toiminut Baltian kalastuslaivaston valtiollisen akatemian koululaivana,[2] mutta läntisten tietojen mukaan se on Venäjän valtiollisen meriakatemian alus, ja sen kotisatama on Kalinigrad[5].

Alus vieraili Oulussa kesäkuussa 2011.[6] Se on ottanut osaa lukuisiin The Tall Ships' Races -kilpailuihin ja vieraili Helsingissä heinäkuussa 2013.

Laivan oli tarkoitus vierailla Ahvenanmaalle syyskuussa 2017, samaan aikaan kun Venäjä ja Valko-Venäjä järjestävät Zapad 2017 -sotaharjoitukset, mutta Suomen Pääesikunta kielsi vierailun. Mukana olisi ollut 164 kadettia. Pääesikunta ei kommentoi kieltoa, mutta ruotsalaisen turvallisuuspolitiikan asiantuntijan Tomas Riesin mukaan aluksen pääsy Ahvenanmaalle olisi vastoin alueen demilitarisoitua asemaa.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Die Geschichte der Krusenstern vom Stappellauf als "Padua" bis heute (saksaksi)
  2. a b c Historiaa 2011. kruzenshtern.info. Viitattu 20.6.2011.
  3. Purjelaivan tekniset tiedot 2011. kruzenshtern.info. Viitattu 20.6.2011.
  4. Avanzini, Pablo: The Kruzenshtern: The End of the Tall Ships? Maritime, Travel & Cruising Links and Resources. Viitattu 20.6.2011. (englanniksi)
  5. a b HBL: Venäjä halusi viedä 164 sotilasta Ahvenanmaalle purjelaivalla – Pääesikunta kielsi. Yle 28.8.2017
  6. Kaleva.fi, Uutiset

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]