Sedov
| Sedov | |
|---|---|
 Sedov |
|
| Tyyppi | koululaiva, nelimastoparkki |
| Lippuvaltio |
 Venäjä |
| Kotipaikka | Kaliningrad[1] |
| IMO-numero | 7946356 |
| Aiemmat nimet |
Magdalene Vinnen II Kommodore Johnsen |
| Omistaja |
Venäjän federaatio hallinnoija Kaliningradin teknillinen yliopisto |
| Tilattu | 1919 |
| Kölinlasku | 1920[2] |
| Vesillelasku | 1921[2] |
| Status | Neuvostoliitto sai aluksen 1945 sotakorvauksena, ja se oli laivaston koulutusalus. Vuonna 1966 se siirtyi kalastusministeriölle. Vuonna 1991 se siirtyi Murmanskin teknilliselle yliopistolle ja vuonna 2017 Kaliningradin teknilliselle yliopistolle. |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | 122,3[2] m |
| Miehistö | 240 (ammattilaisia: 70; kadetteja: 120; vierailuoppilaita: 50) |
Sedov (ven. Седов, entiset nimet Magdalene Vinnen II (1921–1936) ja Kommodore Johnsen (1936–1948))[2], on nelimastoinen teräsrunkoinen parkki, joka oli lähes 80 vuoden ajan suurin käytössä oleva perinteinen purjelaiva. Se on alkujaan rakennettu saksalaiseksi rahtialukseksi mutta on nykyisin purjekoululaiva ja kouluttaa oppilaita Murmanskin, Pietarin ja Arkangelin yliopistosta. Se osallistuu säännöllisesti suuriin kansainväliseen tapahtumiin ja on osallistunut säännöllisesti myös The Tall Ships' Races -tapahtumaan.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bremeniläinen laivanvarustaja F. A. Vinnen & Co tilasi Magdalene Vinnen II nimisen parkin Friedrich Krupp Germaniawerftiltä Kielistä. Alus laskettiin vesille 1921 purjealuksena, joka oli varustettu apumoottorilla[2]. Alus lähti neitsytmatkalleen vielä samana vuonna 1. syyskuuta Bremenistä Cardiffin kautta Buenos Airesiin.
Magdalene Vinnen II[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus kuljetti uransa aikana rahtia kaikkialta maailmasta kuten puuta Suomesta, vehnää Australiasta pyriittiä Italiasta ja kappaletavaraa Belgiasta. Se kiersi kahdesti Kap Hornin matkalla Chileen. Viimeisellä matkallaan 1936 alus matkasi Argentiinaan, Etelä-Afrikkaan, Australiaan, Reunionille ja Seychelleille.
Kommodore Johnsen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Magdalene Vinnen II myytiin 9. elokuuta 1936 bremeniläiselle Norddeutscher Lloydille, joka nimesi sen Kommodore Johnseniksi.[2] Uusi omistaja muutti aluksen rahtia kuljettavaksi koululaivaksi, joten majoitustarvetta tuli lisätä 50-60 koulutettavan kuljettamiseksi.
Sedov[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saksan antauduttua alus luovutettiin sotakorvauksena Neuvostoliitolle 20. joulukuuta 1945. Neuvostoliitossa alus muutettiin laivaston koululaivaksi nimettynä Sedoviksi napatutkija Georgy Sedovin kunniaksi. Alus oli laivaston koululaivana 1952-1957, jona aikana se teki laivastovierailuja muun muassa Etelä-Amerikkaan ja Afrikkaan. Vuonna 1957 alus siirrettiin merentutkimusalukseksi Pohjois-Atlantille, missä tehtävässä se oli vuoteen 1966 saakka. Tutkimusmatkoilla oli yleensä mukana myös kadetteja.
Alus siirrettiin 1966 Kronstadtissa reserviin, ja sen hallinta siirtyi kalastusministeriölle. 1970-luvulla alusta käytettiin toisinaan koululaivana Suomenlahdella. Vuonna 1981 alus esiintyi kunnostettuna ja sille oli rakennettu esiintymislavalla varustettu lasikatettu juhlasali sekä elokuvateatteri. Alus siirrettiin Riikaan Itämeren koululaivaosastoon. Alus vastaanotti kadetteja Kaliningradin ja Murmanskin merisotakouluista. Latvian itsenäistyttyä vuonna 1991 alus lähti Riiasta Murmanskiin ja se siirrettiin osaksi Murmanskin merisotakoulua. Sen uudeksi kotisatamaksi tuli Murmansk[2].
Vuoden 2017 huhtikuussa Sedovin kotisatamaksi vaihtui Kaliningrad ja sen operoijaksi Kaliningradin teknillinen yliopisto.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sedov Wikimedia Commonsissa
- Lisätietoa Sedovista (englanniksi) (saksaksi) (ranskaksi) (venäjäksi)
