Kristuksen tähden houkka
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Kristuksen tähden houkka (kreik. διά Χριστόν σαλό, kirkkoslaaviksi оуродъ, юродъ) edustaa yhtä ortodoksisen kirkon kilvoittelun muotoa, jossa henkilö tekeytyy hulluksi eli houkaksi lähimmäisten ja oman pelastuksensa vuoksi. Houkkuus muistutti suuresti mielisairaan käyttäytymistä. Houkkuus olikin mahdollista vain aikana, jolloin psyykkinen sairaanhoito oli vielä kehittymätöntä.[1]tarvitaan parempi lähde Suurin bysanttilaisista houkkapyhistä eli 1400–1500-luvulla.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Houkkakilvoitus syntyi Lähi-idän alueella syyrialaisen kristillisyyden sisällä. Pyrkimys oli varhaiskristillisen tavan mukaan pyrkiä eroon pyhän maineesta.[2]
Kuuluisia Kristuksen tähden houkkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pyhä Andreas Konstantinopolilainen
- Pyhä autuas Feodor Novgorodilainen
- Pyhä Isidora
- Autuas Johannes Ustjugilainen
- Autuas Nikolai Novgorodilainen eli Nikolai Kotšanov (Kaalinpää)
- Pyhä autuas Ksenia Pietarilainen
- Pyhä Prokopi Ustjugilainen
- Pyhä Simeon Emesalainen; tunnetaan myös nimillä Simeon houkka ja Simeon Edessalainen
- Autuas Taddeus Petroskoilainen
- Autuas Vasili Moskovalainen
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hannu Pyykkönen: Kristuksen tähden houkka Ortodoksi.net. 10.1.2016.
- ↑ Munkki Serafim (=V.-P. Seppälä): ”2.4. Houkat”, Kerubin silmin. Luolissa, erämaissa, luostareissa ja pylväillä kilvoitelleiden syyrialaisten askeettien historiaa, s. 69–73. Helsinki: Suomen Itämainen Seura, 2002. ISSN 0359-7938. ISBN 951-9380-53-1.