Kristinoppikoulu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kristinoppikoulu eli tuttavallisemmin kripari on ortodoksisen kirkon järjestämä luterilaisen kirkon rippikoulua muistuttava, tyypillisesti nuorille kirkon jäsenille tarkoitettu kurssi tai leiri.[1] Suomalainen seurakuntien järjestämä kristinoppikoulu on ortodoksisessa maailmassa poikkeuksellinen; vastaavaa kurssia ei järjestetä muissa maailman maissa.[2]

Kristinoppikoululla ei ole luterilaisen kirkon rippikoulua vastaavaa merkitystä, koska lapset ovat jo kasteen ja mirhavoitelun sakramentin jälkeen täysivaltaisia kirkon jäseniä eikä konfirmaatiota toimiteta kurssin jälkeen.[1]

Kristinoppikoulujen järjestäminen alkoi jo 1800-luvun lopulla, leirimuotoiset kurssit tulivat ohjelmaan 1950-luvulta lähtien.[2] Nykyisin yleisin tapa suorittaa kristioppikoulu on kristinoppikoululeiri, joita järjestävät eri seurakunnat ja Ortodoksisten Nuorten Liitto. Yleensä kristinoppikoulun suorittavat 14-15-vuotiaat nuoret.[2][1] Luterilaisen kirkon ja nuorisokulttuurin antaman esikuvan seuraamana ortodoksisten perheiden nuorten ikäluokista selvä enemmistö osallistuu kripareille; osallistumisprosentti on vaihdellut seurakunnasta riippuen 60 ja 100 prosentin välillä.[2] Jotkut seurakunnat järjestävät kristinoppikouluja myös aikuisille. Kurssi tai leiri sopii myös kirkkoon liittymistä harkitsevalle.[1]

Kristinoppikoulun tavoitteena on ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja kirkolliseen yhteisöön kasvaminen. Leirimuotoisen kurssin aikana on tyypillisesti oppitunteja, jumalanpalveluksia, yhteisiä ryhmätoimintoja, saunomista ja illanviettoja.[1] Oppitunneilla tutustutaan sakramentteihin, liturgian kulkuun ja kirkollisiin tapoihin. Todellista tapahtumia saatetaan jäljitellä käytännöllisten harjoituksen eli demojen kautta, esimerkiksi hää-, hautajais- ja kastedemo. Kurssin sisältö on riippunut myös seurakuntien perinteestä.

Piispankokous hyväksyi alkuvuonna 2020 uusitun kristinoppikoulun opetussuunnitelman. Tarkoituksena on ollut tukea esimerkiksi osallistujien sosiaalisten suhteiden kehittymistä kriparin aikana ja seurauksena.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Mikä on kripari? kripari.fi. Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry. Viitattu 21.7.2021.
  2. a b c d e Annakaisa Onatsu, Teemu Toivonen: Maailma muuttuu, muuttuuko kristinoppikoulu? (pdf) Aamun koitto, 3/2020, s. 8-9. 18.5.2020. ort.fi. Viitattu 21.7.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]