Kriminlehmus
| Kriminlehmus | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Malvales |
| Heimo: | Malvakasvit Malvaceae |
| Alaheimo: | Tilioideae |
| Suku: | Lehmukset Tilia |
| Laji: | euchlora |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Tilia euchlora |
|
| Katso myös | |
Kriminlehmus (Tilia euchlora) on lehmus, joka luokitellaan lajiksi tai risteymälajiksi (Tilia × euchlora). Risteymänä kantalajeina pidetään metsälehmusta (Tilia cordata) ja kiiltolehmusta (Tilia dasystyla), mutta alkuperää ei ole lopullisesti selvitetty. Kriminlehmusta ei tunneta mistään luontaisena, mikä viitannee risteymäsyntyyn. Puun todennäköinen alkuperä on Krimin niemimaalla.[1][2]
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kriminlehmus kasvaa 10–20 metriä korkeaksi yksirunkoiseksi puuksi, jonka runko on muhkuraton. Lehtien lavat ovat kooltaan viidestä kahdeksaan senttimetriä. Ne ovat päältä tummanvihreitä, kiiltäviä ja karvattomia, alta suonihangoista ruskehtavakarvaisia. Lehtilavan laidan hampaissa on pitkä otakärki, mikä on lajin ominainen tuntomerkki. Pähkylämäinen hedelmä on luumunmuotoinen. Itäviä siemeniä ei kehity.[1][2]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa kriminlehmus on harvoin viljelty puistopuu. Se ei houkuttele lehtituholaisia yhtä paljon kuin muut puistojen lehmukset. Tästä syystä puun alusta ei ole kesällä kirvojen tahmean mesikastekerroksen peitossa kuten puistolehmuksella.[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Hämet-Ahti, Leena, Palmén, Annikki, Alanko, Pentti & Tigerstedt, Peter M. A.: Suomen puu- ja pensaskasvio, 2. uudistettu painos. Helsinki: Dendrologian Seura r.y., 1992. ISBN 951-96557-0-0.
- ↑ a b c Arboretum Mustila: Kriminlehmus (Arkistoitu – Internet Archive) (lajiesittely).