Kovelan kartano
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Kovelan kartano | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Nummi, Lohja, Uusimaa |
| Rakennustyyppi | Kartano |
| Perustettu | 1500-luku |
| Valmistumisvuosi | 1925 |
| Runkorakenne | Puu |
| Julkisivumateriaali | Laudoitus |
| Kerrosluku | 2 |
 |
|
Kovelan kartano on 1500-luvulla perustettu säteritila Lohjan Nummella, Uudellamaalla. Kartano sijaitsee Kovelan kylässä Pitkäjärven länsipuolella Kovelanjärven rannalla.[1]
Kovelan kartanon nykyinen päärakennus on rakennettu 1925. Rakennus on kaksikerroksinen ja puurakenteinen.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1500-luvun lopulla Kovelan kylä päätyi Johan Boosen rälssiksi, josta muotoutui reduktion jälkeen Kovelan kartano -niminen säteri. 1700-luvun lopulla kartano jakaantui kolmeksi tilaksi; Kovela, Söderkulla ja Övergård (Sorva).[1]
Kovelan kartanon yhteydessä toimii Kovelan traktori- ja maatalousmuseo.[1]
Kartanon omistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lista tilan/kartanon omistajista[2]:
- Pekka Kovela 1514
- Kaarle Kovela 1540
- Johan Ludolfsson Boose 1569-1595
- Måns Ivarsson Stiernkors 1596-1599
- Karin Johansdotter Boose 1599-1604
- Klaus Slang 1604-1624
- Elin Johansdotter Boose 1625-1630
- Bertil von Nieroth 1631-1637
- Nils Mickelsson Fogelhuvud 1637-1651
- Claes Eriksson Sabelstierna 1651
- Arvid Sabelstierna
- Claes Sabelstierna
- Jakob Eriksson Gjös 1697-1710
- Anna Margareta Myhr 1710-1741
- Gabriel Woivalenius 1742-1749
- Jacob Johan Woivalenius 1750-1770
- Johan Anders Woivalen 1750-1770
- Anna Christina Nicander 1790-1803
- Karl Henric Tandeqvist 1806-1829
- Henric Henricsson Oilenius 1830-1838
- Henric Henricsson Oilenius 1839-1869
- Henriv Henricsson Forsgren 1869-1887
- Henrik Johan Kovela (ent. Forsgren) 1898-1936
- Henrik Kovelan perikunta 1936-1941
- Yrjö Juuso Karhu 1942-1975
- Erkki Osmo Karhu, Eero Olavi Karhu ja Into Heikki Karhu 1975-2011
- Lari Karhu 2011-
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Leo Dammert, Pekka Keinänen: Nummen maatiloijen historia, s. 88. Leo Dammert, 2021. ISBN 978-952-69589-0-3.
- ↑ Leo Dammert, Pekka Keinänen: Nummen maatilojen historia, s. 157-160. Leo Dammert, 2021.