Kovajuottaminen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kovajuottaminen on metallien liittämistä toisiinsa käyttäen liitoksessa metallia tai metalliseosta, jonka sulamispiste on alhaisempi kuin liitettävien materiaalien. Kovajuottamisessa juote sulaa yli 450 °C:n lämpötilassa erotuksena pehmeä- tai pehmytjuottamisesta jossa lämpötila on alhaisempi.

Kovajuottoa käytetään muun muassa putkitöissä mitä nimitetään myös kapillaarijuotoksi.

Menetelmää, jossa myös liitettävät aineet sulavat kutsutaan hitsaamiseksi.

Putkistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asetyleenipoltin

Putkitöissä juottamisella on ollut keskeinen osa kupariputkien liitoksissa, vaikka nykyisin niin kutsutut helmi- ja puristusliitokset ovatkin yleistyneet. Juotosliitokset ovat kuitenkin vielä yleisiä, sillä ne ovat edullisempia kuin helmiliitokset. Lisäksi joissakin maissa asetukset sallivat tarkastetun juotosliitoksen jättämisen rakenteen sisään piiloon, kun taas helmiliitoksen suhteen tämä on kielletty. Kupariputkien liittämiseen hopeaa sisältävällä juotteella tarvittava lämpötila on noin 650–800 °C. Kun kupariosat on lämmitetty esimerkiksi kaasupolttimella lievästi punertaviksi, tuodaan muhviliitokseen noin putken halkaisijan verran juotetta. Juote kulkeutuu kapillaari-ilmiön ansiosta tasaisesti liitokseen. Joskus tätä liitostapaa kutsutaankin kapillaarijuottamiseksi.

Työturvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikkeen juottamiseen kuuluu kaksi perusriskiä. Korkeiden lämpötilojen vuoksi on palovammojen ja tulipalojen vaara. Toisaalta kuumista lisäaineista syntyvät "höyryt", juotoskäryt, ovat ihmiskeholle haitallisia ja voivat jopa olla myrkyllisiä.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kovajuottaminen.
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.