Koskenpään työväentalo
| Koskenpään työväentalo | |
|---|---|
| Osoite |
Koskenpään kylä, 42440 Koskenpää |
| Sijainti | Jämsänkoski |
| Valmistumisvuosi | 1907? |
| Rakennuttaja | Koskenpään työväenyhdistys |
| Omistaja | Koskenpään työväenyhdistys |
| Runkorakenne | hirsi |
| Kerrosluku | 1 |
 |
|
Koskenpään työväentalo sijaitsee Jämsänkosken Koskenpään kylän keskustassa. Se edustaa työväentalorakentamiselle ominaista rakennustyyppiä ja on rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokas.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koskenpään työväentalo on ilmeisesti rakennettu vuoden 1907 tienoilla. Varmaa tietoa ei ole, koska pöytäkirjat ovat tuolta ajalta takavarikoitu vuonna 1918 sisällissodan aikana. Hugo Nurmisen mukaan talon tontti on ostettu Taipaleen talosta Räihältä. Talo on kunnostettu Siljavirran meijerirakennuksesta.[1]
Työväentalo takavarikoitiin suojeluskunnalle vuonna 1919 ja saatiin myöhemmin käräjöimällä takaisin yhdistykselle. Vuonna 1935 talo on vuorattu ulkoapäin ja samalla on rakennettu vahtimestarin huone ja putka. Jatkosodan aikana valtio lunasti talon itselleen, ja sitä pidettiin siirtolaisten majoituspaikkana vuoteen 1944 asti. Vuonna 1944 talolle vedettiin sähköt. Vuonna 1949 talo maalattiin sekä sisältä että ulkoa ja talon taakse rakennettiin tanssilava. Tanssilava oli käytössä vain lyhyen aikaa.[1]
Vuonna 1949 Koskenpää ja Jämsänkoski liitettiin yhteen. Jämsänkosken kunta vuokrasi työväentalon koulutiloiksi 1950-luvulla. Nyt työväentalo on yhdistyksen omistuksessa mutta edelleen kansakoulun jäljiltä. Ravintolaa ja juhlasalia on käytetty käsityöluokkina, ja ne ovat siivottomassa kunnossa.[1]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koskenpään työväentalo on hirsirunkoinen ja satulakattoinen rakennus. Katteena on huopa. Rakennuksen perusta on osin kalliota ja osin harmaakiveä. Talon ulkoväri on punamulta, vuori- ja ikkunalaudat ovat valkoiset.[1]
Talossa on sali näyttämöineen, ravintola, keittiö, eteinen, vahtimestarin huone ja eteinen. Uunien tilalle kunta on hankkinut kamiinat. Pihamaalla on ollut lankuista rakennettu avotanssilava, joka on purettu. Näyttämön kulissit on maalannut Väinö Nurminen vuosina 1938–1939.[1]
Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talo on viimeksi ollut koulutilana, ja se on sen jäljiltä huonossa kunnossa ja autiona. (1979)[1]