Konrad von Carstein

Konrad von Carstein on Games Workshopin luoma hahmo Warhammer Lautapeliin Vampire Counts nimiselle epäkuolleiden armeijalle. Konrad on vampyyri, sekä häntä kuvaillaan hulluksi, verenhimoiseksi murhaajaksi, joka hän oli jo ennen kuin tuli vampyyriksi. Pelillisesti hän on hero-luokan taistelijoista yksi kaikkien voimakkaimmissa ja arvaamattomimmista sotureista.

Taustakertomus

Konrad ei esiinny juurikaan ennen Vlad von Carsteinin, von Carstein suvun luojan ja suuren vampyyrin, Konradin vampyyriksi muuttamista. Kun Konrad vihdoin muuttui vampyyriksi, hän ei peitellyt sitä, vaan avoimesti joi alaistensa, ystäviensä ja jopa karjan verta. Vlad von Carsteinia Konrad taas miltei palvoi - jos Konrad sai pienenkin vihjeen siitä että talonpoika ei pitänyt Vladista tai hänestä, hän mestasi talonpojan.

Kun Vlad von Carstein kuoli tapahtumaketjun takia, alkaen hänen taikasormuksensa varastamisesta, tuli von Carsteinin suvussa riita, kuka olisi seuraava Drakenhofin linna kreivi. Erillisten tapahtumaketjujen jälkeen vain Konrad ja Mannfred von Carstein jäivät henkiin, mutta Mannfred jätti "veljensä" kreiviksi ja meni itse oppimaan taikuudesta maailmalle.

Tällöin, johtuen vampirismin aiheuttamasta vallanhimosta, Konrad lähti suunnittelemaan maailmanvalloitusta. Koska hänen taitonsa nekromantiassa olivat hyvin alhaiset, hän palkkasi/orjuutti nekromantikoita puolellensa kutsumaan suuren epäkuolleiden armeijan, jonka normaalisti vampyyri, kuten Vlad, pystyisi kutsumaan itse, jolla Konrad hyökkäsi ihmisten valtakuntaan. Hänen massiivinen armeijansa miltei kirjaimellisesti marssi kaupunkien ja kylien yli tuhoten miltei kaiken minkä kohtasivat. Tiedetään, että joitakin kyliä poltettiin maan tasalle yksinkertaisesti, koska Konrad ei pitänyt sen hajusta. Näinä aikoina Konradin joukot tapasivat myös Veriritarit (Blood Knights), vampyyriratsuväen joka oli lähes voittamaton. Konrad liittoutui heidän kanssaan luvaten heille rikkauksia, sekä kokemusta taisteluista. Monesti taisteluissa viholliset yrittivät hyödyntää erilaisia jousia, kivääreitä ja kanuunoita, joilla saisi pidettyä vampyyrin valtavan epäkuolleiden armeijan kauempana linjoista. Konrad tosin mursi nämä taktiikat joko omilla tempauksillaan tai erilaisilla nekromantikkojensa taioilla. Kleiberstofin taistelussa Averlandin armeijaa, Konrad käski nekromantikkojensa luoda suuri maaginen myrsky, joka aiheutti epätoivoa ja muutamia kuolemia, ja täten Averlandin joukot lähtivät karkuun, ja Konrad armeijoineen jahtasi heitä viisi päivää ja surmasi karkulaiset.

Konrad myös kävi sotia kääpiöitä vastaan. Monesi kääpiöillä oli ylivoima riimuseppiensä taikuutta hylkivien riimujen ansiosta, joka vaikeutti hyvin huomattavasti epäkuolleiden animointia, ja täten miltei peittosivat Konradin. Vampyyrin joukot pelasti Konradin selustasta hyökkäys, ja hän vampirismin tuomien lahjojen avulla paikansi kaikki riimusepät ja tappoi heidät, antaen epäkuolleiden tavoittaa kääpiöiden linjat.

Yhden ainoan kerran Konrad yritti pidemmälle vietyä suunnitelmaa, nimittäin hän yritti saada ihmisten keisariksi itsensä ohjaaman zombin avulla. Suunnitelma oli tosin heikko yhdelle tosiasialle: zombin toimet ja ulkonäkö eivät vastaa ihmisen toimia eikä ulkonäköä, ja siinä kohtaa kun tulevalta keisarilta putosi toinen silmistänsä, vihdoin hänen poikansa Helmar totesi, että hän oli Konradin alaisuudessa oleva epäkuollut, ja keisariksi tarkoitettu epäkuollut sekä nekromantikot pakenivat pois kaupungista. Tilanteen mahdollisti ihmisten yritys liittää kolme kruunusta kiistelevää kreiviä ja heidän armeijaansa yhteen, että he voisivat tuhota Konradin. Yritys epäonnistui, ja taistelun siimeksessä oli kaksi kreiveistä lähettänyt murhaajia murhaamaan toisensa kiistojen takia. Viimeisen kreivin, Marienburgin Helmutin (Helmut of Marienburg) Konrad tappoi, ja muunsi zombiksi suunnitelmaansa varten. Tämän suunnitelman epäonnistuttua Konrad raivostui nekromantikoillensa, ja tämä johti myöhemmin hänen kuolemaansa.

Myöhemmin, kääpiöt ja ihmiset päättivät vihdoinkin tuhoa Konradin suurella armeijallansa. Konradille ei tullut mieleenkään vetäytyä, mutta nekromantikot pelkäsivät niin paljon Konradin käyttäytymistä, että pakenivat, ja Veriritarit näkivät, etteivät saisi enää palkkiota taisteluista, ja päättivät hyljätä Konradin. Hän ei silti lannistunut, vaan hyökkäsi yhdistynyttä armeijaa vastaan. Kesken taistelun, epäkuolleita animoiva taika kuitenkin haihtui, nekromantikkojen pettämisen seurauksena. Konrad silti tahdonvoimallaan ja vampirismin tuomilla ominaisuuksillaan yritti pitää armeijansa kasassa, mutta yritys oli liikaa hänelle; epäkuolleet kaatuivat maahan, ja Konrad lähti epämääräisesti kävelemään muualle huutaessaan itselleen. Pian kääpiösankari Grufbad vangitsi Konradin, ja piteli hänestä kiinni, kun Helmar lävisti Konradin Riimuhampaalla (runefang), mahtavalla miekalla. Näin Konrad von Carstein kuoli, ja Mannfred von Carstein, viimeinen von Carstein, nousi valtaan Drakenhofin kreivinä.

Säännöt

Konrad von Carstenin miniatyyrille on annettu voimakkaat säännöt, ja parhaimmillaan Konrad voi surmata jopa 10 normaalia sotilasta yhden pelivuoron taistelussa. Häneen pätee sääntö nimeltä One bat short of Belfry, joka puolet ajasta antaa miniatyyrille säännön stupidity, ja puolet ajasta säännön frenzy. Täten Konrad voi osoittautua hyvinkin arvaamattomaksi taisteluissa, parhaimmillaan raivokkaasti hyökkääväksi henkilöksi kuvailtava, mutta joskus Konrad saattaa joutua sekavaan olotilaan, ja jopa älyämättä taistella vihollisia vastaan.

Konrad on silti suhteellisen halpa, sekä hero-luokan sankari, ja täten varteenotettava vaihtoehto peleihin. Hän pystyy taistelemaan erilaisia vastustajia vastaan - hituisen tuurilla hän voi päihittää nopeasti mahtavimmatkin soturit, mutta toimii hyvin heikkoja vihollismassoja vastaan. Konradin heikkous onkin, ettei vampyyri itse ole kovinkaan kestävä, ja kuolee suhteellisen nopeasti jos vihollinen saa ensimmäisen vuoron taistella. Pitää myös muistaa, ettei Konrad ole velho niin kuin kaikki muut vampyyrit.