Kollokaatio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kollokaatio tarkoittaa sanojen taipumusta esiintyä yhdessä vakiintuneena ilmauksena[1]. Se on toisin sanoen sanan ja sen kollokaattien eli kontekstissa esiintyvien sanojen muodostama yhdistelmä. Yleensä rakenne on toistuva.[2]

Ne saattavat muodostaa termin tai terminologisen fraasin.[3]

Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • naukuu: esiintyy yleensä sanan kissa yhteydessä, mutta myös ovi voi naukua
  • iso: lapsi on iso, ei suuri
  • suuri: ihminen voi olla iso tai suuri mutta merkitys muuttuu. Iso viittaa konkreettisen kokoon tai ikään, suuri taas on merkitykseltään abstraktimpi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.