Kokemäen työväentalo Rantala
| Kokemäen työväentalo Rantala | |
|---|---|
 Kokemäen työväentalo Rantala |
|
| Osoite |
Kakkulaistentie 20, 32800 Kokemäki |
| Sijainti | Kokemäki |
| Koordinaatit | |
| Omistaja | Vasemmistoliiton Kokemäen osasto |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosluku | 2 |
| Kerrosala | noin 270 m² |
| Verkkosivut | |
 |
|
Kokemäen työväentalo Rantala on Kokemäen kunnassa sijaitseva työväentalo.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työväentalo on rakennettu 1900-luvun alussa.[1] Toisen maailmasodan jälkeen SKDL sai talon omistukseensa. 1990-luvulla perustettu Vasemmistoliitto ylläpiti taloa ja Kokemäen demokraattinen yhdistys omisti talon. Kun yhdistyksen toiminta hiipui tilat luovutettiin Vasemmistoliiton käyttöön.[2]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taloa on laajennettu ja peruskorjattu perusteellisesti vuosina 1960–1965, jolloin talo maalattiin keltaiseksi. Talossa on ollut alkujaan pärekatto, joka vaihdettu tiileksi.[1]Talon kokonaispinta-ala on noin 270 m². Talossa on noin 150 m²:n juhlasali ja näyttämö, ravintola- ja keittiötilat, eteinen, vaatesäilytys, saniteettitilat sekä asunto.[3] Taloa on kunnostettu useaan otteeseen. 2010-luvun lopulla talon ulkovuoraus ja katto kunnostettiin.[2]
Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kokemäen työväentalo Rantalassa on ollut aktiivista toimintaa jo vuonna 1919.[4]. Siellä järjestettiin 1930-luvulla sekä Sosialidemokraattisen puolueen että muiden tahojen tilaisuuksia.[5] [6] Rantalan työväentalon kulta-aikaa oli 1960-luvun loppu ja 1970-luku. Edelleen talon tontilla seisova, nyt jo pahaan kuntoon päässyt ja risukon piirittämä tanssilava oli Kokemäen kohtaamispaikka. Rantalassa tanssittiin pääosin levyjen tahtiin, elävää musiikkia ei kovin usein ollut. 1980-luvulla tanssitoiminta hiipui. Vaikka pieniä yrityksiä elvytyksestä olikin, ei Rantalan tanssilavalla enää innostuttu tanssimaan entiseen tapaan. Työväentalon toimintaan on kuuluneet luonnollisesti Vasemmistoliiton omat tilaisuudet vappujuhlineen. Tiloja on kuitenkin aina vuokrattu yleisökäyttöön, ja käyttöä on edelleen. Talolla on pidetty kokouksia, huutokauppoja ja käärmenäyttelyjä.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.
- ↑ a b c Jari Laasanen: Sydän-Satakunta sydansatakunta.fi. 7.4.2017. Viitattu 22.2.2023.
- ↑ Kokemäen työväentalo Rantala seurantalot.fi. Viitattu 22.2.2023.
- ↑ Länsi-Suomi 11.9.1919, no 101 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 22.2.2023.
- ↑ Uusi Aika 2.4.1936, no 39 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 22.2.2023.
- ↑ Kansan Lehti 2.4.1936, no 138 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 22.2.2023.