Lähdekoodi sivulle Kloramfenikoli

{{Lääketietolaatikko
| IUPAC_nimi = 2,2-dikloori-N-[(1R,2R)-1,3-dihydroksi-1-(4-nitrofenyyli)propan-2-yyli]asetamidi
| image = Chloramphenicol-2D-skeletal.svg
| image2 = Chloramphenicol-3D-vdW.png
| width = 250
| width2 = 250
| CAS_numero = 56-75-7
| ATC_prefiksi = D06
| ATC_suffiksi = AX02
| ATC_lisätiedot = 
| PubChem = 5959
| DrugBank = DB00446
| C=11 | H=12 | Cl=2 | N=2 | O =5
| moolimassa = 323,126
| smiles = C1=CC(=CC=C1C(C(CO)NC(=O)C(Cl)Cl)O)[N+](=O)[O-]
| synonyymit = 
| tiheys = 
| sulamispiste = 150.5
| sulamis_ylempi = 
| sulamishuomiot = <ref name="DrugBank">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.drugbank.ca/drugs/DB00446 | Nimeke =Chloramphenicol | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =DrugBank | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 22.4.2013 | Kieli ={{en}} }}</ref>
| kiehumispiste = 
| kiehumis_ylempi =
| kiehumishuomiot = 
| liukoisuus = 2,5 g/l (25 °C)<ref name="DrugBank" />
| biosaatavuus = 75–90 %
| proteiinisitoutuminen = 50&ndash;60 %<ref name="DrugBank" />
| metabolismi = [[maksa|Hepaattinen]]
| eliminaation_puoliintumisaika = 2&ndash;4 tuntia<ref name="fato">{{Verkkoviite | Osoite =https://asiakas.kotisivukone.com/files/medicina.kotisivukone.com/fato6painos/52.pdf | Nimeke =52. Proteiinisynteesiä estävät mikrobilääkkeet | Tekijä =Raimo K. Tuominen ja Pekka T. Männistö | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Farmakologia ja toksikologia | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Medicina | Viitattu =17.10.2023 | Kieli = |}}</ref>
| ekskreetio = 
| raskaus_AU =
| raskaus_US = 
| resepti_AU =
| resepti_CA = 
| resepti_UK = 
| resepti_US = 
| reseptiluokitus = 
| valmisteen_antotapa = Oraalinen, topikaalinen, injektio
}}
'''Kloramfenikoli''' (C<sub>11</sub>H<sub>12</sub>C<sub>l2</sub>N<sub>2</sub>O<sub>5</sub>) on ensimmäinen niin kutsutuista laajakirjoisista [[antibiootti|antibiooteista]], joka tehoaa moniin bakteereihin. Vaikutukseltaan se on bakteeriostaattinen. Kloramfenikolilla on vakavia sivuvaikutuksia suun sisäisesti käytettynä, minkä vuoksi sen käyttö on vähentynyt.

==Vaikutusmekanismi ja metabolia==
Kloramfenikoli kiinnittyy bakteerien [[ribosomi]]en suurempaan 50S-alayksikköön kovalenttisesti. Tämä estää bakteerien [[proteiinisynteesi]]n ja siten niiden kasvun ja lisääntymisen. Yhdiste tehoaa muun muassa anaerobisiin bakteereihin, ''Chlamydia''-suvun bakteereihin ja mykoplasmoihin. Suomessa sitä käytetään lähinnä silmätulehdusten hoitamiseen silmätippoina, mutta muualla sitä käytetään muihinkin infektioihin, kuten [[kolera]]an.<ref name="fato" /><ref name="DrugBank" /> Kloramfenikoli on [[optinen aktiivisuus|optisesti aktiivinen]] yhdiste ja bakteeriostaattista tehoa on ainoastaan sen (-)-isomeerilla. Rakenteellisesti tärkeitä seikkoja aktiivisuuden kannalta on 1,3-propaanidioli-yksikön D-[[konfiguraatio]] ja vahvasti elektroneja puoleensavetävä nitroryhmä aromaattisessa renkaassa.<ref name ="kirk-othmer">Tattanahalli Nagabhushan, George H. Miller & Kanwal J. Varma: ''Chloramphenicol and Analogues, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology'', John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 22.4.2013</ref>

Ihmisen elimistössä maksa metaboloi kloramfenikolin suurimmilta osin. Tärkeimmät sen aineenvaihduntatuotteista ovat konjugaatin muodostuminen [[glukuronihappo|glukuronihapon]] kanssa ja pelkistyminen ja hydrolyysi. Vastasyntyneillä lapsilla [[glukuronidaatio]] ei toimi yhtä tehokkaasti kuin aikuisilla, joten puoliintumisaika on huomattavasti pidempi, jopa 30 tuntia.<ref name="DrugBank" /><ref name="fato" />

==Haittavaikutukset ja resistenttiys==
Lievimpiä kloramfenikolin aiheuttamia haittavaikutuksia ovat huonovointisuus ja ripuli. Yksi vakavammista sen aiheuttamista haittavaikutuksista liittyy sen luuydintoksisuuteen ja se voi aiheuttaa jopa kuolemaan johtavan luuydinsupression eli [[aplastinen anemia|aplastisen anemian]]. Tämä haittavaikutus on yhdistetty aromaattisen renkaan nitroryhmään. Vastasyntyneille lapsille kloramfenikoli voi aiheuttaa niin kutsutun harmaan lapsen oireyhtymän, joka on useimmiten tappava. Tyypillisiä oireita ovat ihon harmaa väri ja hypotermia.<ref name="DrugBank" /><ref name="fato" /><ref name="kirk-othmer" />

Bakteerit kehittävät suhteellisen helposti [[antibioottiresistenssi|resistenttiyden]] kloramfenikolille. Lääkeainetta inaktivoiva entsyymi bakteereissa on [[kloramfenikoliasetyylitransferaasi]] tai [[Cfr-entsyymi]], ja resistenttiys välittyy [[plasmidi]]en kautta. Kloramfenikoliasetyylitransferaasi liittää kloramfenikolin hydroksyyliryhmiin asetyyliryhmän, jolloin muodostuu 1-''O''-asetyyli-, 3-''O''-asetyyli- ja 1,3-di-''O''-asetyylijohdannaisia, jotka ovat tehottomia antibiootteina.<ref name="kirk-othmer" /> 

Cfr on proteiini, joka metyloi adenosiininukleotidin peptidyylitransferaasi keskuksessa (PTC) eli johtaa C-8 metylaatioon adeniini 2503 rRNA:ssa. Cfr-geeniä on tunnistettu ympäri maailman sekä gram-negatiivisissa että gram-positiivisissa bakteereissa.<ref name=":0">{{Lehtiviite|Tekijä=Kaitlyn Tsai, Vanja Stojković, Lianet Noda-Garcia, Iris D Young, Alexander G Myasnikov, Jordan Kleinman|Otsikko=Directed evolution of the rRNA methylating enzyme Cfr reveals molecular basis of antibiotic resistance|Julkaisu=eLife|Ajankohta=2022-01-11|Vuosikerta=11|Sivut=e70017|Doi=10.7554/eLife.70017|Issn=2050-084X|www=https://doi.org/10.7554/eLife.70017}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://academic.oup.com/crawlprevention/governor?content=%2fjac%2farticle-lookup%2fdoi%2f10.1093%2fjac%2fdkt092|nimeke=Presence and dissemination of the multiresistance gene cfr in Gram-positive and Gram-negative bacteria|tekijä=Jianzhong Shen; Yang Wang; Stefan Schwarz|julkaisu=academic.oup.com|ajankohta=29.3.2013|viitattu=2022-02-20}}</ref> Cfr:n lisääntynyt kyky aiheuttaa antibioottiresistenttiä liittyy lisääntyneeseen ribosomaalisen RNA:n (rRNA) metylaatioon  adenosiini 2503:n C-8:ssa. Cfr:n ilmentymistä lisäävät lisääntynyt transkriptio, joka johtuu Ptet-promoottorin muutoksista sekä mutaatiot, jotka parantavat sekä translaatiotehokkuutta että proteiinin vakautta. A2503:n modifiointi Cfr:llä ei vaikuta A2503-nukleotidin rakenteeseen tai sijaintiin. Adeniinirengas pysyy syn-konformaatiossa ja asettaa C8-metyyliryhmän suoraan PTC:hen estääkseen antibioottien sitoutumisen. <ref name=":0" />

==Valmistus==
Kloramfenikoli eristettiin vuonna 1947 ''Streptomyces venezuelae''&nbsp;-bakteerista ja sitä valmistettiin bioteknisesti. Nykyään sitä valmistetaan pääasiallisesti synteettisesti ja kloramfenikoli on ainoa täysin synteettisesti valmistettava antibiootti. Kloramfenikolisynteesin lähtöaineena käytetään 4-nitroasetofenonia, josta saadaan kloramfenikolia seitsemän reaktiovaiheen jälkeen.<ref name="kirk-othmer" /><ref name="synthesis">{{Kirjaviite | Tekijä =Ṛuben Vardanyan, Victor J. Hruby | Nimeke =Synthesis of essential drugs | Vuosi =2006 | Sivu =483 | Julkaisija =Elsevier | Tunniste = | Isbn = 978-0-444-52166-8 | www =http://books.google.fi/books?id=Jjc7KYWZdOYC&printsec=frontcover&dq=synthesis+of+essential+drugs&hl=fi&sa=X&ei=qe10UZmiCIjTsgazz4CAAg&ved=0CDQQ6AEwAA#v=onepage&q=Chloramphenicol&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu = 22.4.2013 | Kieli ={{en}}}}</ref>

==Käyttö==
Kloramfelikolia käytetään silmätippoina tai silmävoiteena, toisinaan yhdistettynä [[kortikosteroidi]]in. Tuoteniminä ovat käytössä ''Oftan Akvakol'' ja ''Oftan Chlora''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.apteekkituotteet.fi/epages/Kaupat.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Eura/Products/550236 | Nimeke = Oftan Akvakol 5 mg/ml silmätipat| Tekijä = | Ajankohta = 2019| Julkaisu = apteekkituotteet.fi| Julkaisija = Lääketietokeskus| Viitattu = 10.6.2019 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://pharmacafennica.fi/spc/2172055 | Nimeke = Oftan Chlora silmävoide 10mg/g| Tekijä = | Ajankohta = 24.1.2017| Julkaisu = Pharmaca Fennica Lääkeinfo| Viitattu = 10.6.2019 }}</ref>. ''Oftan Dexa-Chlora'' -yhdistelmävoide sisältää kortikosteroidina [[deksametasoni]]a<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.apteekkituotteet.fi/epages/Kaupat.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Eura/Products/550236 | Nimeke = Oftan Dexa-Chlora silmätipat liuos 1/2 mg/ml, silmävoide 1/2 mmg/g| Tekijä = | Ajankohta = 1.12.2016| Julkaisu = Pharmaca Fennica| Viitattu = 10.6.2019 }}</ref>. Myös vuotavaan korvaan voidaan valikoidussa tapauksissa käyttää lääkärin määräyksellä paikallisesti kloramfenikolia, mutta se on ototoksinen eli saattaa vahingoittaa itse kuuloelintä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2011/14/duo99654 | Nimeke = Miten ja milloin käytän korvaan tippoja?| Tekijä = Erkki Hopsu, Mervi Närkiö-Mäkelä ja Juha Silvola| Ajankohta = 2011| Julkaisu = Duodecim 2011 1470–1480| Viitattu = 10.6.2019 }}</ref>.

==Lähteet==
{{Viitteet}}

{{Tynkä/Lääketiede}}
[[Luokka:Antibiootit]]
[[Luokka:WHO:n tärkeimmät lääkkeet]]
[[Luokka:Asetamidit]]