Kleptomania
Kleptomania eli näpistelyhimo tai varastamishimo on impulssikontrollin häiriö, pakonomainen ja sairaalloinen tarve varastaa tai näpistää tavaroita, joita henkilö ei tarvitse.[1][2]
Kleptomaanilla varastamisen tarve on vahva, ja tekijä kokee jännityksen tunnetta ennen tekoa sekä tyydytyksen tunnetta toiminnan aikana ja välittömästi sen jälkeen. Teon jälkeen henkilö kokee ahdistusta, epätoivoa ja syyllisyyttä. Hän saattaa palauttaa varastamansa tavarat tai heittää ne pois.[2]
Kleptomaani alkaa varastella yleensä jo nuoruudessaan. Varastelun kaudet voivat olla lyhyitä tai pitkiä, jopa vuosien mittaisia. Vaatteet ja muut arjen käyttöesineet ovat yleisin varastamisen kohde. Henkilö ei kuitenkaan tarvitse varastamiaan tavaroita henkilökohtaiseen käyttöön eikä hyötyäkseen rahallisesti.[2]
Kleptomanian syytä ei tunneta. Väestössä sitä on arvioitu esiintyvän noin 0,3–0,6 prosentilla, naisilla tuntemattomasta syystä kolme kertaa useammin kuin miehillä. Psykiatrisista potilaista kleptomaniaa esiintyy 3–9 prosentilla. Kleptomaniaan liittyviä muita psykiatrisia häiriöitä ovat päihderiippuvuus, mielialahäiriö ja muut impulssikontrollin häiriöt. Jotkin samanaikaiset häiriöt saattavat lisätä kleptomanian vaikeusastetta.[2]
Koska näpistely on lainvastaista, kleptomaanit joutuvat toisinaan pidätetyiksi. Kleptomania ei useimmissa maissa alenna tuomiota, koska näpistelijä on tietoinen tekojensa laittomuudesta ja siten vastuussa teoistaan eikä syyntakeeton.[2]
Kleptomaniaa yritetään hoitaa kognitiivisella psykoterapialla tai lääkkeillä, joita käytetään pakko-oireisessa häiriössä, mielialahäiriöissä ja päihderiippuvuudessa. Kleptomaniaan kohdennettua hoitomuotoa ei kuitenkaan ole kehitetty.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suuri lääkärikirja A-Ö, s. 177. (suomalaisen laitoksen päätoimittaja: Timo Klaukka, suomentaja: Aila Cantell) Kirjayhtymä, 1984. ISBN 951-26-2584-9
- ↑ a b c d e f Alo Jüriloo: Näpistelyhimo eli kleptomania Lääkärikirja Duodecim. 28.3.2024. Viitattu 20.10.2025.