Siirry sisältöön

Kissansilmäsumu

Wikipediasta
Kissansilmäsumu
Hubble- ja Chandra-avaruusteleskooppien kuvista yhdistetty kuva Kissansilmäsumusta.
Hubble- ja Chandra-avaruusteleskooppien kuvista yhdistetty kuva Kissansilmäsumusta.
Löytäminen
Löytäjä William Herschel
Löytöpäivä
Fyysiset ominaisuudet
Säde 0,2 vv
Näennäinen magnitudi 11,28 [1]
Absoluuttinen magnitudi −1,9
Kiertorata
Etäisyys maasta 1 623 parsekia[2]
Säteisnopeus −65,7 kilometriä sekunnissa[3]
Epookki J2000.0 (en)[4]
Havaitseminen
Tähdistö Lohikäärme
Rektaskensio 269,63918438311 °
Deklinaatio 66,632985822725 °
Parallaksi 0,6152 millikaarisekunti
Spektriluokka [WC]
Luettelointitunnukset

NGC 6543 (NGC)
PK 96+29.1
2MASX J17583335+6637591 (Two Micron All-Sky Survey, Extended source catalogue (d) (käännä suomeksi))
AG+66 812 (Astronomische Gesellschaft Katalog (en) (käännä suomeksi))
BD+66 1066 (Bonner Durchmusterung)
GCRV 10447 (General Catalogue of Stellar Radial Velocities (en))
GSC2 N1121000443 (Guide Star Catalog II (d))
HD 164963 (Henry Draper -luettelo)
IRAS 17584+6638A (IRAS (d))
IRAS F17585+6638 (IRAS (d))
NSV 24075 (New Catalogue of Suspected Variable Stars (en))
NVSS J175833+663758 (NRAO VLA Sky Survey (en))
PK 096+29 1 (Catalogue of Galactic Planetary Nebulae (d))
PLX 4128 (General Catalogue of Trigonometric Stellar Parallaxes (d))
PLX 4128.00 (General Catalogue of Trigonometric Stellar Parallaxes (d))
RAFGL 5429 (The Revised AFGL (RAFGL) catalogue (en) (käännä suomeksi))
TYC 4212-508-1 (Tycho Catalogue (d) (käännä suomeksi))
DO 36017 (Dearborn Observatory Catalogue (d))
PPM 20679 (PPM Star Catalogue (en) (käännä suomeksi))
GB6 J1758+6638 (The GB6 catalog of radio sources (d) (käännä suomeksi))
S4 1758+666 (The 5-GHz strong source surveys. IV. Survey of the area between declination 35 and 70deg and summary of source counts, spectra and optical identifications (d) (käännä suomeksi))
WB 1758+6637 (A new catalog of 30239 1.4 GHz sources (d) (käännä suomeksi))
[DML87] 459 (Warm IRAS sources. I. A catalogue of AGN candidates from the point source catalog (d) (käännä suomeksi))
RX J1758.5+6637 (X-ray survey of the Large Magellanic Cloud by ROSAT (d) (käännä suomeksi))
S4 1758+66 (The 5-GHz strong source surveys. IV. Survey of the area between declination 35 and 70deg and summary of source counts, spectra and optical identifications (d) (käännä suomeksi))
LRWR 370 (A survey of an area around the north ecliptic pole at lambda 11 cm wavelength (d) (käännä suomeksi))
WEB 14862 (Wilson Evans Batten (d))
Gaia DR2 1633325248915154176 (Gaia DR2 (en))

Kissansilmäsumu (NGC 6543) on planetaarinen sumu Lohikäärmeen tähdistössä. Se on rakenteeltaan monimutkaisimpia tunnettuja planetaarisia sumuja[5].

Kissansilmäsumun löysi William Herschel 15. helmikuuta 1786[6]. Kohde oli ensimmäinen planetaarinen sumu, jonka spektriä tutkittiin. Vuonna 1864 William Huggins tutki kohdetta spektrometrillä[6]. Hän huomasi kohteen spektrin olevan täysin erilainen tähtien spektreihin verrattuna. Se koostui vain muutamista emissioviivoista, mikä oli ensimmäinen viittaus siitä, että planetaariset sumut koostuvat hyvin harvasta kaasusta.

Kissansilmäsumu muodostui noin 1 000 vuotta sitten, kun ikääntyvä tähti päätti elinkaarensa ja sinkosi uloimpia kaasu- ja pölykerroksiaan avaruuteen. Nämä kerrokset ympäröivät nyt kuumaa planetaarisen sumun ydintä (PNN), joka saa ne hehkumaan. Planetaariset sumut ovat lyhytikäisiä, ja Kissansilmäsumu hajaantuu muutaman tuhannen vuoden kuluessa, jolloin sen keskustähti jäähtyy ja himmenee valkoiseksi kääpiöksi.[7]

Sumu koostuu pääasiassa vedystä ja heliumista, ja siinä on pienempiä määriä raskaampia alkuaineita, kuten hiiltä, typpeä ja happea. Sen laajeneminen tapahtuu noin 16,4 km/s nopeudella. Infrapunahavainnot ovat paljastaneet viileää tähtipölyä ja molekyylivetyä sumun ulkohalossa, mikä viittaa iskuaaltoihin. Sumun ulkohalo on halkaisijaltaan yli kolme valovuotta ja koostuu aiemmin sinkoutuneesta materiaalista.[7]

Keskustähti (HD 164963) on O7 + WR-tyyppinen tähti, joka on noin 10 000 kertaa Aurinkoa kirkkaampi, mutta vain 0,65 Auringon säteen kokoinen. Sen lämpötila on noin 80 000 kelviniä, ja se menettää massaa nopeassa tähtituulessa noin 20 biljoonaa tonnia sekunnissa. Tähti oli alun perin noin viisi kertaa Auringon massainen, mutta sen massa on nyt hieman yli yhden auringonmassan.[7]

Sumun monimutkainen rakenne sisältää solmuja, kuplia, samankeskisiä kaasukehäjä ja suihkuja, jotka on havaittu Hubble-avaruusteleskoopin korkean resoluution kuvissa. Rakenteen uskotaan mahdollisesti johtuvan kaksoistähtijärjestelmästä, vaikka kaksoistähden olemassaoloa ei ole vielä vahvistettu. Sumun keskellä on kuuma kaasukehä, ja sen ulkoreunoilla on symmetrisiä renkaita, jotka ovat todennäköisesti peräisin tähtituulen ja aiemmin sinkoutuneen materiaalin vuorovaikutuksesta.[7]

Kissansilmäsumu on ollut tutkimuskohteena monilla aallonpituuksilla, mukaan lukien röntgen- ja infrapunahavainnot. Röntgenhavainnot osoittavat kuumaa, miljoonien asteiden kaasua, joka on seurausta tähtituulen ja sumun materiaalin vuorovaikutuksesta. Vuonna 2021 sumusta luotiin 3D-malli, joka paljasti symmetrisiä renkaita ja suihkuja, viitaten kaksoistähtijärjestelmään.[7]

Sumu sijaitsee lähellä pohjoisen ekliptisen navan suuntaa ja on helposti havaittavissa pohjoisilla leveysasteilla. Se näkyy teleskoopeissa sinivihreänä levynä, jossa on monimutkaisia rakenteita. Paras aika tarkkailla sumua on heinäkuussa, jolloin Lohikäärmeen tähdistö on näkyvissä iltataivaalla.[7]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Høg, E., Claus Fabricius, Makarov, V. V., Urban, S., Corbin, T., Wycoff, G., Ulrich Bastian, Schwekendiek, P. ja Wicenec, A., The Tycho-2 catalogue of the 2.5 million brightest stars, Astronomy and Astrophysics, (ISSN 0004-6361, 0365-0138, 1432-0746 ja 1286-4846), s. L27-L30View and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. ↑ Letizia Stanghellini, Richard Shaw ja Eva Gloria Villaver Sobrino, The Magellanic Cloud Calibration of the Galactic Planetary Nebula Distance Scale, Astrophysical Journal, osa 689, nro. 1,‎ , s. 194–202 (ISSN 0004-637X ja 1538-4357, DOI 10.1086/592395, arXiv 0807.1129, verkkoversio)View and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  3. ↑ Duflot, M., Figon, P. ja Meyssonnier, N., Vitesses radiales. Catalogue WEB: Wilson Evans Batten. Radial velocities: The Wilson-Evans-Batten catalogue, Astronomy and Astrophysics, osa 114,‎ , s. 269–280 (ISSN 0004-6361, 0365-0138, 1432-0746 ja 1286-4846)View and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  4. ↑ Gaia Collaboration, Data Processing and Analysis Consortium (toim.) ja Euroopan avaruusjärjestö (toim.), Gaia Data Release 2, VizieR Online Data Catalog, (DOI 10.26093/CDS/VIZIER.1345) (englanniksi) View and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  5. ↑ The Cat's Eye Nebula Astronomy Picture of the Day. Viitattu 14.11.2013.
  6. 1 2 NGC 6543 messier.seds.org. Viitattu 14.11.2013.
  7. 1 2 3 4 5 6 Cat's Eye Nebula (NGC 6543) – Constellation Guide www.constellation-guide.com. Viitattu 5.7.2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kissansilmäsumu&oldid=23405456”