Kirovin–Viipurin linja

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Kirovin-Viipurin linja)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kirovin–Viipurin linja
Perustiedot
Järjestelmä Pietarin metro
Reitti Devjatkino–Prospekt Veteranov
Avattu 15. marraskuuta 1955
Tekniset tiedot
Pituus 29,6 km
Asemia 19
Raideleveys 1 520 mm

Kirovin–Viipurin linja (ven. Кировско-Вы́боргская ли́ния, Kirovsko-Vyborgskaja linija) on Pietarin metron vanhin linja. Se avattiin 15. marraskuuta 1955. Linja merkitään kartoissa punaisella ja numerolla 1.[1] Sen alkuperäiset asemat ovat hyvin kauniita, esimerkkinä Avtovo ja Kirovski zavod. Linja yhdistää neljä viidestä Pietarin päärautatieasemasta. Linjalla on kolme varikkoa, Avtovon, Datšnojen ja Severnojen varikot. Asemista vain Devjatkino ja suljettu Datšnoje ovat maan päällä.

Vuonna 1995 maanalainen joki tulvi tunneliin Lesnajan ja Ploštšad Mužestvan asemien välillä ja yhdeksäksi vuodeksi jakoi linjan kahteen osaan.

Linja halkaisee Pietarin pohjois-eteläsuunnassa. Se on 29,6 km pitkä ja siinä on 19 asemaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 15. marraskuuta 1955 linja avattiin osuudelle Avtovo–Ploštšad Vosstanija. (7 asemaa)
  • 30. joulukuuta 1956 avattiin Puškinskajan asema Tehnologitšeski institutin ja Vladimirskajan asemien välille.
  • 1. kesäkuuta 1958 avattiin osuus Ploštšad Vosstanija–Ploštšad Lenina. (2 asemaa)
  • 1. kesäkuuta 1966 avattiin osuus Avtovo–Datšnoje (1 asema)
  • 22. huhtikuuta 1975 avattiin osuus Ploštšad Lenina–Akademitšeskaja. (4 asemaa)
  • 29. joulukuuta 1975 avattiin Politehnitšeskajan asema Akademitšeskajan ja Ploštšad Mužestvan asemien välille
  • 29. syyskuuta 1977 avattiin osuus Avtovo–Prospekt Veteranov (2 asemaa). Samana vuonna kuitenkin suljettiin Datšnojen asema joka oli omalla haarallaan.
  • 29. joulukuuta 1978 avattiin osuus Akademitšeskaja–Devjatkino. (2 asemaa)

Asemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Санкт-Петербург Весь Транспорт на подробной карте города. Новое изднаие кольцевая автодорога. Торговый дом "Медный всадник". Pietari, 2010. (venäjäksi)