Kino Sampo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Riihimäellä sijaitsevaa Kino Sampoa. Myös Valkeakoskella sijaitsee Kino Sampo.
Kino Sampo
Kino Sampo vuoden 2020 julkisivuremontin jälkeisessä ulkoasussaan.
Kino Sampo vuoden 2020 julkisivuremontin jälkeisessä ulkoasussaan.
Osoite Sampoaukio 6
Sijainti Riihimäki
Rakennustyyppi elokuvateatteri
Valmistumisvuosi 1917
Rakennuttaja Julius Markkanen
Jalmar Numminen
Omistaja Riihimäen kaupunki
Käyttäjä Riihimäen Nuorisoteatteriyhdistys
Elokuvakulttuuriyhdistys Kino Sampo
Tyylisuunta myöhäisjugendi
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Kino Sampo alkuperäisessä asussaan 1920-luvulla.

Kino Sampo on Riihimäellä, Suokylän kaupunginosassa sijaitseva yksi vanhimmista Suomessa edelleen käytössä olevista elokuvateattereista.[1] Teatterirakennus edustaa tyyliltään niukkaa myöhäisjugendia.[1][2] Kino Sampossa toimii tällä hetkellä Riihimäen Nuorisoteatteri sekä Elokuvakulttuuriyhdistys Kino Sampo ry.[1][2] Kino Sampo ry esittää vuosittain noin 40 elokuvaa kevään, kesän ja syksyn elokuvasarjoissa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kino Sampon varhaishistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimintansa Kino Sampo aloitti 29. marraskuuta 1917. Sen rakennuttivat kauppias Julius Markkanen ja rakennusmestari Jalmar Numminen.[2] Riihimäellä oli tuolloin ollut elokuvateatteritoimintaa jo pitkään, mutta Sampo toi elävän kuvan esittämiselle uudet puitteet, sillä se oli ensimmäinen varta vasten elokuvien esittämistä varten rakennettu teatteri paikkakunnalla. Sampon toimintaa pyöritettiin paikallisin voimin 1920-luvun puoliväliin asti, jolloin Adamsin filmitoimisto osti Sampon elokuvateatteritoiminnan.

Omistajanvaihdokset 1940-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotavuosina Sampo siirtyi Suomen Filmiteollisuudelle. Sotavuodet olivat elokuvateatteritoiminnan kulta-aikaa, sillä ”kuvissa käynti” kuului harvoihin mahdollisiin huvittelumuotoihin. Sodan päätyttyä vuonna 1945 tilanne muuttui, ja Suomen Filmiteollisuus luopui Samposta. Sampon toiminnan jatkajaksi perustettiin uusi yhtiö, mutta liiketoimet eivät sujuneet toivottuun tapaan. Uudet omistajat luopuivat Samposta vuonna 1947, eivätkä seuraavatkaan jaksaneet pitkään, sillä tammikuussa 1948 elokuvateatteri vaihtoi jälleen omistajaa. Eikä kaupankäynti päättynyt vieläkään, sillä marraskuussa 1948 tehtiin jälleen uusi kauppa, jossa Kino Sampo siirtyi Sven ja Tyyne Petterssonin omistukseen. Petterssonit hallinnoivat Sampoa aina 1960-luvun lopulle asti.

Kino Sampo vuonna 2005.
1950-luvun saneeraus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1950-luvulla Petterssonit toteuttivat Sampossa perusteellisen uudistuksen. Teatterin eteisaulaa laajennettiin rakentamalla päätyyn uusi siipirakennus ja katsomon alle rakennettiin pieni asunto. Uusi siipirakennus muutti rakennuksen arkkitehtuurin täysin, ja alkuperäinen Sampo käytännössä katosi Riihimäen katukuvasta.

Alfaromeon aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petterssonien jälkeen Sampon toimintaa jatkoivat Kaarlo ja Saima Malinen, jotka vuokrasivat Sampon Kamras-Filmi Oy:n käyttöön vuonna 1975. Kamras-Filmin elokuvateatteriketju oli nimeltään Alfaromeo, joten vuokrasopimuksen myötä Kino Sampokin vaihtoi nimensä Alfaromeoksi.

1980-luvun konkurssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvun puolella elokuvissa käynti väheni dramaattisesti ja seurauksena oli maanlaajuinen elokuvateatteritoiminnan kriisi. Riihimäellä kriisin laukaisi Kamras-Filmin konkurssi vuonna 1982, jonka seurauksena Alfaromeot lopettivat toimintansa ja Kino Sampo oli jälleen vailla isäntää. Yritysjärjestelyjen päätteeksi Samposta tuli Kino Savoyn teatteri, ja kun Kino Savoy fuusioitui Finnkinoon, päätyi Sampo lakkautettavien elokuvateattereiden listalle. Kino Sampon toiminta kaupallisena elokuvateatterina päättyi itsenäisyyspäivänä 1986.

Taistelu Kino Samposta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäen kaupunki osti käytöstä poistetun Sampon vuonna 1987. Kaupunki kaavaili paikalle kerrostaloa, mutta talouslama lykkäsi purkupäätöstä.[2] Sampon kohtalo herätti myös vilkasta kansalaiskeskustelua ja Sampon säilyttämisen puolesta tehtiin kuntalaisaloite. Sampon tilanne sai myös valtakunnallista julkisuutta, ja aktiivisen kansalaistoiminnan ansiosta Kino Sampo säilytettiin. Rakennuksen pääkäyttäjinä ovat nykyään Riihimäen Nuorisoteatteriyhdistys sekä elokuvayhdistys Kino Sampo, joka on esittänyt elokuvia teatterissa vuodesta 2001 lähtien.[2] Rakennus suojeltiin asemakaavalla vuonna 2000.[1][2]

Remontti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2020 Kino Sampoon tehtiin julkisivuremontti, jonka yhteydessä rakennuksen julkisivu pyrittiiin palauttamaan vuosien 1957-1967 tyylin mukaiseksi.[3] Remontin myötä rakennuksen väri vaihtui ruskeasta hallakan keltaiseksi.[4] Remontti maksoi Riihimäen kaupungille vajaat 700 000 euroa.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kurkela, Reijo ja Miettinen, Timo: Suokylän Broadway – riihimäkeläisen elokuvateatteritoiminnan historia, Elokuvakulttuuriyhdistys Kino Sampo ry 2007. ISBN 978-952-92-2825-6

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Niemi, Raija: "Teollisuus", Riihimäen rakennuskulttuuria : Riihimäen merkittäviä rakennuksia, rakennusryhmiä ja kulttuurimaisemakokonaisuuksia, s. 60. Riihimäki: Riihimäen kaupunki, 2010.  ISBN 978-952-5571-34-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.5.2021)
  2. a b c d e f Riihimäen rakennetut kulttuuriympäristöt, s. 215. Kohdekortti 190 Kino Sampo. Riihimäki: Riihimäen kaupunki, 2020.  ISBN 978-952-5571-93-6 Teoksen verkkoversio (viitattu 18.5.2021)
  3. Ville Tiirikainen: Riihimäen Kino Sammon julkisivu palautetaan takaisin 1960-luvun tyyliiin, Yle Uutiset, 25.5.2020, yle.fi, Artikkelin verkkoversio (viitattu 18.5.2021)
  4. a b Miki Wallenius: Suomen vanhimpiin elokuvateattereihin kuuluva Kino Sampo Riihimäellä palautettiin 1950-luvun ulkoasuunsa, Yle Uutiset, 10.10.2020, yle.fi, Artikkelin verkkoversio (viitattu 18.5.2021)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]