Kilvenkupura

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Langobardien kilven kupura.
Thorsbergistä, nykyisen Saksan alueelta suosta löydettyjä kilpiä, joissa on pronssinen kupura.

Kilvenkupura on kilven keskellä käytetty käden suoja. Tasapainon vuoksi käden on parasta pitää kilvestä kiinni läheltä pintaa, jolloin kilpiin on tehty reikä, jossa kahva (käsirauta) sijaitsee. Tällöin käden suojaamiseksi on tarvittu suoja. Vanhoissa puusta valmistetuissa kilvissä kupura on tehty joko puusta tai metallista. Metallisia kupuroita on muinaismuistoissa säilynyt varsin paljon. Kupuralle on tyypillistä varsin monimuotoinen muotoilu ja koristelu.[1]

Suomalaiset kilvenkupurat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomesta löydetyt kilvenkupurat ovat olleet rautaisia. Poikkeuksena on Piikkiön Koskenhaasta löytynyt piikkilakinen pronssikupura. Samassa löydössä oli myös kädensijan pronssihela. Osat ovat kuuluneet aikansa hienoon nahkapeitteeseen ja pronssireunaiseen korukilpeen. Ne on ajoitettu noin 200-luvulle ja valmistettu ilmeisesti Böömissä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen rautakauden esineistö, kilven rakenne Helsingin yliopisto. Viitattu 1.4.2017.
  2. Unto Salo, Pronssikausi ja rautakauden alku, teoksessa Kivikausi, pronssikausi ja rautakauden alku, keski- ja myöhäisrautakausi, s. 214 ja 218. Espoo: Weilin+Göös, 1984. ISBN 951-35-2490-6.