Keskustelu luokasta:Kantatiet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tieartikkelien luokitteleminen kuntaluokkiin[muokkaa wikitekstiä]

Kantateitä ei näköjään ole luokiteltu kuntaluokkiin. Olisiko haitallista luokitella niitä myös kuntaluokkiin?--Urjanhai 19. joulukuuta 2009 kello 00.04 (EET)[vastaa]

Tuntuu hankalalta, sama tie pitäisi laittaa hyvin moneen luokkaan. Entäs maakunnittain tai lääneittäin vai mitä ne nyt ensi vuoden alusta ovatkaan? --Hrrkrr31 19. joulukuuta 2009 kello 00.19 (EET)[vastaa]
Kun kunnat ovat nykyään suuria ja kantatiet eivät lopultakaan kovin pitkiä, niin luokkia ei oikeastaan tulisi hirveästi. Joskin tosiaan voidaan kysyä, tulisiko niiden olla kunta- vai maakuntaluokissa. Toisaalta tiellä kuitenkin on aina myös paikallinen merkitys, ja kuntaluokka ilman kunnan alueella kulkevaa tietä tuntuu jotenkin vajaalta. Tai vastaavasti, jos on kuntien liikenneluokkia, niin tiet kuuluisivat niihin luontevasti.--Urjanhai 19. joulukuuta 2009 kello 13.44 (EET)[vastaa]
Tämä on hankalampi kysymys. Jos luokittelua ajatellaan täysin puhdasoppisesti (ainakin, jos olen ymmärtänyt oikein luokittelun idean), tie voidaan sisällyttää kunta- tai maakuntaluokkaan vain, jos tie kokonaisuudessaan kulkee kyseisen kunnan tai maakunnan alueella. Toisaalta tässä ei ole tähänkään saakka oltu mitenkään puhdasoppisia; onhan esim. luokkaan Luokka:Suomen moottoritiet luokiteltu valtateitä, joista vain osa on moottoritietä. Samoin seututeitä on luokiteltu kuntaluokkiin, vaikka tie kulkisi useammankin kunnan alueella.
Itse kysymykseen, jos kantatiet välttämättä halutaan luokitella kunta- tai maakuntaluokkiin, voisi maakuntaluokka olla parempi (ellei tie kulje vain yhden kunnan alueella – en tiedä, onko kantateissä edes tällaisia). Luokittelu kuntaluokkiin johtaisi äkkiä yliluokitteluun. Joitain poikkeuksia olisin tosin valmis tekemään; esim. pääkaupunkiseudun kehätiet on syytä luokitella luokkaan Luokka:Helsingin liikenne joka tapauksessa, vaikkei ainakaan Kehä II edes taida Helsingin alueella kulkea. --Apalsola km 21. joulukuuta 2009 kello 15.26 (EET)[vastaa]
Vertailukohtana olen luokitellut esimerkiksi järviä ja jokia ja soita niiden kuntien luokkiin, joiden alueelle ne sijoittuvat joko kokonaan tai osaksi, enkä ainakaan niiden kohdalla näkisi perusteltuna jättää kahden tai useamman kunnan alueelle osuvia pois kuntien luokista vaan päin vastoin luokitella ne niiden kuntien luokkiin, joihin osa niistä osuu (niin kuin olen tehnyt muokkaamilleni seutu- ja yhdystieartikkeleillekin). Mutta kun kantateitä ja ylempiä ei tähän asti ole luokiteltu kuntaluokkiin, niin niiden osalta tämä tietysti on oma kysymyksensä.--Urjanhai 21. joulukuuta 2009 kello 16.09 (EET)[vastaa]
Kerronpa tännekin mielipiteeni. Mielestäni ainakin maakuntiin voisi kantatiet luokitella. Kantatiet artikkelinkin mukaan palvelevat maakuntien liikennettä. --Vnnen 21. joulukuuta 2009 kello 17.37 (EET)[vastaa]
En sitten tiedä olisivatko ne maakuntaluokissa hiukan orpoja, kun ei siellä juuri muutakaan liikenneinfrastruktuuria ole. Jos ei haluta kuntiin, niin olisiko parempi säilyttää nykyisellään?--Urjanhai 21. joulukuuta 2009 kello 17.54 (EET)[vastaa]
Niin no, onko kukaan valittanu nykytilanteesta? :D Ei minua kyllä suuremmin häiritsisi paikkakuntaluokittelukaan. Kunhan ei mene en-wikin tyyliseen suurluokitteluun. --Vnnen 21. joulukuuta 2009 kello 18.03 (EET)[vastaa]
Kannatan Urjanhain ehdotusta. Kyllä kantatiet voidaan luokitella kuntiin, tai vähintään maakuntiin. Laajempia pätkiä kuten valtateitä ei pidä luokitella kunta- tai maakuntaluokkiin. Mielummin liikenne kunnittain luokkaan kuin suoraan kuntaluokan juureen. –☆Makele-90 21. joulukuuta 2009 kello 18.43 (EET)[vastaa]
Mikä tästä olisi se hyöty melkoisen työmäärän vastineeksi? Vaarana on kohtalaisen irrelevantin tiedon tuottaminen, samaan tapaan kuin nyt tiekuvauksissa olevat kuntaluettelot osin ovat. Esimerkiksi kantatie 54 kulkee muutaman kilometrin matkan Hämeenlinnan kaupungin alueella entisen Rengon kunnan perämetsissä. En oikein näe kuitenkaan tien luokittelemisen osaksi Hämeenlinnan liikennettä lisäävän tekstin informaatioarvoa. -- Gronroos 22. joulukuuta 2009 kello 07.44 (EET)[vastaa]
Kun artikkeleita vähitellen kertyy seutu- ja pienemmistäkin teistä, niin yhtä lailla paikallisesti merkittävien kantateiden pitämisen poissa kuntaluokista voi ajatella samalla muodostuvan epäjohdonmuomukaiseksi ja epäyhtenäiseksi. Ainahan joku kohde osuu johonkin kuntaan vain perämetsissä, mutta se ei juurikaan vähennä systemaattisen luokittelun hyödyllisyyttä. Ja yleensä kuitenkin näitä alueellisia luokitteluja tekevät kuhunkin alueeseen keskittyneet käyttäjät omilla alueillaan (sekä satunnaisesti jotkut joitakin luokkia valtakunnallisesti fiksaamaan suuntautuneet). Mutta yhtenäisyyden takia odotan ehkä vielä lisäkannanottoja. (Pari puoltoääntähän tuossa taisi jo tulla, mutta vastaavasti myös pari kolme vastaan-ääntä.) Juuri tämä yhtenäisyys, että jos yhdet alueelliset ilmiöt (so. seututiet ja sitä pienemmät) luokitellaan kunnittain, niin miksi ei myös toisia saman kategorian ilmiöitä (so. kantatiet ja ehkä myös valtatiet). Tämä kuitenkin lisäisi sekä kunnittaisten liikenneluokkien että kuntaluokkien käytettävyyttä. Joskin vaihtoehtona tälle (vaikkakaan ei suinkaan yksistään poissulkevina) voisivat olla myös maakunnalliset liikenneluokat, joihin esimerkiksi valta- ja kantatiet ja rautatiet myös sopisivat. --Urjanhai 25. joulukuuta 2009 kello 21.54 (EET)[vastaa]
Jos luokitteluperusteeksi otetaan paikallinen merkittävyys, niin sitten tosiaan valtatiet pitää luokitella yhtä lailla kuntaluokkiin siinä missä pienemmäkin tiet. Tällöinhän esimerkiksi Nelostielle tulee kymmeniä luokkia, joka on tietysti äärimmäisen epäkäytännöllistä. Mielestäni luokittelua pitää miettiä sekä luokan että luokiteltavan artikkelin kannalta. Esimerkiksi juuri kantateiden (ja valtateiden) luokittelu kuntaluokkiin tuntuu järkevältä, mutta koska kantatie voi kulkea esimerkiksi 7 kunnan alueella ei tämä kuntaluokka ole kovin relevantti kantatieartikkelin kannalta. Seututeille kuntaluokittelu on mielestäni vielä järkevää. Sen sijaan maakunnittainen luokittelu vaikuttaa järkevältä kantateille, artikkelissakin lukee:"täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennettä". Sen sijaan valtateille maakunnittainen luokittelu ei houkuttele (esim. nelostiellä kulkee jotain 6 maakunnan alueella), ehkä lyhyempiä valtateitä lukuunottamatta. Lääneittäinen luokitus ei kai tule kysymykseen niiden jäädessä piakkoin historiaan? Lisäksi tällainen moneeen kunta/maakuntaluokkaan luokittelu aiheutta minusta aika moisen epäloogisuuden: Jos esim. Luokka:Valtatie 4 luokiteltaisiin maakunnittain, siis myös luokkaan Luokka:Lapin maakunta, niin esimerkiksi Lahdenväylä olisi luokan Lapin maakunta alaluokassa (ja näkyisi tuloksissa kun esimerkisi hakisi HotCatilla luokkien Lapin maakunta ja liikenne leikkausta Lappiin liittyviä liikenne artikkeleita varten). Tämä on toki laajempi ongelma, joka liittyy myös järvien ym. luokitteluun. --A333 K 25. joulukuuta 2009 kello 22.17 (EET)[vastaa]
Tuo on totta: kun valtateillä on omia luokkia, niin valtatiet eivät taida mielekkäästi sopia kunta- tai edes maakuntaluokkiin. Kantateiden osalta (jotka ovat hiukan lyhyempiä) vaihtoehtoja sen sijaan ehkä voisi vielä tutkia, kun niillä yleensä ei taida olla omia luokkia. Esim. Kantatie 52 kulkee nykyään neljän kunnan ja kolmen maakunnan alueella ja kantatie 54 seitsemän kunnan ja kahden maakunnan alueella. Mikä siis olisi paras: pitää kantatiet ilman alueellisia luokkia, luokitella ne maakunnittain, luokitella ne kunnittain vai luokitella ne sekä kunnittain että maakunnittain? Taustana tälle voisi olla pohdinta maakunnalisista liikenneluokista tyyliin Luokka:Varsinais-Suomen liikenne, joihin tulisivat toisaalta kunnittaiset liikenneluokat kuten Luokka:Salon liikenne ja toisaalta liikennekohteet niistä maakunnan kunnista, joilla ei kohteiden vähyyden takia ole omaa liikenneluokkaa. Eli mikä tällöin olisi loogisin sijoitus kantateille? Jos kantateille ei ole omia luokkia, niin estettä ei periaatteessa olisi niiden kunnittaisellekaan luokittelulle, vai olisiko maakunnittainen parempi vai ei mitään? Järvet olen yleensä luokitellut niin moneen kuntaan kuin ne osuvat, ja pidän ko. menettelyä perusteltuna, mutta suurille järville, joilla on omat luokkansa (eli käytännössä kai lähinnä Luokka:Päijänne ja Luokka:Saimaa) tämä ei varmaankaan ole mielekästä.--Urjanhai 25. joulukuuta 2009 kello 22.36 (EET)[vastaa]
Tietenkin voisi ajatella luokittelua aina tapauksen mukaan: yhden maakunnan sisäinen kantatie maakuntaluokkaan, parin kolmen kunnan alueella kulkeva kuntaluokkiin (erikoistapaus kantatie 98 on jo luokassa Ylitornion liikenne). Yhtenäinen luokittelu olisi tietysti aina tavoiteltavaa. Lähtökohtaisesti kannatan kuitenkin luokittelua pelkästään maakuntaluokkiin. EDIT:Junafanin keskustelusivulla on vähän samantyylistä keskustelua rautateiden luokittelusta. [[--A333 K 25. joulukuuta 2009 kello 22.49 (EET)[vastaa]
Ajatukseni asiassa on, että koska kuntaliitosten jälkeen kunnat rupeavat olemaan melkoisia möhkäleitä, sillä on yhä vähemmän informaatioarvoa, minkä kunnan alueella tiet kulkevat. Tämä ei siis koske vain kantateitä, vaan teitä yleensä. Siksi hämmästelen mahdotonta intoa luetella tässä asiayhteydessä kuntien nimiä ja tehdä luokituksia kuntiin. Asiayhteys kun on enintään löyhä ja paikoitellen suorastaan harhaanjohtava. Jos esimerkiksi Lahden seudun suuri kuntaliitos toteutuu, kantatie 53 sijaitsee Hämeenlinnan ja Lahden kunnissa. Luokittelu Hämeenlinnaan ja Lahteen saattaisi hyvinkin antaa virheellisen kuvan Hämeenlinnan ja Lahden välisestä väylästä. Yleensäkin tietosanakirjaa tehtäessä kannattaa panostaa asiassa pysymiseen ja pohtia erilaisten vain löyhästi asiaan liittyvien seikkojen merkittävyyttä varsinaisen asian kannalta. Tieartikkelit osin karkaavat hieman koomisillekin harhateille; esimerkkinä olkoot vaikkapa kertomukset teillä liikennöivien linja-autojen maalaushistoriasta. Artikkelit artikkeleina ja ainekirjoitukset ainekirjoituksina. -- Gronroos 2. tammikuuta 2010 kello 09.21 (EET)[vastaa]
Jos tuon jälkeen on esimerkiksi luokka Luokka:Lahden liikenne ja Luokka:Hämeenlinnan liikenne, niin tuntuu mielivaltaiselta rajata osa kohteista niistä pois. Mistään mahdottomasta innosta ei silti ole kysymys, vaan avoimesta pohdinnasta eri näkökulmista. Toisena näkökulmana kuitenkin on useidenkin luokkien kohdalla havaittu trendi, että kun kohteita on aiemmin luokiteltu kuntien ohella valtakunnallisiin aiheluokkiin ja isojen kuntien osalta kunnittain, niin näitä näyttää hyödylliseltä täydentää (ja nopeimmin kasvaneiden luokkien osalta on jo täydennettykin) maakunnallisilla luokilla, joiden sisään sopivat kuntaluokat (mutta vain, jos kohteita on tarpeeksi, esimerkiksi lluokassa Luokka:Suomen museot kohteita on toistaiseksi niin vähän, että maakunnalliset luokat vain sekoittaisivat, mutta esimerkiksi luokassa Luokka:Suomen kirkot kohteita on niin paljon, että maakunnalliset luokat toimivat erinomaisesti). Mutta sitä en ole vielä pohtinut, miten tämä suhtautuu teiden luokitukseen. Eli ei tässä ole mitään lukkoonlyötykä kantoja vaan pohdintaa. Joka tapauksessa, kun läänit nyt loppuivat ja kun kunnat kasvavat, niin tämä pikemminkin korostaa yhtä lailla kuntia kuin maakuntiakin keskeisinä luokittelun solmukohtina, mutta siitä miten se tarkkaan ottaen vaikuttaa juuri tässä, en ole lyönyt kantaani lukkoon.--Urjanhai 2. tammikuuta 2010 kello 11.44 (EET)[vastaa]