Keskustelu:Yrjö Boije

Nimen pitäisi kai olla Göran Boije, vain kuninkaallisten nimet on kai yleensä "käännetty". Esim täällä lukee Göran: http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/522/ -- Jniemenmaa 20. helmikuuta 2009 kello 15.37 (EET)

On niitäkin vähäisempiä nimiä käännetty vaikka kuinka paljon... Historian suursanakirja: Boije, Yrjö. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 20. helmikuuta 2009 kello 15.41 (EET)

80-luvulla julkaistussa Suomen historiassa (Weilin & Göös) Kyösti Kiuasmaa kirjoittaa Yrjänä Boijesta... Olen monessa asiassa melko konservatiivinen, mutta tässä asiassa olisin valmis muutokseen. Mielestäni useat, elleivät peräti useimmat suomalaismuotoon muunnetut ruotsinkieliset etunimet kuuluvat suomalaiskansallisen historiankirjoituksen myytteihin. Niillä on saatettu koettaa vahvistaa kuvaa Suomen erillisestä asemasta Ruotsin valtakunnan osana ja ne kuuluvat siten kansallisen historiankirjoituksen luomaan "suureen linjaan". Selvintä olisi käyttää mahdollisimman useassa tapauksessa oikeaa nimeä. Poikkeuksia voisivat olle hallitsijat suuriruhtinaisiin ja herttuoihin saakka sekä jotkut muut sellaiset tapaukset, joissa henkilö on erittäin tunnettu suomenkielisellä etunimellä. Esimerkiksi Göran Boijen jälkeläinen Ilolan kartanossa olkoon edelleen Constantin Boije af Gennäs, ei Konsta. Arvelen, että Kansallisbiografian edustama nimikäytäntö tulee yleistymään. Ehdotan siis, että artikkeli siirretään nimelle Göran Boije ja Yrjö B:stä tehdään ohjaus. Mutta en sentään aio ruveta tästä tosissani vääntämään, kunhan vain ei mennä niin hyperkorrekteiksi että ruvetaan Constantin Pylkkäsestä puhumaan. --Paappa 20. helmikuuta 2009 kello 19.36 (EET)

Mihinkäs vedetään raja. Korjataanko Kristoffer Kolumbus, Pyhä Pietari, Klaara Assisilainen ja Kustaa Horn? Eiköhän nimeämiskäytännössäkin mennä ihan lähteiden mukaan. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 20. helmikuuta 2009 kello 19.59 (EET)

Mennään vaan lähteiden mukaan, mutta minkä lähteiden? Kuten mainitsin, Kansallisbiografian kanta on usein Göran, Gustav jne. Facta 2001 -tietosanakirjassa on Clara Assisilainen ja klarissat, mutta Kustaa Horn, joka siis on Kansallisbiografiassa Gustaf Karlinpoika. Jos siis täydentäisin Y. Boijen tai Kustaa Hornin tietoja Kansallisbiografiassa (tai vast.) olevilla tiedoilla, olisiko silloin mielestäsi peruste vaihtaa myös artikkelin nimi? Kyllä Wikipedia taitaa tarvita pitävämmällä pohjalla olevan käytännön. Yksi tapa olisi käyttää "alkuperäistä" (henkilön itse käyttämää, asiakirjoissa olevaa, äidinkielistä tms.) nimimuotoa. Lisäksi artikkelissa mainittaisiin suomenkielisissä teksteissä perinteisesti käytetyt nimet, joista olisi myös ohjaus. Yksityistapauksissa jouduttaisiin tällöinkin käyttämään harkintaa, koska kieli ei ole on-off-systeemi. Myös Petri Krohnin alempana esittämän kannan olen valmis ottamaan huomioon, kunhan olen varma siitä, että ymmärrän sen oikein... Uusi kieliopas (Itkonen & Maamies 2007) toteaa s. 44: "Muista ulkomaisista merkkihenkilöistä [kuin hallitsijoista] käytetään suomalaistettuja etunimiä vain poikkeuksellisesti, hyvin vankan perinteen tukemana, esim. Tuomas Kempiläinen, Kristoffer Kolumbus. Suomen ja Ruotsin yhteisen historian ajalta käytetään nimistä suomalaistettuja asuja aina 1500-luvun lopulle saakka, esim. Maunu Tavast, Jaakko Teitti. Myös 1600- ja 1700-luvuilla Suomessa vaikuttaneiden henkilöiden nimet on tapana suomalaistaa --- [esimerkkejä] --- mutta nykyisin nimet jätetään yhä useammin mukauttamatta..." Oma kantani näyttää tällä hetkellä olevan suunnilleen sama kuin Uuden kielioppaan. --Paappa 5. maaliskuuta 2009 kello 08.20 (EET)

Oman kantani olen perustanut nimeämisissä Historian suursanakirjaan. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 5. maaliskuuta 2009 kello 09.40 (EET)

Keskiajan ja uuden ajan alun nimillä ei ollut mitään "oikea" tai "oikeakielistä" muotoa, vaan abstrakti nimi kääntyi kuhunkin kieleen kielen sääntöjen ja nimistön mukaisesti. Nimien leksikaalinen tulkinta on uusimman ajan keksintö. -- Petri Krohn 5. maaliskuuta 2009 kello 04.12 (EET)