Keskustelu:Yrittäjyyskoulutus Suomessa
Tuohon yhteen kohtaan voisi lisätä, että kauppatieteen maisterit (KTM) toimivat harvoin yrittäjinä. Kai tuossa on jotain sellaista, että yrittäjät ottavat riskiä ja toiset taas pyrkivät välttämään riskiä? Ihmiset eivät kai altista itseään mielellään riskeille, jos voivat jotenkin välttää riskeille altistumisen (joita on). Yrittäjyydestä puhuttaessa kannattaisi mainita aina vähän riskeistäkin. Myös tähän artikkeliin kannattaisi yrittää tunkea jotain riskiin liittyvää. "Varsinaisesti yrittäjyyskoulutus alkoi kehittyä Suomen 1990-luvun alun laman myötä, jolloin palkansaajien ja työttömien ryhtyminen yrittäjäksi oli puhutuimpia työvoiman liikkuvuuden muodoista." Tuo kuulostaa vähän hassulta, kun niin monelle yrittäjälle kävi huonosti pankkikriisissä/lamassa ja yrittäjyyden riskit varmasti tulivat monien tietoisuuteen, oli sitten sukulainen, takaaja tai kupsahtaneen yrityksen palkkalistoilla. Olisi mielenkiintoista nähdä jokin "yrittäjyyshalukkuuden" kuvaaja, että oliko 1990-luvun alussa halu yrittäjyyteen ns. "all-time low"/hyvin matalalla? --Hartz (keskustelu) 13. marraskuuta 2014 kello 22.02 (EET)
- Aihepiirit yrittäjyyshalukkuus ja yrittäjien osuus x-koulutetuista ovat mielekkäät, mutta sopivat paremmin artikkeliin Yrittäjä tai Yrittäjyys. Yrittäjyys on yleisempää vähemmän koulutettujen keskuudessa. --Wähäwiisas (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 09.11 (EET)
- Pohdiskelin hieman samaa. Korkeasti koulutetuilla on usein enemmän valinnanvaraa, kai se siihen kiteytyy? Siis asiantuntijatyötä toisen palveluksessa yrittäjyyden sijaan. Tai sitten korkeasti koulutetun yrittäjyys on asiantuntijatyötä, eikä sisällä sellaisia riskejä kuin pääomavaltaisemmilla aloilla? Riskin välttäminen voi olla sidoksissa älykkyyteen, sillä älykäs ihminen havaitsee riskejä ja arvioi niitä paremmin kuin tyhmempi. Muitakin henkilön luonteeseen liittyviä ominaisuuksia voi olla, kuten uhkarohkeus/tyhmänrohkeus. Olen myös sellaista miettinyt, että "hyvillä opiskelijoilla" ei välttämättä ole sellaiset ominaisuudet, jotka "hyvillä yrittäjillä" olisivat eduksi. Siis että yliopisto-opinnoissa menestyminen ei välttämättä korreloi yrittäjänä menestymisen kanssa tjsp. Selittävä tekijä ehkä erilaiset vaaditut henkilökohtaiset ominaisuudet... --Hartz (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 09.32 (EET)
- Yrittäjien koulutustaso (s. 126-) Tämä on jo linkattu artikkeliin Yrittäjä, mutta sieltähän voi kirjoitella lisääkin. Korkeakoulutettujen kannustimet yrittäjyyteen ovat lähteen mukaan liian alhaiset, eikä korkea koulutus tarjoa riittävää osaamista yrittäjyyteen. Toisin sanoen korkeakoulutetuilla on valinnanvaraa ja "väärä" koulutus. --Wähäwiisas (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 09.57 (EET)
- Pohdiskelin hieman samaa. Korkeasti koulutetuilla on usein enemmän valinnanvaraa, kai se siihen kiteytyy? Siis asiantuntijatyötä toisen palveluksessa yrittäjyyden sijaan. Tai sitten korkeasti koulutetun yrittäjyys on asiantuntijatyötä, eikä sisällä sellaisia riskejä kuin pääomavaltaisemmilla aloilla? Riskin välttäminen voi olla sidoksissa älykkyyteen, sillä älykäs ihminen havaitsee riskejä ja arvioi niitä paremmin kuin tyhmempi. Muitakin henkilön luonteeseen liittyviä ominaisuuksia voi olla, kuten uhkarohkeus/tyhmänrohkeus. Olen myös sellaista miettinyt, että "hyvillä opiskelijoilla" ei välttämättä ole sellaiset ominaisuudet, jotka "hyvillä yrittäjillä" olisivat eduksi. Siis että yliopisto-opinnoissa menestyminen ei välttämättä korreloi yrittäjänä menestymisen kanssa tjsp. Selittävä tekijä ehkä erilaiset vaaditut henkilökohtaiset ominaisuudet... --Hartz (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 09.32 (EET)
- Höpsistä. Koulutus ei voi olla väärä. Moni yrittäjä on peruskoulupohjalta tai vain jonkin liiketalouden kirjekurssin käynyt. Ei yrittäminen sinänsä koulutuksesta kiinni jää. ;D --Hartz (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 10.02 (EET)
- "Väärä" lainausmerkeissä. Lue lähde s. 127, jonka mukaan korkeakoulutetaan "asiantuntijoita lähinnä ... palvelukseen eikä niinkään itsenäisiksi yrittäjiksi". Moni koulutetaan oman alan erikoisosaajaksi, mutta työkalupakista puuttuu esim. hinnoittelu, markkinointi, rahoitus, yritysverotus jne. yrittäjän perustaitoja. Toisin sanoen on korkeasti koulutettu nimenomaan palkkatyöhön. Tähän artikkeliin sopisikin lyhyt kuvaus, mitä taitoja yrittäjyyskoulutuksessa yleisesti oikein tarjotaan. --Wähäwiisas (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 10.30 (EET)
- Höpsistä. Koulutus ei voi olla väärä. Moni yrittäjä on peruskoulupohjalta tai vain jonkin liiketalouden kirjekurssin käynyt. Ei yrittäminen sinänsä koulutuksesta kiinni jää. ;D --Hartz (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 10.02 (EET)
- Ok. Niin sopisi kuvaus tähän artikkeliin. Siis tässä artikkelissa voidaan kuvata sitä "mitä taitoja koulutuksella pyritään antamaan". Jokaisella yrittäjällä on tietenkin omat henkilökohtaiset ominaisuutensa/luonteensa, jotka tulisi olla yrittäjyyteen sopivat joka tapauksessa (riskinottokyky, epävarmuuden sietokyky ym.). Lakiasioita ja kirjanpitoasioita yrittäjä voi ulkoistaa lakimiehille, verottajalle ja kirjanpitotoimistolle suurestikin. Ja siis käytännössä yrittäjä voi palkata kaiken puuttuvan osaamisen, esim. oman kirjanpitäjän tms. Usein itseltä puuttuuvaa osaamista on yrityskumppanilla, sijoittajilla/rahoittajilla tai yrityksen hallituksessa. --Hartz (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 10.38 (EET)
- Luonteen kuvailu sopisi artikkeliin Yrittäjä, jos on lähdettä. Tai miksei tähänkin artikkeliin, jos saadaan lähde siitä, millaiset opiskelijat tulevat yrittäjyyskoulutukseen. Luonteen lisäksi täytyy olla muitakin tekijöitä, koska yrittäjyyden suosio vaihtelee paljon maittain. --Wähäwiisas (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 14.40 (EET)
- Ok. Niin sopisi kuvaus tähän artikkeliin. Siis tässä artikkelissa voidaan kuvata sitä "mitä taitoja koulutuksella pyritään antamaan". Jokaisella yrittäjällä on tietenkin omat henkilökohtaiset ominaisuutensa/luonteensa, jotka tulisi olla yrittäjyyteen sopivat joka tapauksessa (riskinottokyky, epävarmuuden sietokyky ym.). Lakiasioita ja kirjanpitoasioita yrittäjä voi ulkoistaa lakimiehille, verottajalle ja kirjanpitotoimistolle suurestikin. Ja siis käytännössä yrittäjä voi palkata kaiken puuttuvan osaamisen, esim. oman kirjanpitäjän tms. Usein itseltä puuttuuvaa osaamista on yrityskumppanilla, sijoittajilla/rahoittajilla tai yrityksen hallituksessa. --Hartz (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 10.38 (EET)