Keskustelu:Ydinase

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ellen ole väärin ymmärtänyt niin moniin itäblokin maihin jäi huomattavat määrät ydinkärkiä NL:n romahduksessa. Jostain luin peräti, että Ukrainalla olisi maailman kolmanneksi eniten ydinkärkiä. Pitääkö paikkansa minkä verran?

Tietääkö kukaan paljonko fissiossa vapautuu energiaa? (Esim. TJ/kg

Mitä mieltä olette, pitäisikö artikkelit vetypommi ja ydinase yhdistää??? Muuten kyllä mutta kun artikkeli on muutenkin niin iso... --Miihkali

Kuva Imploosiopommista[muokkaa wikitekstiä]

Osaisiko joku tehdä kuvan Imploosiomallisesta plutoniumpommista tai viitsisikö joku kääntää sellaisen Commonsista suomeksi? --Miihkali 28. elokuuta 2005 kello 11.19 (UTC)

Uraanipommi[muokkaa wikitekstiä]

Onko uraanipommi atomipommi? talvi Keskustele minusta 30. syyskuuta 2005 kello 13:31:03 (UTC)

No tottakai on. --iirolaiho (kitinää) 30. syyskuuta 2005 kello 13:32:15 (UTC)
Suosittelisin vaikka lukemaan ensin artikkelin ja vasta sitten kysymään. --Miihkali 11. lokakuuta 2005 kello 13:50:09 (UTC)

ÄLKÄÄ RIEHUKO

Ydinase ja valtion koskemattomuus[muokkaa wikitekstiä]

Mikäli ydinase tekisi valtiosta koskemattoman, ei maailmassa olisi sotia, joissa ydinasevaltion kimppuun käydään jatkuvasti. Miksi sitten israel on jatkuvasti hyökkäysten kohteena? Miksi iranin virallinen politiikka on edelleenkin hävittää israelin valtio?

Onko tuo "todellinen" syy oikeasti vahvistettu vai pelkästään juorua? jos siitä ei ole mitään faktaa, niin maininta pitäisi poistaa tai ainakin mainita että se on huhua,

Israelin kimppuun toki käydään, mutta yhtenä syynä on varmaan se, että Israel lienee aika haluton käyttämään ydinasetta. Sitä paitsi Israel kykenee torjumaan hyökkäykset muutenkin. Ydinase takaa kaikesta huolimatta aika pitkälle koskemattoman, mikäli kauhun tasapaino on tasapainossa. --Miihkali 1. maaliskuuta 2006 kello 13.36 (UTC)

Lähteiden puutteista[muokkaa wikitekstiä]

Tämä artikkelin on suositeltu ja tämä artikkeli käsitteleekin varsin merkityksellistä aihetta. Artikkelin lopussa on listattu muutamia kirjoja lähteinä, mutta juurikaan sen tarkemmin ei ole vaivauduttu merkitsemään oikeasti käytettyjä lähteitä. Olisin taipuvainen merkitsemään tämän artikkelin luokkaan puutteelliset lähdemerkinnät tms. Krgeqewrjsif 10. lokakuuta 2006 kello 10.02 (UTC)

Voipi olla. Se kirja minkä minä merkitsin (valittujen palojen) ei itse asiassa enää ole lähde, koska tästä eriytettiin ydinohjelmat eri maissa. Artikkelin aikanaan aloitti J.Pitkä joka kuitenkin on lopettanut wikipedian tekemisen (viimeisin muokkaus tämän vuoden maaliskuussa) ja Merikanto, jolta tietysti lähteistä voisi kysyä. --Miihkali 4. marraskuuta 2006 kello 08.26 (UTC)

Kobolttipommi[muokkaa wikitekstiä]

Mistä tuo koboltin puoliintumisaika on revitty? Olisiko 5,27 vuotta [1]? --Zxc 18. joulukuuta 2006 kello 08.13 (UTC)

Tuohan riippuu ihan isotoopista, mutta uskoisin että en-wikissä ja täällä puhutaan samasta koboltista, koska melko harvat isotoopit toimii ydinaseissa. IMO vaihtoon vaan. --Agony (403) 18. joulukuuta 2006 kello 08.16 (UTC)
Mistään muusta kobaltin radioaktiivisesta isotoopista en löytänyt tietoa kuin tuosta 60Co. Vaihdan sen, tuo 50 vuotta taitaa olla lähinnä tuttu elokuvista. --Zxc 18. joulukuuta 2006 kello 08.27 (UTC)
Mietinkin tuossa pihalla kävellessäni että olisikohan tuo 50 vuotta ollut sittenkin aika jolloin tuo koboltti-60 on vaarallinen. Pitäisiköhän se tietoa jotenkin palauttaa. --Zxc 18. joulukuuta 2006 kello 09.58 (UTC)

Pallomaisen plutoniumpommin mitoista[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli ilmoittaa mittoja:

"Pallomaisen plutoniumpommin (esimerkkinä Fat Man) rakenne on seuraava:

  1. neutronilähde, esim. beryllium/polonium 1 cm, 7 g
  2. ontto plutoniumpallo 4,5 cm, 6,2 kg
  3. neutroniheijastin: alumiini ja boori 11,5 cm, 120 kg
  4. tehostin: luonnonuraani 23 cm, 120 g"

KOMMENTIT


Kohta 3 Neutroniheijastin: alumiini ja boori:

Wikin ilmoittama paino 120 kg saattaa tarkoittaa 12 kg:aa. Tuo paino saadaan laskemalla näillä arvoilla:

Neutroniheijastin: alumiini ja boori, seossuhde tuntematon:

Aineen tiheys: ehkä luokkaa 2,5 kg/dm3.

Pallon säde: 1,15 dm (Wiki).

Pallon tilavuus: 6,37 dm3.

- Pallon paino ilman onteloa: 15,9 kg.

Ontelon säde: 0,72 dm.

Ontelon tilavuus: 1,56 dm3.

Ontelon keventävä vaikutus: 3,9 kg.

- Pallonkuoren paksuus: 0,43 dm.

- Pallonkuoren paino: 12 kg.


Kohta 4 Tehostin: luonnonuraani:

Wikin ilmoittaa painoksi 120 g.

Jos luonnonuraanipallon kuoren paksuus on 1 cm, painoksi tulee 120 kg.

Laskelma:

Aineen tiheys: 19,1 kg/dm3.

Pallon säde: 2,3 dm (Wiki).

Pallon tilavuus: 50,97 dm3.


- Pallon paino ilman onteloa: 973 kg.

Ontelon säde: 2,2 (2,201) dm.

Ontelon tilavuus: 44,7 (44,66) dm3.

Ontelon keventävä vaikutus: 853 kg.

- Pallonkuoren paksuus: 0,10 dm.

- Pallonkuoren paino: 120 kg.


Ihan mielenkiinnosta kohta 2 Plutonium:

Aineen tiheys: 19,8 kg/dm3.

Pallon säde: 0,45 dm (Wiki).

Pallon tilavuus: 0,38 dm3.

- Pallon paino ilman onteloa: 7,56 kg.

Ontelon säde: 0,25 (0,254) dm.

Ontelon tilavuus: 0,07 dm3.

Ontelon keventävä vaikutus: 1,36 kg.

- Pallonkuoren paksuus: 0,20 dm.

- Pallonkuoren paino: 6,20 kg.

Arkistoitu vertaisarvionti[muokkaa wikitekstiä]

Replacement filing cabinet.svg Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ydinase[muokkaa wikitekstiä]

Lähteet löytyy, mutta vain kolme viitettä.--kalamies 2. syyskuuta 2007 kello 08.52 (UTC)

Muutenkaan sivu ei ole enää suositellun tasoinen. Jäsentely ja painotukset ovat jotenkin outoja. Ydinaseiden historiasta ei kerrota kattavasti. En-wikin suositellusta voisi ottaa mallia. --Spirit 2. syyskuuta 2007 kello 09.11 (UTC)
Hmm.. En-wikin vastaava ei ole enää edes hyvä artikkeli saati sitten suositeltu. Itse pidän tästä artikkelista ja se on myös harvinaisen mielenkiintoisesta aiheesta. Viitteet vain kaipaisi... Katsoin myös nuo muiden kielien suositellut sivut, ja kaikissa oli viitteitä vähän/ei yhtään. Ranskankielisessä oli sentään 13.. --kallerna 12. syyskuuta 2007 kello 13.30 (UTC)

"ydinase tehokkaampi kuin mikään tavanomainen räjähde"[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelin johdannossa sanotaan: "Pienikin ydinase on räjähdysvoimaltaan tehokkaampi kuin mikään tavanomainen räjähde"

Tälle on annettu lähdekin (jossa sanotaan: "An important difference between a chemical and a nuclear reaction is that the latter releases about a million times more energy than a chemical reaction. This difference makes nuclear weapons much more powerful than conventional ones").

Ensinnäkin "ase" ei ole sama asia kuin "räjähde". Tahdotaanko tässä artikkelin johdannossa sanoa, että mikä tahansa ydinase on voimakkaampi, kuin mikä tahansa tavanomainen ase? (ei ole totta: USA:n M-388 Davy Crockett -ydinase jopa alle 20kt vs. Venäjän taannoinen "kaikkien pommien isä" 44kt.) Vai että "ydinräjähde" on valtavan paljon tehokkaampaa suhteessa tilavuuteen ja/tai massaan kuin tavanomainen? 82.181.146.167 16. joulukuuta 2007 kello 11.54 (UTC)

Ydinkoe[muokkaa wikitekstiä]

Sana ydinkoe on linkki tähän artikkeliin. Artikkelissa kuitenkin viitataan siihen lisätietojen lähteenä ("katso myös"). Onko artikkeli ydinkoe mahdollisesti kadonnut jonnekin? Grel 25. joulukuuta 2009 kello 07.01 (EET)

Kaipaa uudelleenkirjoituksen[muokkaa wikitekstiä]

Koko artikkeli kaipaa uudelleenkirjoituksen. Tässä oli kertalukemalla puolenkymmentä asiavirhettä. Ehdotan deleteä ja joku viitseliäs voisi kirjoitella pohjan uudestaan vaikka SIPRI:n tiedoilla.

Olen osittain samaa mieltä. Esim. "Atomipommin tulipallon lämpötila on yli kymmenen miljoonaa astetta." on aika epätarkka ilmaisu. Mikä lämpötilan yksikkö? Lähde? Apoyon 15. toukokuuta 2010 kello 11.26 (EEST)

P-Korean oletettu virhe[muokkaa wikitekstiä]

Tästä ei varmastikaan ole mitään asianmukaista tietoutta saatavilla: mutta Pohjois-Korea rakensi varmaankin oman pomminsa fissiliin materiaaliin pohjautuen. Voidaan pommin olettaa olleen "suhteellisen alkeellista tasoa"; ts. "Manhattan-Project" -tyylinen /Fat Man/ Mk. IV. Pommi oli luultavasti Pu-239:ään perustuva imploosio-pommi. Tiedon välitti Deng Xiaoping, sekä Kiinan omat ydinpommien kehittelijät. Ensimmäisen pommi räjähti epätäydellisesti, sillä imploosio ei ollut oikein ajastettu. Taikka materiaali ei ollut synkronisesti harmonoitu. Ts. räjähdys ei tapahtunut kauttaaltaan samanaikaisesti, mikä on imploosion toimimisen ehdoton periaate. -Ari- 16. lokakuuta 2010 kello 05.06 (EEST)