Keskustelu:Viialan kirjasto

Merkittävyys

Sivukirjastot voi varmaan luetella pääkirjaston artikkelissa. --Tpe1 (keskustelu) 7. elokuuta 2017 kello 18.55 (EEST)

Tarkoitukseni on ollut lisätä kirjastoyksiköt Wikidataan. Olen ymmärtänyt, että Wikidataan lisättäessä kohteita, niillä tulisi olla myös sivu Wikipediassa. --Fermiparadox (keskustelu) 7. elokuuta 2017 kello 19.05 (EEST)

Ei Wikidata ole määräysasemassa Wikipediaan vaan päinvastoin. --Tpe1 (keskustelu) 7. elokuuta 2017 kello 19.13 (EEST)

Eivätkö ne ole pikemminkin rinnakkaisia projekteja? --Urjanhai (keskustelu) 19. elokuuta 2017 kello 17.07 (EEST)

Näin minäkin olen ymmärtänyt. -- Fermiparadox (keskustelu) 19. elokuuta 2017 kello 20.50 (EEST)

En näe tarvetta luetteloida joka kylän kirjastoa, terveyskeskusta tai kunnanvirastoa. Ei jokaisesta yrityksestä tai seurastakaan sallita artikkelia. Pitäisi ylittää merkittävyyskriteeri eli käsittely riippumattomissa lähteissä. --Wähäwiisas (keskustelu) 7. elokuuta 2017 kello 19.52 (EEST)

Suomen GLAM-tavoitteissa mainitaan yhtenä "Tarjota muistiorganisaatioille näkyvyyttä ja osallistumismahdollisuuksia Wikimedian tuotteiden kautta" (https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:GLAM#Tavoitteita). Näkisin, että kirjastoyksiköitä käsittelevät artikkelit ovat tuota näkyvyyttä. GLAM-WIKI 2015:ssä heitettiin tällaiset yksikkölistat potentiaalisiksi aiheiksi (https://nl.wikimedia.org/wiki/GLAM-WIKI_2015/Challenge#Lists_of_museums.2C_libraries.2C_galleries). --Fermiparadox (keskustelu) 7. elokuuta 2017 kello 20.20 (EEST)

Näkyvyys on riittävä kun kunnan pääkirjaston artikkelissa kerrotaan kirjaston kaikista palveluista. Monet sivukirjastot ovat muuttumassa itsepalvelukirjastoiksi, joten niissä ei ole juuri kerrottavaakaan, ja tiedon hajottaminen ei paranna informaatiota. --Tpe1 (keskustelu) 7. elokuuta 2017 kello 21.06 (EEST)

Hieman sivuraiteille mutta ei se haittaa. Itsepalvelukirjasto on yksi termi kuvata tietynlaisia kirjastoyksiköitä. Toinen termi on omatoimikirjasto jolla voi kuvata samaa yksikkö. Termit painottavat erilaisia näkökulmia asiaan. Itse olen omatoimikirjasto-ihminen ja sitä mieltä että niissä on kerrottavaa. Sitä en tiedä onko Viiala sellainen. Pitää selvittää. -- Fermiparadox (keskustelu) 7. elokuuta 2017 kello 22.49 (EEST)

Tässä on nyt jälleen mielestäni enemmän kyse tiedon jäsentelystä kuin merkittävyydestä sinänsä. Kun artikkeli Akaan kaupunginkirjasto on noin lyhyt, ei ole mitään järkeä (niin lukijan kuin kirjottajankaan kannalta) levitellä sinne kuuluvia tietoja kahteen eri artikkeliin. Varsinkin kun tietoja ei tällä hetkellä artikkelissa juuri ole. --Epiq (keskustelu) 8. elokuuta 2017 kello 20.12 (EEST)

Sitä voi tietenkin nimittää miten haluaa: jäsentelykysymykseksi tai merkittävyyskysymykseksi. Olen ymmärtänyt että merkittävyyden kyseenalaistaminen tarkoittaa sitä, että keskustellaan tarvitaanko aiheesta oma artikkeli. Mikään ei kiellä käsittelemästä sitä toisaalla, eli aihe voidaan käsitellä jossain sopivassa yhteydessä, jos sellainen on, niin kuin tässä tapauksessa on Akaan kirjasto.--Tpe1 (keskustelu) 8. elokuuta 2017 kello 20.18 (EEST)

Meillä on satoja artikkeleita entisistä kunnista, mutta kunnan entisestä pääkirjastosta ei saisi olla artikkelia? Iivarius (keskustelu) 10. elokuuta 2017 kello 04.33 (EEST)

Tämä voi hyvin olla arkkitehtonisesti tai kulttuurihistoriallisesti merkittävä, mutta sitä ei ole osoitettu. --Höyhens (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 01.37 (EEST)

Jos nykyisten kuntien pääkirjastot ovat merkittäviä, niin myös entisten kuntien pääkirjastoja/kirjastotoimea voi silloin pitää merkittävinä. Tällä hetkellä artikkelissa on kuitenkin niin vähän sisältöä, että pelkkä ohjaus ja maininta artikkelissa Akaan kaupunginkirjasto riittävät. --Raksa123 (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 02.25 (EEST)

En ole löytänyt tietoa rakennuksen arkkitehtonisesta tai kulttuurihistoriallisesta merkittävyydestä. -- Fermiparadox (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 11.44 (EEST)

Merkittävyys osoitetaan riippumattomilla lähteillä. Onko Viialan kirjastosta huomattavasti riippumattomia lähteitä? Poistokäytännöss ei ole kunnanvirastoista tai -kirjastoista mitään, mutta yrityksistä sanotaan: "Ketjuliikkeiden yksittäiset toimipisteet eivät yleensä ole merkittäviä." Tästä johtaen sivukirjaston paikka on yleensä (kunnan)kirjaston pääartikkelissa. Ja jos kunnankirjasto itsessään ei ole merkittävä, sen voi yhdistää kunnan artikkeliin. Tämä voisi olla myös tiedon ylläpidettävyyden kannalta järkevää. Höyhensin kanssa olen samaa mieltä, että arkkitehtonisesti tai kulttuurihistoriallisesti merkittävä kirjasto on sitten eri asia. --Wähäwiisas (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 09.16 (EEST)

Olen kaivellut verkkoa ja kirjaston historiasta löytyy naftinlaisesti. Tällä hetkellä minä en pysty artikkelia tuon enempää lihottamaan. -- Fermiparadox (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 11.43 (EEST)

Varmaankin tietoa löytyisi, vaikka sitä ei tällä hetkellä olisikaan verkossa. Ajatus, että entisen kunnan kirjasto, joka on ollut toiminnassa mitä lie luokkaa sata vuotta, olisi jotenkin "merkityksetön" eikä siitä olisi "riippumattomia" lähteitä, ilmentää nähdäkseni asioihin perehtymättömyyttä. Sikäli kysymys on vain artikkelin nykytilasta. Tämän takia myös rinnastus "ketjulikkeiden yksittäisiin toimipisteisiin" on arvioni mukaan resentistinen, mihin Raksa123 jo yllä viittasikin. Ajatus että kuntien kunnankirjastot yleisesti eivät olisi merkittäviä, ei saa ainakaan minun kannatustani, koska kuvitelma ettei nykyisistä tai entisistä kunnankirjastoista yleensä olisi "riippumatomia" lähteitä ei arvioni mukaan yleensä vastaa todellisuutta. Se onko jostain aiheesta lähteitä tällä hetkellä netissä tai onko kelvollisia lähteitä yleensä, ovat kaksi aivan eri asiaa, varsinkin aiheissa joissa todennäköisyys on suuri sille että merkittävä osa lähteistä ei olekaan netissä. Näin kysymys on nähdäkseni vain artikkelin nykytilasta, ja heti kun joku jaksaa kaivaa lähteitä, asiaan voidaan nähdäkseni palata.

Monet kirjastot toki voivat olla merkittäviä myös arkkitehtonisesti, mutta se ei mielestäni ole ainoa merkittävyysperuste. Jos kirjasto toimii jossakin kunnassa luokkaa sata vuotta, niin ajatus, että se ei olisi "merkittävä" on vain yksittäinen subjektiivinen mielipide, joka ei saa ainakaan minun kannatustani. Lähteitä toki vaaditaan, mutta niitähän juuri löytyy tuolta kirjastoista.--Urjanhai (keskustelu) 19. elokuuta 2017 kello 17.07 (EEST)

Artikkelissa Viialan kirjastoa kuvailtiin sivutoimipisteeksi. Siinä ei edes vihjaistu, että kirjasto olisi toiminut sata vuotta. Kun lähteitä ja oikeaa tietoa pystytään lisäämään, merkittävyyskin on selvempi. Liiallista päiväkohtaisuutta (resentiivisyyttä) ilman muuta tulee, jos Wikipediaa pyritään luomaan vain verkkolähteiden avulla. Pitkä toimintahistoria tukee eri aiheiden merkittävyyttä ja tuottaa myös lähteitä. --Wähäwiisas (keskustelu) 19. elokuuta 2017 kello 17.30 (EEST)

Nähdäkseni olemme ihan samoilla linjoilla Urjanhain kanssa. Kirjastolaitos on merkittävä ja merkittävyyden typistäminen vain arkkitehtoniseksi määritteeksi tuntuu naurettavalta. Tarkkaa termiä jota Viialan kirjastosta käytin en nyt enää löydä. Lähikirjasto se käytännössä on, mutta aikoinaan se on ollut Viialan pääkirjasto. Ajat muuttuvat, samoin organisaatiorakenteet. Nyt tässä vaiheessa lie paras todeta, että ne, joiden mielestä artikkeli Viialan kirjastosta oli merkityksetön, voivat nukkua yönsä rauhassa, koska Viiala-artikkeli on ohjattu Akaan kaupunginkirjastoon, ja me muut voimme tutkiskella painettuja lähteitä, josko sieltä löytyy riittävästä taustamateriaalia Viialan kirjasto -artikkelille. :) -- Fermiparadox (keskustelu) 19. elokuuta 2017 kello 20.53 (EEST)