Keskustelu:Vastamedia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vaihtoehtomediaan, eli englanniksi alternative mediaan ei kyllä valemedia kuulu. Edes terminä tuo ei ole käytössä muuta kuin yhdessä artikkelissa ja sitä seuraavissa parissa twitter-viestissä. Hakutuloksia googlessa mahtavat 97, ohjaten twitteriin ja vauva.fi sivustolle. Englanninkielisessä laajassa artikkelissa ei puhuta vaihtoehtomedian kirjoittavan valheita. Alkuperäinen määritelmähän kertoo, että vaihtoehtomedia kirjoittaa aiheista perinteisille medioille epätyypillisistä näkökulmista, julkaistaan epätyypillisessä muodossa tai tehdään muuten epätyypillisellä tavalla. Vaihtoehtomedioita voi olla esimerkiksi vähemmistön näkökulmista julkaistava lehti (seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt sekä etniset vähemmistöt). Kovasti viime aikana mäyhätty MV-lehti kirjoittaa maahanmuuttokriittisten näkökulmasta. Artikkelin maininta, että virheitä ei korjata on aika hömelö. Virheet on nimittäin aina korjattu jos niitä on tullut ilmi. 85.157.58.237 12. tammikuuta 2016 kello 19.09 (EET)[vastaa]

Vastamedian mielestä vastamedia ei varmaan kirjoita valheita, mutta siellä on kuitenkin merkittävästi enemmän virheellistä, ja mikä merkittävämpää, tarkoituksellisti valheellista tietoa. En poista mainintaa virheiden korjaamatta jättämättämisestä ennen kuin todistat, että jokaisessa vastamediassa kaikki virheet on korjattu AINA (itsepähän käytit sanaa aina). Muutin joka tapauksessa artikkelia hieman. --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 14. tammikuuta 2016 kello 19.54 (EET)[vastaa]

Se että MV-lehti on lähteen käytetyn Ylen artikkelin mukaan julkaissut "poliittisesti värittyneitä" tai "faktoiltaan virheellisiä" juttuja ei implikoi sitä että vastamedia yleisesti ottaen tekisi niin. Näinollen tämän artikkelin käsitellessä vastamediaa yleisesti ei voida vetää jotopäätöksiä yksittäisen lehden (tässä tapauksessa MV-lehden) toimintavoista edustamaan kaikkea maailman vastamediaa. 109.240.155.36 29. helmikuuta 2016 kello 16.20 (EET)[vastaa]

"edes nimitys vastamedia ei ole vakiintunut". Vaikuttaa siltä että artikkeli esittelee neologismin ja määrittelee sitä. Kyseessä tuntuu olevan jonkinlainen kehitetty termi jolla on tarkoitus leimata noita sivustoja.
Englanninkielinen artikkeli näyttää puhuvan ihan eri aiheesta "While mainstream mass media on the whole represent government and corporate interests,[2] alternative media tend to be non-commercial projects that advocate the interests of those excluded from the mainstream, for example, the poor, political and ethnic minorities, labor groups, feminists, and GLBTQ identities.[3]"
Vaihtoehtoisessa mediassa on varsin arvostettuja julkaisuja, esim. en:Mother Jones (magazine). --Mikko Paananen (keskustelu) 1. maaliskuuta 2016 kello 20.55 (EET)[vastaa]

Mitä vastaan vastamedia on? Onko vastamedia julkista valtaa vastaan tai siihen kriittisesti suhtautuva? Myös tavanomainen media on julkista valtaa vastaan tai siihen kriittisesti suhtautuvaa, sillä media on vallan vahtikoira. Jos jotain mediaa on kutsuttava erikseen vastamediaksi, tällöin jotain pielessä tavanomaisessa mediassa: se ei toimi vallan vahtikoirana. --93.106.228.39 21. maaliskuuta 2016 kello 22.49 (EET)[vastaa]

Artikkeliin on nyt lisätty sisältöjä sekä vaihtoehtomediasta USA:ssa että valemediasta ja vastamediasta Suomessa. Lisäsin nuo kaksi muutakin täsitettä johdantoon, koska kaikkia näyttää kelvollisissa lähteissä eri yhteyksissä käytetyn. Käsitteiden määrittely suhteessa toisiinsa jää kuitenkin vielä puuttumaan. Tästä on joitain huomioita alemmissa keskusteluissa, mutta niissä tämä ei vielä selviä vaan asiaa pitäisi tutkia lähteiden avulla edelleen.--Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2016 kello 02.39 (EET)[vastaa]

Tämän artikkelin pohjsalta on luotu Luokka:Vaihtoehtomedia. Koska tämä on luokan pääartikkeli, on syytä tarkastella luokan nimeä artikkelissa olevan lähteistetyn tiedon perusteella.

Toisessa artikkelin lähteistä sanotaan: "On puhuttu lievimmillään vaihtoehtomediasta ja syyttävimmillään räyhä- tai valemediasta, vihasivustoista tai disinformaatiosivustoista. Osa tutkijoista kutsuu sivustoja eliitin vastaiseksi mediaksi tai vastamediaksi niiden valtaapitäviä vastaan hyökkäävän luonteen vuoksi. Tässä jutussa käytämme sivustoista termiä vastamedia." Termiä "vaihtoehtomedia" käyttää lähteessä Janus Putkonen.

Toisessa artikkelin lähteessä sanotaan: "Koska ilmiö on Suomessa verrattain tuore, miksi tällaisia julkaisuja tulisi kutsua? Heikkilän mielestä juuri vastamedia on kuvaava käsite. Esimerkiksi vaihtoehtomediasta voisi syntyä väärä mielikuva. – Vaihtoehtomediassa totuttu käyttö on, että [medialla] on jonkinlainen radikaali ajatus demokratiasta, sellainen, jolla täydennetään tai haastetaan edustuksellista demokratiaa, hän kertoo. – Nämä vastamediat ovat mielestäni sellaisia, että niiden pyrkimyksenä ei ole demokratian laajentaminen. Ne nivoutuvat poliittiseen äärioikeistoon, joka pikemminkin kyseenalaistaa koko demokratian. Saman termin kannalla ovat viestinnän tutkija ja dosentti Janne Matikainen Helsingin yliopistosta ja tutkijatohtori Laura Ahva Tampereen yliopiston Comet-tutkimuskeskuksesta. – Yksi tällaisten medioiden reunaehdoista on, että ollaan jotain vastaan, Ahva perustelee näkemystään. Tämä voi tarkoittaa niin yleistä poliittista järjestelmää tai ajattelutapoja kuin perinteisiä joukkoviestimiäkin. – Vastamediat ratsastavat uutisten muodolla, ikään kuin ne olisivat journalismia. Ne hakevat siitä arvovaltaa. En kuitenkaan niputtaisi niitä journalismiin, vaan puhuisin mieluummin laveammasta mediakentästä, jolla toimitaan, Ahva jatkaa."

Tämän perusteella nimitys "vaihtoehtomedia" ei saa perusteluja lähteissä niin että sitä voisi käyttää näiden lähteiden perusteella artikkelin alussa synonyymina tai ainakaan ei luokan nimenä. Lisäksi luokkaan luokitelluissa artikkeleissa pitäisi lähteistää kunkin luokitellun aiheen kuuluminen luokkaan. Onko esimerkiksi Julian Assange vastamediaa? Jos ei, niin kuuluuko hän samaan luokkaan kuin MV-lehti ja Magneettimedia?--Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2016 kello 11.51 (EET)[vastaa]

Siirsin luokan Luokka:Vaihtoehtomedia nimelle Luokka:Vastamedia ja jätin uudelleen nimettyyn luokkaan vain sisällön, joka artikkelissa Vastamedia nyt viitattujen lähteiden mukaisesti kuuluu luokkaan. Luokka:Vaihtoehtomedia voi olla mahdollinen, mutta vaatisi lähteistetyn määritelmän ja pääartikkelin. Nyt nimitys "Vaihtoehtomedia" oli merkitty artikkelin määritelmässä nimityksen "vastamedia" synonyymiksi vastoin sitä, mitä lähteessä nime3nomaisesti sanottiin.--Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2016 kello 12.28 (EET)[vastaa]

Näköjään kuitenkin artikkelin tuonhetkinen sisältö oli puutteellinen. Tämä voi ehkä vielä vaatia luokankin nimen arviointia.--Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2016 kello 02.29 (EET)[vastaa]

Vielä on epäselvää, vastaavatko tämänhetkiset interwikit kuten en:Alternative media tämänhetkistä lähteistettyä sisältöä. Tämänhetkisten annettujen lähteiden mukaanhan nimenomaan nimitystä "vaihtoehtomedia" ei tulisi käyttää tämän artikkelin vastamediaksi nimittämästä ilmiöstä. Tämä voisi vaatia käsitteen "vaihtoehtomedia" tarkempaa määrittelyä.--Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2016 kello 12.37 (EET)[vastaa]

Kannattanee luoda erillinen artikkeli vaihtoehtomedia (ei pelkkä UO) ja tehdä siinä ero vastamediaan. Tuossa artikkelissa käsitellään niitä eroja. Vaihtoehtoisesti koko vastamedia-artikkelin voisi poistaa ja tehdä artikkelin vaihtoehtomediasta. Ainoat vastamediaa koskevat neutraalit jutut tämän lisäksi taitavat olla nuo Ylen yhtenä päivänä julkaistut artikkelit ja päivässä keksityt asiat eivät tunnetusti kuulu Wikipediaan. Ylen artikkelissakin sanotaan: "Julkaisut ovat niin uusi toimija Suomen mediakentällä, ettei niille ole vakiintuntutta nimeä." Suomen Kuvalehti käyttää ainakin tässä jutussaan nimeä vaihtoehtomedia niistä julkaisuista, joita on mainittu WP:n vastamedia-artikkelissa. --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 10. marraskuuta 2016 kello 16.01 (EET)[vastaa]
Tämä ei varmasti ole yhdessä päivässä keksitty asia. Nimeä varmaan kannattaa tutkia. Kun nyt mietin muita nimityksiä on käytetty, niin eräs nimitys on "valeuutissivusto", joka myös tuottaa osumia, esim. [1]. Lisäksi em. lähteen mukaan eri nimitysten käyttö voi ohjata suuntaan tai toiseen. Ao. mediat itse ehkä haluavat mielellään käyttää nimitystä vaihtoehtomedia myönteisten mielikuvien takia, mutta myönteisen mielikuvan herättämistarkoituksen takia voi kysyä, onko ilmaisu neutraali. Lisäksi en:alternative media vaikuttaisi olevan eri asia kuin tässä mainitut valeuutissivustot, esimerkisi Voima (lehti) saattaisi vastata jotain vaihtoehtomedian määrittelyä, toisaalta ainakin tuo yksi yllä siteerattu artikkelin nykyinen lähde kyseenalaistaa, ovatko nuo valeuutissivustot edes medioita. Siksi ainakakaan nyt koossa olrvien lähteiden perusteella mielestäni näitä "vastamedioita" tai valheuutissivustoja ei voi käsitellä otsikon "vaihtoehtomedia" alla. Toisaalta ne ovat todellinen, yleisesti tiedetty ja mitä ilmeisimmin merkittävä ilmiö. Lähinnä kai seuravaksi pitäisi lähteistä tutkia, ovat "valemedia" ja "valeuutissivusto" sama asia kuin "vastamedia" eli onko näillä mahdollisesti jotain eroa vai ei.--Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2016 kello 17.46 (EET)[vastaa]
Valeuutiset (engl. fake news) ainakin on aivan eri asia. Ne ovat satiirisivustoja. Ei vaihtoehtomediaa voi kutsua valeuutismediaksi sillä perusteella, että sen uutisissa on enemmän paikkaansapitämättömiä juttuja kuin muun median. --Savir (keskustelu) 10. marraskuuta 2016 kello 20.51 (EET)[vastaa]
Suomen kielessä tällä hetkellä käytetään sanaa "valeuutissivusto" luotettavissa lähteissä siinä merkityksessä kuin tässä keskustelussa on suomenkielisiin lähteisiin viitattu. Mehän täällä koetamme käyttää niitä ilmaisuja, joita luotettavat suomenkieliset lähteet käyttävät. Se, että englannin kielessä sattuu olemaan samannäköinen, kokonaan eri asiaa tarkoittava vanha vakiintunut ilmaisu, ei liity tähän mihinkään eikä määrittele sitä, mitä ilmaisuja jostain aivan muusta asiasta käytetään suomen kielessä. Sen määrittelevät tietenkin suomenkieliset lähteet. En vielä ehtinyt tutkia, onko tälle suomenkielisissä yhteyksissä käytetylle ´nimitykselle jotain englanninkielistä vastinetta. Nyt vain pitäisi tutkia se, missä merkityksessä kutakin käsitettä luotettavissa suomenkielisissä lähteissä käytetään ja mikä on eri käsitteiden mahdollinen keskinäinen päällekkäisyys tai ei-päällekkäisyys ja mikä on kunkin käsitteen neutraalius tai epäneuraalius ja käytön vakiintuneisuus. Englanninkielisen merkityksen mukainen satiirisivusto on suomessa kai Lehti (blogi).--Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2016 kello 21.31 (EET)[vastaa]
Tietysti sekin pitää tarkistaa lähteistä, ovatko vastamedia ja vaihtoehtomedia jonkun riippumattoman luotettavan lähteen mukaan synonyymejä, ja jos ovat, niin sisältyvätkö valeuutissivustot näihin vai eivät. --Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2016 kello 17.52 (EET)[vastaa]
En-wikipediassa en:Category:Alternative media sisältää esimerksiksi yhdysvaltalaisen oikeistolaisen ja vasemmistolaisen vaihtoehtoisen median ja myös alaluokan en:Category:Conspiracist media. Toisaalta on syytä katsoa, miten nääriteltynä kutakin käsitettä käytetään suomeksi.--Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2016 kello 18.01 (EET)[vastaa]
Kun nuo ilmeisesti siis ovat eri asioita, niin luodaanko vaihtoehtomedialle erillinen artikkeli (esim. nuo usalaiset vaihtoehtomediat)? Valeuutissivusto ja valemedia ovat kuitenkin aika asenteellisia, niitä ei kannata käyttää kummastakaan. --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 10. marraskuuta 2016 kello 19.58 (EET)[vastaa]
Ennen artikkelien luomista tai sen päättämistä, mille nimelle/nimille artikkeleita mahdollisesti luodaan kannattaisi luultavasti ensin kartoittaa etenkin suomenkielisistä lähteistä kunkin tässä esillä olleen käsitteen vakiintunutta, etenkin suomenkielistä käyttöä ja kunkin eri käsitteen merkityksen mahdollista päällekkäisyytttä tai ei-päällekkäisyyttä etenkin suomenkielisissä lähteissä. Tarkemmin asiaa tutkimatta en osaa sanoa mikä on kunkin näistä käsitteistä tämänhetkinen vakiintunut käyttö ja määrittely ja mahdollinen päällekkäisyys tai ei-päällekkäisyys tai mahdollinen sijoittuminen asteikolla neutraalius - epäneutraalius. --Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2016 kello 20.42 (EET)[vastaa]
Koska ainakin noiden tuossa mainittujen suomalaisten medioiden kohdalla nimenomaan on huomattavia ongelmia, jotka aivan ilmeisesti oikeuttavat neutraalina ja objektiivisena nimen "valeuutissivusto" ja "valemedia" (ja nimitys "vaihtoehtomedia" on näiden kohdalla vain ko. ongelmien hyssyttelyä ja kieltämistä, eikä siis ole neutraali). Silloin siis pitäisi tutkia, luetaanko tuon "lievimmän" määritelmän "vaihtoehtomedia" alle mitään sellaista, missä ei olisi näitä samoja ongelmia ja onko noilla eri ilmaisulla joku eri käyttöala. Nyt tuota täydennettiin vähän Yhdysvaltojen osalta, mutta koko alun määritelmä on vielä aivan liian ylimalkainen etenkin tämän rajauksen suhteen. --Urjanhai (keskustelu) 11. marraskuuta 2016 kello 09.40 (EET)[vastaa]
Valemedia ja valeuutissivusto ovat ainakin huono termejä, sillä ne ovat kaikki median jutut lähtökohtaisesti epäuskottaviksi leimaavia. Lähtökohtainen leimaaminen ei voi olla oikein. On totta, että suomalaisen valtamedian toimittajat ovat oikeanlaisen ajattelutavan sisäistäneitä ja ajavat Suomen valtion sekä ylikansallisen eliitin asioita häivyttämällä epämiellyttävät uutiset ja syöttämällä tiettyä näkökulmaa asioihin, se lienee toimituksellinen linja. Valtamedian paradigmaan kuuluvat esimerkiksi keskittämisen (sentralisaatio) kannatus, EU- ja euromyönteisyys, kulttuurien sekoittaminen keskenään homogeenisyyden rikkomiseksi, kehitysusko, talouskasvun kannatus ja systeemiä palveleva suhtautuminen työttömyysongelmaan ym. (toki media yhdessä koulun kanssa muodostavat pitkälti kansan käsityksen todellisuudesta ja itsenäiseen ajatteluun kykenee vain prosentti kansasta). Toisaalta valtamedia sensuroi kaikkien lueteltujen haitat systemaattisesti, eikä kansa saa esim. suhtautua virkamiehiin ilmestyskirjan petoina, ajatella että talouskasvu rikastuttaa vain joitakin ja loput ovat orjia tai että yhteiskunta olisi vain vankila. Vastamedia on parempi termi, mutta sekin huono kun mediat eivät ole varsinaisesti mitään vastaan, sillä eiväthän ne ole vastustavia mielipidekirjoituksia tai pamfletteja. Vaihtoehtomedia jää ainoaksi edes jotenkuten hyväksi termiksi ja sanapari olisi valtamedia. Vaihtoehto sikäli että mediasta voi löytää jotain mitä valtamedia ei syystä tai toisesta raportoi. Se mistä tarve vaihtoehdolle syntyy on mielenkiintoinen kysymys. Lukijoita ainakin vaihtoehtomedioilla riittää ja puutteelliset medialukutaidot ei ehkä ole oikea vastaus. Aikaisemmin mainittu Voima-lehti on mielestäni vaihtoehtomedia, sillä se maalaa valtavirran paradigman vastaisia tai sen kanssa ristiriidassa olevia näkökulmia. Ehkä tuosta löytyy sille vastamediallekin sisältöä, ehkä kyse on valtavirran paradigman eikä yksittäisten asioiden tai henkilöiden vastaisuudesta. --Hartz (keskustelu) 15. marraskuuta 2016 kello 04.57 (EET)[vastaa]
Tosiasiassahan se on valemedia sensuroi kaiken, mikä on sen omaa agendaa vsastaan, ja lisäksi julkaisee keksittyjä tai ilman tekijänoikeutta muista medioista kopioituja uutisia. Siksi se nimenomaan on lähtökohtaisesti epäuskottava, ja tästä on luotettavia lähteitä, ja Suomessa nimitystä on käytetty laajasti ja voisi kai sanoa että aivan oikeutetusti. Hyvin todennäköistä on että esimerkiksi termit "vaihtoehtomedia", "vastamedia" ja "valemedia" lähteissä eivät ole täysin samoin määriteltyjä. Siksi juuri tulisi lähteistä etsiä näiden kaikkien (ja ehkä vielä muiden aiheeseen liittyvien) käsitteiden määrittelyt ja katsoa mitä milläkin tarkoitetaan. --Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2016 kello 13.02 (EET)[vastaa]
Toin artikkeliin nyt sisältöä englanninkieliseltä sivulta, jossa määritellään laajemmin "vaihtoehtomediaa" (kirjoittajan julkaisuja). Minusta vaihtoehtomedia ja vastamedia ovat aika sama asia vain vähän eri näkökulmista nimettynä, joten niitä ei tarvinne erotella omiksi artikkeleikeen. Muistaakseni Osmo Soininvaarakin yhdessä kirjassaan määritteli Vihreän Langan aloittaneen vaihtoehtomediana, joten Suomen vaihtoehtolehdistön historiastakin voisi joku yrittää etsiä lisää tietoa. --Savir (keskustelu) 6. toukokuuta 2018 kello 22.46 (EEST)[vastaa]

Vastamedia on eri asia kuin valemedia[muokkaa wikitekstiä]

Tämä artikkeli käsittelee vastamediaa, ei valemediaa. Artikkeli ei voi näin ollen sisältää näkemyksiä valemediasta eikä varsinkaan, kun näkemyksiä väitetään faktaksi ilman mitään faktaa. Mielipiteet valemediasta kuuluvat Wikipedian artikkeliin "Valemedia" eivätkä tähän artikkeliin, joka käsittelee vastamediaa.

Wikipedian ylläpidon on näköjään vallanneet vihervasemmistolaiset aktiivit, jotka yrittävät tahallaan sekoittaa nämä kaksi eri käsitettä, eli yrittävät mustamaalata kaikki vastamediat valemedioiksi eli levittävät propagandaa, että nämä olisivat yksi ja sama asia. Jos vastamediaa väitetään valemediaksi, pitää väite näyttää toteen.

Suomeen on syntymässä koko ajan lisää vastamedioita, joiden tarkoitus on olla vaihtoehtoja ja täydentäviä medioita valtamedialle, ennen kaikkea Helsingin Sanomien ja Ylen sisällölle ja suhtautua valtamedian sisältöön kriittisesti. Valtamedian vastustaminen ei tee mistään mediasta vielä sinänsä valemediaa. Väite valehtelusta, eli valemediasta, on näytettävä toteen. Vasta kun jonkun vastamedian sisällöstä pystytään faktisesti näyttämään toteen, että se sisältää järjestelmällistä valehtelua, voidaan sitä kutsua valemediaksi.

Edes yksipuolinen sisältö, satunnaiset virheet tai edes jonkun mielestä propaganda ei riitä vastamedian nimittämiseksi valemediaksi, koska tällöin myös Hesari ja Yle ovat valemedioita. Voidaan tilastollisella analyysillä näyttää toteen, että Helsingin Sanomat sensuroi mielipiteitä, tekee yksipuolisesti vihrevasemmistoa, feminismiä ja Setaa tukevaa uutisointia ja jopa vääristelee etenkin Perussuomalaisiin liittyviä asioita. Hesari tekee propagandaa. Jos siis jonkun ihmisen subjektiivinen käsitys propagandasta riittäisi vastamedian nimittämiseen valemediaksi, pitäisi tällöin Wikipediassa myös Helsingin Sanomat ja Yle nimittää valemedioiksi.

JSN:n jäsenyys ei kerro mitään siitä, onko kyseessä valemedia vai ei. JSN on itsesääntelyelin, jossa on edustettuina mm. Helsingin Sanomat ja Yle. JSN:n jäsenyyttä ei voida pitää argumenttina sille, onko media valemedia vai ei. JSN:n jäsenyys ei estä tekemästä propagandaa eivätkä JSN:n ratkaisut ole tuomioistuimen ratkaisuja. Vastaavasti se, ettei media ole JSN:n jäsen, ei kerro sitä, etteikö media olisi sitoutunut journalistiseen etiikkaan. Moni uusi vastamedia on sitoutunut journalistin ohjeisiin ja etiikkaan, mutta ei halua olle JSN:n jäsen, koska ei luota JSN:n toimintaan.

Valtamedian mielipiteet tai se, ettei media ole JSN:n jäsen, eivät voi toimia Wikipediassa lähteenä sille, että jokin vastamedia olisi myös valemedia.

Seuraavassa linkissä on Yleltä hieman objektiivisempi artikkeli vastamediasta. Tämän linkin voisi lisätä Wikipedian artikkeliin, sen sijaan että artikkelissa käytetään viitteenä ja jopa ikään kuin faktana punavihreän feministitoimittaja Johanna Vehkoon propagandaa siitä, mitkä kaikki mediat ovat valemedioita.

Yle, 19.10.2017. Vastamedioita syntyy nyt nopeaa tahtia - mainostajat arastelevat sekalaista joukkoa:

https://yle.fi/uutiset/3-9888937

Valtamedia ja eliitti joka pimittää asioita[muokkaa wikitekstiä]

Televisio-ohjelmassa, olisiko ollut Ylen kanava, pari päivää sitten sanottiin että vastamedia perustuu ajatukseen, jonka mukaan eliitti pimittää asioita. Vastamedian tarkoituksena on kirjoittaa asioista joita eliitti pyrkii häivyttämään ja salaamaan. Ajattelun mukaan valtamedia (sanomalehdet, televisiokanavat) on eliitin talutushihnassa, kun sen sijaan (internetissä kukkiva) vastamedia ei. Uskomus jonkinlaiseen yhteistä politiikkaa (kansan tahdosta riippumatta) ajavaan eliittiin on vahva.

"Vastamedia uutisoi niistä asioista joista valtamedia vaikenee." Tuo taas tarkoittaa sitä että valtamedia ei ole vallan vahtikoira, vaan on asettunut tukemaan valtaa. Varmaankin se syy miksi vastamedioita on tai tarvitaan on se, että valtamedia ei täytä vallan vahtikoiran roolia, vaan valtamedia on asettunut mm. Suomen valtion ja Euroopan unionin politiikan kritiikittömäksi ja vaihtoehdottomaksi tiedottajaksi. Valtamedia siis täyttää vain valtaa ("establishment") tukevan tiedotustehtävän, aivan kuten Pravda Neuvostoliitossa. Tämä uupuu artikkelista. Artikkeliin voisi lisätä että vastamedia on sanana aivan kreisi, mutta se liittynee tuohon valtamedian vallasta epäriippumattomaan rooliin.

Periaatteessa niin kreisistä kuin vastamediasta voi puhua vain totalitäärisessä maassa jossa media on valtion hallussa, kritiikitön ja vaihtoehdoton, ja sensuuri kohdallaan. Toinen selitys voisi olla hajanaisen eliitin hallitsema kvasiriippumaton tiedonvälitys. Vapaan ja riippumattoman tiedonvälityksen maahan sana vastamedia ei istu. Artikkeliin voisi lisätä jotain näistä, sillä jostainhan kenkä puristaa. --Hartz (keskustelu) 22. lokakuuta 2017 kello 11.33 (EEST)[vastaa]

Päivän lehti (HS) sanoo näin: "Monissa maissa vastamedia rohkaisi yleisöään mieltämään itsensä ”kurjistetuiksi” ja ”eliitin” vastavoimaksi. Useat vastamediat ripustautuivat kuitenkin oman maansa autoritäärisiin populistijohtajiin, jos sellaisia pääsi valtaan. Steve Bannonin Breitbart-sivusto yritti jopa väittää, että newyorkilainen toisen polven miljardööri Donald Trump olisi kurjistettujen puolella ja eliittiä vastaan." - Eli pelkkää huijausta kaikki nämä "eliitti"-puheet. --Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2020 kello 17.17 (EET)[vastaa]

sekava sivu, aiheiden eriytys?[muokkaa wikitekstiä]

Sivu on sekava, eikä siitä saa mitään käsitystä. Sivulla on sekaisin niin valemedia kuin vaihtoehtoiset epäkaupalliset mediat ja ne sekoitetaan toisiinsa hyvin epäreilulla ja sekavalla tavalla. Ehdotan että vaihtoehtoisille julkaisuille tehdään oma sivu ja tästä sivusta tehdään disambiguation-sivu, jossa on linkit kumpaankin. Tällä hetkellä sivulla puhutaan valemediasta pääosin, vaikka sille on oma sivunsa. --Mur (keskustelu) 24. lokakuuta 2020 kello 11.41 (EEST)[vastaa]

Tämä artikkeli kertoo vaihtoehtomediasta kuten pitääkin, eikä tätä ole syytä poistaa. "Vaihtoehtomedia" tosin käy nimeksi myös, ehkä se on parempi. Tarkoitatko, että tämä artikkeli siirrettäisiin sille nimelle? Enkkuwikin puolellahan artikkeli on varsin laaja. "Valemediaa" ei ole varsinaisesti olemassa, se on vain haukkumanimitys joillekin julkaisuille. --Savir (keskustelu) 24. lokakuuta 2020 kello 11.51 (EEST)[vastaa]
En tarkoittanut poistamista, vaan sisällön selkeyttämistä ja mahdollisesti jakamista useammalle alasivulle ja linkittämällä tänne pääartikkeli-mallineella. Nyt artikkeli ei tee eroa esimerkiksi uskonnollisten yhteisöjen julkaisujen, järjestölehden tai disinformaatiota levittävän propagandasivuston välillä. Tällöin esimerkiksi uskonnolliset tai ympäristöjärjestöjen lehdet rinnastuvat maahanmuuttovastaisuuteen, kun taas sitä käsitteleviä medioita kutsutaan anarkismiksi, joka on täysin päinvastoin heidän ideologiaansa. Tämä ei ole asiallinen käsittelytapa minkään osapuolen kannalta. Tämä asia minusta pitäisi korjata. --Mur (keskustelu) 24. lokakuuta 2020 kello 12.04 (EEST)[vastaa]
Tästä artikkelista tosiaan puuttuu esimerkkejä sellaisista vaihtoehtojulkaisuista, joita vastaan valtamedialla ei ole mitään. Se korjautuu laajentamalla artikkelia. Voimme tehdä artikkeleita yksittäisistä vaihtoehtojulkaisuista, jos ne ovat merkittäviä, ja tämän artikkelin loppuun voidaan sitten laittaa niistä ryhmitelty luettelo. Tässä artikkelissa voisi myös olla kuvaus vastamedian eri kategorioista, jos sellainen lähde jostain löytyy. --Savir (keskustelu) 24. lokakuuta 2020 kello 12.29 (EEST)[vastaa]
Englanninkielisellä puolella vastamedia-luokka tosiaan on hyvin laaja ja sisältää paljon erilaisia medioita. Meidän luokassamme on vain kourallinen maahanmuuttokriittisiä julkaisuja, joten laajentamisen varaa on paljon. --Savir (keskustelu) 24. lokakuuta 2020 kello 12.35 (EEST)[vastaa]
Koko artikkelin olemassa olon ajan varsinkin suomenkieliset käsitteet ovat olleet vakiintumattomia ja suomenkielisten käsitteiden vakiintuneisuus saattaa muuttua koko ajan. Suurilla kielialueilla käsitteet ovat voineet vakiintua aiemmin. Tämän takia tulisi seurata suomenkielisten käsitteiden käyttöä ja niiden mahdollista vakkintumiusta ja ei-vakiintumista mahdollisimman tiiviisti. Mielestäni ohjenuoraksi sopisivat parhaiten suomeksi viime aikoina julkaistut mahdollisimman tuoreet mediatutkimuksen tieteelliset julkaisut, koska niissä toisaalta pyritään käyttämään suomenkielisiä käsitteitä selkeästi ja määrittelemään ne, ja koska niissä samalla silloin kun viitataan muualla tehtyihin julkaisuihin, puhutaan niissä kerrotuista asioista suomenkielisillä käsittein, jolloin voidaan saada tietoa esim. suomen ja englannikielisten käsitteiden mahdollisista keskinäisistä vastaavuuksista. Satunnaiset päivittäiset uutiset laadukkaissakin suomalaisissa uutisvälineissä käyttävät usein ilmaisuja tilapäisempään tapaan erityisesti juuri uusissa ja vakiintumattomissa aihepiireissä, eikä niistä aina käy ilmi käytetyn suomennoksen alkuperä ja sen tarkka määrittely, eli syntyy kohinaa ja rikkinäinen puhelin -efektiä. --Urjanhai (keskustelu) 24. lokakuuta 2020 kello 13.45 (EEST)[vastaa]
Kun nyt määritelmä artikkelissa perustuu kolme vuotta vanhaan yhteen satunnaissen Yleisradion uutiseen, niin tämä on ehdottomasti riittämätöntä. Näkisin, että määrittelyn tulisi perustua näin tärkeässä aiheessa suomenkielisiin, vertaisarvioituihin tiellisiin artikkeleihin tai mahdollisimman tuoreisiin laadukkaisiin suomenkielisiin tietokirejoihin tai oppimateriaaleihin. Kun nyt esim. luokkia lähdetään määrittelemääbn näin keveillä perusteilla, niin määrittely käytännössä lepää ilmassa, eli ei voida olla varmoja, onko mahdollinen yleinen vakiintunut määrittely ja käsite suomeksi tällä hetkellä juuri tarkalleen tuo vaiko kenties jollakin tavalla mahdollisesti hiukan eri. Varmasti se on sinne päin niin että ollaan suurin piirtein oikeassa asiassa, mutta se ei nyt aivan vielä riitä.--Urjanhai (keskustelu) 24. lokakuuta 2020 kello 14.20 (EEST)[vastaa]

Tässä: [2] (päivän HS) sanotaan: "Oli aika, jolloin vaihtoehtojournalismi syötti laiminlyötyjä aiheita ja lähestymistapoja sekä uusia kirjoittajia suoraan valtavirtajournalismiin, joka jossain määrin tervehtyi ja monipuolistui tästä vuorovaikutuksesta. ”Nyt sanaa vaihtoehtomedia vältetään tutkijapiireissä”, toteaa Helsingin yliopiston tutkija Gwenaëlle Bauvois. Kyse on jälleen yhdestä aivan hyvästä sanasta, jota väärinkäyttö on tahrinut. ”Nykytilanteessa on usein osuvampaa puhua vastamedioista”, Bauvois sanoo." Selostus jatkuu laajempanakin.--Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2020 kello 17.13 (EET)[vastaa]