Keskustelu:Turun palo

Mukavaa, että lainataan suoraan toisen tekstiä ilman lähdemerkintää.

eli tuohon kuolleista kertovaan kohtaan lähdemerkinnäksi http://juhansuku.blogspot.com/2008/01/turun-palo-vuoden-1827-syyskuussa.html

83.148.237.225 14. helmikuuta 2010 kello 19.01 (EET)

Poistin nuo kohdat copyvioina kokonaan, nimittäin blogi ei käy luotettavaksi lähteeksi. --Hrrkrr31 14. helmikuuta 2010 kello 21.41 (EET)

Niinpä, eipä tietenkään ;) Tosin samaa blogia on käytetty monessa muussakin artikkelissa lähteenä (painija Olin, Tunan kaupunki esmes) No, tiedot perustavat tietenkin Turun suom. ja ruots. srk:n haudattujen luetteloon vuodelta 1827. Henkilöiden tittelit on vain suomennettu, koska alkuperäislähde on ruotsinkielinen. 83.148.237.225 14. helmikuuta 2010 kello 22.24 (EET)

lähteetön & viitteetön

Kirjaimellisesti ei ole, mutta artikkelin laajuuteen ja aiheen merkittävyyteen nähden lähdepohja ja merkinnät olemattomat. Lähdetalkoiden paikka.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 18. maaliskuuta 2013 kello 20.11 (EET)

Adolf Moberg

Hiukan ihmettelen, kun tuo Adolf Moberg oli v 1827 aika tarkkaan 14 v. Ja lisäksi tekstissä puhutaan "yliopistosta", mutta jätetään mainitsematta mistä yliopistosta on puhe.

Kun silloin oli Turussa, kun kerran Turun palosta puhutaan, vain yksi yliopisto, Åbo Akademi. Turun yliopisto perustettiin vasta 1920.

Palon jälkeen Åbo Akademin toiminta siirrettiin Helsinkiin, ja siitä muodostui Helsingin yliopisto, jonka rehtori mainittu Moberg sittemmin oli.

Kallionpaa (keskustelu) 27. helmikuuta 2018 kello 15.15 (EET)

Miksi ei 14-vuotias olisi voinut tapahtumaa muistaa ja kuvailla? Yliopiston nimen mainitsemista on varmaan pidetty tarpeettomana juuri siksi, ettei koko Suomessa ollut autonomian aikana enempää kuin yksi yliopisto. Åbo Akademi on muuten myös itsenäisyyden aikana perustettu yliopisto, puheen aiheena olevasta Helsingin yliopiston edeltäjästä käytetään yleensä suomeksi nimeä Turun akatemia. --Risukarhi (keskustelu) 27. helmikuuta 2018 kello 16.06 (EET)

Turun palon tuhoamat asiakirjat

Osiossa 6. Turun palon seuraukset esitettiin virheellisesti näin: "Samalla tuhoutuivat lähes kaikki Suomen keskiaikaisista kirjallisista lähteistä. Säilyneitä keskiaikaisia suomalaisia lähteitä tunnetaan vain noin 300." Tämä ei pidä paikkaansa. Turun akatemiassa ei säilytetty merkittävää asiakirjalähdeaineistoa, ja Suomea koskevia keskiajan lähteitä on säilynyt yli 6 800 (Diplomatarium Fennicum). Poistin perättömän tiedon. -Ilarius (keskustelu) 19. tammikuuta 2022 kello 13.38 (EET)

Akatemian kirjasto

Kappaleessa "Palo etenee räjähdysmäisesti" sanotaan: "Ilmanpaine rikkoi tulen levitessä Turun akatemian suuret ikkunat ja tuli pääsi leviämään sisään akatemian suuriin kirjavarastoihin. Suurin osa yliopiston kirjoista saatiin kuitenkin pelastetuksi, ja sekä akatemian juhlasali että konsistorisali säilyivät vahingoittumattomina."

Myöhemmin kappaleessa "Palon seuraukset" sanotaan: "Turun akatemian kirjasto tuhoutui kirjoineen lukuun ottamatta niitä teoksia, jotka sattuivat olemaan lainassa kaupungin ulkopuolella. Näin pelastui noin 800 nidettä."

Tekstissä on siis ristiriita: joko suurin osa yliopiston kirjoista saatiin pelastettua, tai kirjasto tuhoutui kirjoineen. Kumpi lienee oikein? Martti Tapani (keskustelu) 13. syyskuuta 2022 kello 19.39 (EEST)