Keskustelu:Tuohikirje 292

Hienosäädöstä sen verran, että pitäisikö artikkelin nimi olla nykyinen, numero 292, nro 292, n:o 292 vai mikä? --Pudeo 6. toukokuuta 2007 kello 19.32 (UTC)

Vaikuttaa selkeältä tämä nimi. Samulili 7. toukokuuta 2007 kello 10.11 (UTC)

Joku poisti tämän luokasta Suomen muinaisjäännökset. Jos tarkkoja ollaan, käärö ei ole Suomen alueelta, mutta se on joka tapauksessa alueelta, jonka alkuperäisväestö on itämerensuomalainen, ja se on kieleltään karjalainen tai jotain muuta läheistä kieltä, monien mielestä itse asiassa kalevalainen runo. Näin ollen se liittyy kiinteästi itämerensuomalaisten historiaan. Onko luokan tarkoitus sisältää nykyisen Suomen maaperän muinäisjäännökset vai suomalaisia ja karjalaisia koskettavat muinaisjäännökset? Sen voi ymmärtää kummallakin tavalla! Ei myöskään luokka suomalainen kansanperinne sisällä pelkästään länsisuomalaisten kansanperinnettä, vaan nykytutkijoiden suomalais-karjalaiseksi nimeämän paljon laajemman alueen kansanperinteen. Valtioiden rajat eivät ole olleet historiassa niin merkittäviä kuin kulttuuripiirit. Luokka voisi sisältää kummankin määritelmän mukaiset artikkelit ilman, että useinkaan tulisi tulkinnan kanssa epäselvyyttä. Joka tapauksessa ei olisi mahdottoman suuri virhe, jos kirje laitettaisiin kyseiseen luokkaan. Sieltä sen ainakin löytäisivät ne, jotka etsivät suomalaisten ja läheisimpien sukukielisten muinaisjäännöksiä. Artikkelin laittaminen kyseiseen luokkaan palvelisi ainakin paremmin luokittelun perus-tarkoitusta, löytymisen helppoutta. 193.65.112.51 13. toukokuuta 2007 kello 18.08 (UTC)

Suomen muinaisjäännökset viittaa selkeästi Suomen valtioalueen muinaisjäännöksiin. Historiallisista syistä vakiintunut tapa on puhua myös luovutetun Karjalan alueesta Suomen esihistorian yhteydessä, mutta Novgorodista ei voi mitenkään enää puhua "Suomena".--217.112.249.156 13. toukokuuta 2007 kello 18.12 (UTC)

Novgorodista ei kai tarkoituskaan ole puhua Suomena, mutta Suomalais-Karjalaisen kulttuurialueen kulttuureita ja kieliä koskevat jäänteet voitaisiin luokitella yhteen. Mitäs pitäisi tehdä sen Suomesta löydetyn, mutta Ruotsiin 1700-luvulla Tukholmaan viedyn kultaisen nilkkarenkaan kanssa, jos siitä olisi artikkeli? Tukholmaa ei voida pitää Suomena, mutta silti se ilman muuta luokiteltaisiin Suomen muinaisjäännöksiin. Miksi? Koska tarkoitus ei ole tuijottaa valtioiden rajoja vaan sitä mihin kulttuuripiiriin esineet kuuluvat. 193.65.112.51 13. toukokuuta 2007 kello 18.19 (UTC)

Suomesta löydetty muinaisjäännös on Suomen muinaisjäännös (riippumatta siitä missä sitä säilytetään), Suomen ulkopuolelta löydetty ei ole. Jos haluat, voit perustaa uuden luokan suomalais-karjalaisista muinaisjäännöksistä, mutta tämä luokka ei sellaiseksi sovi missään tapauksessa. Eivät läheskään kaikki Suomen alueen muinaisjäännökset edes liity suomalaisiin. Tämä luokka viittaa selvästi Suomen alueen arkeologiseen kulttuuriperintöön eikä mihinkään "kulttuuripiiriin".--217.112.249.156 13. toukokuuta 2007 kello 18.29 (UTC) PS. Sehän on kaula- eikä nilkkarengas.

Voisiko sen sitten laittaa luokkaan karjalainen kansanperinne, (joka on suomalaisen kansanperinteen luokan alaluokka)? Jos tutkijat ovat oikeassa, on tämä tuohi ensimmäinen merkki kirjallisesti taltioidusta karjalaisen tai jonkun muun lähikansan suullisesta kansanperinteestä. 193.65.112.51 13. toukokuuta 2007 kello 18.38 (UTC)

En siis ole tunkemassa tätä välttämättä johonkin tiettyyn luokkaan, mutta johonkin itämerensuomalaisiin liittyvään luokkaan se pitäisi laittaa, ihan vain löytymisen helpottamiseksi 193.65.112.51 13. toukokuuta 2007 kello 18.39 (UTC)

Tuo ehdottomasi luokka on nähdäkseni hyvä. Ehkä myös Karjalan historia ja karjalan kieli -luokat sopisivat, jos sellaiset on.-217.112.249.156 13. toukokuuta 2007 kello 18.42 (UTC)

Hei wikikollegat! Lisäsin linkin uuteen tulkintaani tuohikirjeen tekstistä. Tulkintaani ei ole (vielä) julkaistu muualla kuin sivuillani, mutta sitä saa vapaasti lainata, kunhan mainitsee lähteen. Parhain terv. M. Ridderstad  –Kommentin jätti 84.250.99.125 (keskustelu) 14. toukokuuta 2007 kello 12.18 (UTC)

Vanhin itämerensuomalainen teksti?

Voidaanko tuohikirjettä pitää vanhimpana tunnettuna tekstinä? Kannattaa kuunnella Sisuradio - Tutkijat lukevat suomea Ruotsin riimukivistä. Kuinkahan vanhoja nuo sitten lienevät. --Pudeo 19. elokuuta 2007 kello 12.07 (UTC)

Tuo riimukivijuttu vaikuttaa valitettavasti hölynpölyltä. Ainakaan tutkijoiden tausta ei vakuuta.--217.112.249.156 1. syyskuuta 2007 kello 16.30 (UTC)

Skepticism was not a core value of Soviet scholarship

Sorry this is in English, but... We simply must question any scholarship that is funded by ulterior motives or political agenda, as is the case with the Olonets land and domination of the people there. If the first Cryllic Russian textbook was published in 1574, doesn't that seriously bring into question the claims of this 'expedition'? Think about it. And this birch bark was supposedly found near Novgorod, which is seriously how far away from the Olonets? Can a strip of birch bark survive for seven centuries, as these 'scientists' claim? Dubious at best. Sounds more like it could simply be just another tool to justify imposing Soviet Communist expansionism on Karjala and its people. Just a question, don't send me to Siberia for it. 'Siberia Teaches'.  –Kommentin jätti 130.234.192.170 (keskustelu) 25. tammikuuta 2010 kello 16.42

"The late discovery of birch documents, as well as their amazing state of preservation, is explained by a deep culture layer in Novgorod (up to eight meters, or 25 feet) and heavy waterlogged clay soil which prevents the access of oxygen". Present day historians and archaeologists can assess them today as well. Not that Wikipedia is a forum. --Pottier 8. maaliskuuta 2010 kello 23.56 (EET)

SOUTUMIEHEN AMULETTI ?

On siitä kyllä pikkusen vaikea saada selkoa, mutta viimeinen rivi vaikuttaa kohtalaisen ymmärrettävältä:

jumala souduni ohjavi

Ensimmäisen rivin kohdalla tulee välillä ajatelleeksi, että jos mahdollisesti H-kirjain ei tuntunut kovin tärkeältä, niin se saattaisi olla

jumalan uoli inimiži...

eli nykymuodossa: jumalan (h)uoli ihmisen...

Toisaalta, nuolen teema sopii hyvin soutamiseen. Ajatellaanpas henkilöa, joka oli soutaja kaukaisella kauppareissulla. Joen rannalta ammuttavat nuolet saattoivat olla hänelle äärimmäisen vakava huolenaihe. Väkisin tule mieleen, että jos se onkin soutajan maaginen suoja nuolia vastaan? Sellaisen saattoi varmasti laatia joku henkilö kirkon luona, pientä maksua vasten.

Yksi mahdollisuus lukea ensimmäistä riviä olis siinä tapauksessa:

Jumala! Nuoli ihmisen...

Jos kysytään, onko se leikattu keskeltä kahtia, niin veikkaisin, että on (näinhän saatiin 2 amulettia, eikä tarvinnut ostaa niitä lisää.)

Olen yrittänyt lisäta näitä ajatuksia artikkelin "tulkintoihin", omalla nimellä (Mart Vabar), mutta valitettavasti joku nimimerkin taakse piiloutuva henkilö aina vaan poistaa sen, koska tyylini kuulemma ei häntä miellytä ...  –Kommentin jätti 146.255.183.62 (keskustelu)

Omaa tutkimusta ei Wikipediassa sallita; ks. Wikipedia:Ei uutta tutkimusta. Tiedon pitää perustua julkaistuihin lähteisiin. Wikipedian tyyliin taas eivät sovi sellaiset lauseet kuin esim. ”On siitä kyllä pikkusen vaikea saada selkoa” tai ”Väkisin tule mieleen” tai ”veikkaisin, että on” jne. --Qwerty12302 (kesk | muok) 1. tammikuuta 2022 kello 13.58 (EET)