Keskustelu:Toinen teollinen vallankumous

Artikkeli Toinen teollinen vallankumous on vertaisarvioitu.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	-	17.4–11.6.2016	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)

Käsitteestä teollinen vallankumous

Käsite on kyseenalainen. En- ja de-wikeistä löytyy kritiikistä. Artikkelissa pitäisi mainita tästä, jos artikkeli säilytetään. --Hartz (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 02.17 (EET)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

[[[Teollinen vallankumous|Teollisen vallankumouksen]] jatko-osa olisi kommentointikunnossa. Olen ollut aikalailla yhden lähteen varassa, mutta ymmärtääkseni Schönin kirjaa arvostetaan. Vilkapi (keskustelu) 17. huhtikuuta 2016 kello 18.25 (EEST)

Taitaa olla hieman vaikea pala, kun ei tule kommentteja, joten avataan hieman aihetta. Kun 1700-luvun puolessa välissä alkanut teollinen vallankumous laittoi ensimmäisen sadan vuoden aikana "lumipallon vyörymään" Englannissa, niin toisessa teollisessa vallankumouksessa seuraavan sadan vuoden aikana muodostui "lumivyörynä" teollinen yhteiskunta suunnilleen nykyisessä muodossa kattaen Länsi-Euroopan, pohjois-Amerikan ja Japanin. Tässä artikkelissa kuvataan esimerkiksi Yhdysvaltain teollistuminen laajemmin kuin varsinaisessa pääartikkelissa, jossa on myös aikalailla eri näkökulma. Näiden osioiden yhdistäminen voisi olla hyvä asia. Mahdollisesti myös vastateollistuneiden maiden voimantunnossaan tekemä siirtomaiden kaappaus sekä muun maailman alistaminen ja jako voisi olla artikkelin lopussa seurauksena teollistumisesta.Vilkapi (keskustelu) 24. huhtikuuta 2016 kello 21.37 (EEST)

Mielenkiintoinen aihe ja artikkeli. Aika paljon pieniä kirjoitusvirheitä. Cotton gin linkki saisi olla sininen. --Tappinen (keskustelu) 1. toukokuuta 2016 kello 19.30 (EEST)

Cotton ginistä on nyt oma artikkeli. Tein kirjoitusvirheiden korjauksen siirtämällä tekstin openofficeen, jossa on oikoluku, ja sitten palautin tekstin wikiin. Kymmeniä kirjoitusvirhettä sain korjattua. Toivottavasti lukeminen on nyt helpompaa ja tulee enemmän kommentteja. Vilkapi (keskustelu) 7. toukokuuta 2016 kello 20.51 (EEST)

Hyvä! Olen kuullut sanan "loukutuskone", olisiko sama vai eri kuin cotton gin ? Muita yksityiskohtia: Teräksen aikakaudessa kerrotaan "Euroopan puolella..." mikä oli vastapuoli ? Britanniako, tuo saari Euroopan lähellä ? Silloin voi sanoa "Manner-Euroopan...". Tässä kohti kieli vielä onnahtaa "Ensimmäisenä teollisuustuotteena vaihdettavuuden hyväksikäytössä oli aseteollisuus, kuten Colt. Seuraava kohde vaihto-osille oli ompelukoneet." Johdanto-niminen kappale arveluttaa, olisko enemmänkin "Taustaa" tai "Vallankumousta edeltävät tapahtumat". Artikkelin johdannossa voisi nimittäin olla koottuna kaikki keskeiset tekijät joita on ripoteltuna eri kappaleisiin: (Standardointi, mittatarkkuus ja vaihdettavuus olivat toisen teollisen vallankumouksen ominaisia piirteitä. ... tieteen ja teollisuuden vuorovaikutus oli yksi toisen teollisen vallankumouksen oleellisia piirteitä. ... ). en ymmärrä millä mittarilla "Ranska oli tasaväkinen Englannin kanssa ". "Lisäksi säädettiin yhtäläiset perintöoikeudet,.." olisi selkeämpi jos lisäsisi "veljesten" vai "sisarusten". Minulle ei ole selvää miksi "jeans" on esimerkki standardoiduista ja vakiolaatuisista tuotteista ? --Tappinen (keskustelu) 7. toukokuuta 2016 kello 21.16 (EEST)

Etsin laajasti hyvää suomennosta cotton ginille. Lähde sanoi, että gin olisi väännös sanasta engine, mutta minusta se ei kuulosta uskottavalta (sanakirja valottaa tarkemmin eli 1200-luvun vanhasta ranskankielen sanasta "engin", josta on tullut sekä engine-kone ja gin -sanat). Sanakirjan mukaan gin tarkoittaa joko gini-juomaa (latinan genever eli suomeksi katajan mukaan) tai ansaa ja merkitys ansa ("engin" peruja) kuulostaa ihan loogiselta Cotton ginin suhteen, jossa puuvillan siemenet jäävät nalkkiin ja saadaan erilleen. Cotton ginin käännös voisi siten olla "puuvillaloukku". Pellavan korjuu ja muokkaus-artikkelissa on pellavalla valmistusvaihe, jota sanotaan loukutukseksi. Siinä pellava kuituja vedetään pellavaloukun läpi samalla kuin niitä hakataan kuoriosien irrottamiseksi. Nämä pellavan ja puuvillan käsityövaiheet ovat olleet aikoinaan laajasti tunnettuja ja tarkasti nimettyjä, joten en oikein uskaltanut omia käännöksiä käyttää. Kommentit toinen teollinen vallankumous-artikkelin suhteen palautuvat ongelmaan, kuinka paljon olettaa muiden tietävän ennakolta ja kirjoittaja on aina hieman sokea tästä ilman palautetta. Käyn nuo kohdat läpi. Vilkapi (keskustelu) 7. toukokuuta 2016 kello 22.18 (EEST)

Englantilais-suomalainen tekniikan ja kaupan sanakirja vuodelta 1960 (täällä) ehdottaa myös puuvillaloukkua. --Ukas (keskustelu) 9. toukokuuta 2016 kello 16.05 (EEST)

Olen lukenut artikkelin pariin kertaan, enkä oikeastaan keksi ihmeempiä parannusehdotuksia. Aika lailla kaikki, mitä aiheesta mieleen tulee käsitellään artikkelissa. Yksi liittyvä kehityskulku mistä voisi jonkin verran mainita on tietysti Osmanien valtakunnan jääminen teollistumisen kelkasta johtuen kulttuurisesta eristäytymisestä ja vanhentuneista yhteiskuntarakenteista, mikä käytännössä suuressa kuviossa tarkoitti tämän vanhan suurvallan nopeaa loppua. Osmanit kyllä havaitsivat ongelman aikanaan tarkastikin, mutta mitkään toimet joihin he käytännössä pystyivät eivät olleet riittävän nopeita ja tehokkaita. Sitten, Lennart Schönin kirjaa en ole lukenut, mutta vilkaisin pari arvostelua ja sekä herra että teos ovat ilmeisesti molemmat hyvin arvostettuja täällä ja muualla, joten en näe yhden kirjan varassa olemista niin hirveänä ongelmana - tietystikään ei haittaisi jos toinenkin löytyisi rinnalle. --Ukas (keskustelu) 20. toukokuuta 2016 kello 12.54 (EEST)

Mikä on artikkelin alussa olevien kahden viivadiagrammin suhde artikkelin aiheeseen, joka on teollisuus? Kumpikin kuvaa kansantuotteen kehitystä. Ensimmäisessä kaaviossa näkyy jotain (selittämättömiä) muutoksia 1800-luvun loppupuolella, mutta toisessa ei mitään. --Savir (keskustelu) 20. toukokuuta 2016 kello 13.03 (EEST)

Noissa viivadiagrammeissa kerrotaan aika selkeästi, mitä teollinen vallankumous sai aikaan. 1700-luvun lopulle Kiina ja Intia olivat maailman tuotannollisia keskuksia ja 1800-luvulla osat keikahtivat ympäri, Eurooppa otti johtoaseman. Kiina on nyt nousussa ja se on jo kolmannen teollisen vallankumouksen aihe. 1800-luvulla teollistuneet maat ovat vieläkin rikkaimpien joukossa. Vilkapi (keskustelu) 21. toukokuuta 2016 kello 17.27 (EEST)

Olen muokannut artikkelia edellä olleiden kommenttien suhteen. Vilkapi (keskustelu) 28. toukokuuta 2016 kello 20.08 (EEST)

Hyvä, kaikki diagrammit pitäisi aina selittää tarkasti kuvateksteissä. Harva tavallinen ihminen osaa hahmottaa diagrammeja kovinkaan hyvin tai jaksaa ryhtyä tiiraamaan niitä kovin pitkään ymmärtääkseen, mitä niissä yritetään kertoa. --Savir (keskustelu) 30. toukokuuta 2016 kello 21.07 (EEST)]