Keskustelu:Tieteilijöiden esittämä uskontokritiikki

Aloitus

Artikkelin ensimmäinen versio oli tuotu suoraan sivulta Tieteen ja uskonnon välinen suhde. Vaikka se olisikin siellä täyttänyt NPOV-kriteerin, itsenäisenä artikkelina kriteeri ei täyty. Artikkelista sai käsityksen, että tiedeyhteisö kokonaisuutena vastustaa uskontoa. Näinhän asia ei ole. Tiedeyhteisö ei edellytä jäseniltään mitään tiettyä uskonnollista vakaumusta, kunhan tehtävä tutkimus ei häiriinny ideologioista. Laitoin alkuun {{tämä artikkeli}}-mallineen ja lyhyen maininnan siitä, että esitetyt näkemykset ovat yksilöiden näkemyksiä. Sinne muuten pitäisi myös laittaa Enqvistin näkemys aiheesta, sillä hän on suomalaisista luonnontieteilijöistä varmaan äänekkäin ateisti. Niiniluoto on filosofi, ja hänen esittämänsä kritiikki uskontoja vastaan ei ole mielestäni aivan uskottavaa. Filosofiaa ei voi tarkasti erottaa uskonnosta (vrt. konfutselaisuus). --M. Porcius Cato 27. lokakuuta 2006 kello 13.00 (UTC)

Siirretäänkö artikkeli otsikolle Tieteellisen todellisuuskäsityksen uskontokritiikki? --Thi 27. lokakuuta 2006 kello 13.31 (UTC)

Ei, koska tieteellinen todellisuuskäsitys ei ole henkilö tai käsite joka voisi kritisoida ketään tai mitään. --Joonasl (kerro) 28. lokakuuta 2006 kello 05.41 (UTC)

Pakko se oli jollekin muulle nimelle muuttaa. Myös artikkelin uskontokritiikki puolella on runsaasti tiedeyhteisön jäsenten mielipiteitä, eli vaikuttaa vähän sekavalta tämä jako. Kaikki vain sinne?Kommentin jätti Sinuhe Egyptiläinen (keskustelu – muokkaukset).

---

Mun mielestä tämän artikkelin perusidea on omituinen. Miksi tieteilijöiden uskontokritiikki pitäisi olla oma artikkelinsa? Hyvin usein uskontokriitikot (jotka julkaisevat jotain) ovat nimen omaan tieteilijöitä. Ja tässä artikkelissahan käsitellään paljon filosofeja, jotka ovat monelle eri asia kuin "tieteilijät", koska filosofia ymmärretään usein monilta alueiltaan jonkinlaiseksi metatieteeksi. Mä olen sitä mieltä, että tämä pitäisi yhdistää artikkeliin uskontokritiikki ja tarvittaessa pilkkoa jollain muulla tavalla --Cyborg Orangutan model-123 22. elokuuta 2008 kello 11.47 (EEST)

Tiedollisen ja moraalisen uskontokritiikin voi erottaa toisistaan (kuten esim. Pekka Himanen väitöskirjassaan Bertrand Russellin uskontokritiikistä. Uskontokritiikki-pääartikkelissa on tilaa mm. historiallisille tarkasteluille. --Thi 22. elokuuta 2008 kello 14.37 (EEST)

En arvostellut tuota jakoa vaan arvostelin jakoa "tieteilijöiden esittämään uskontokritiikkiin" ja muuhun. --Cyborg Orangutan model-123 30. elokuuta 2008 kello 17.31 (EEST)

Omituisia painotuksia

Artikkelin painotukset ovat hieman omituisia ajatellen, ettei tieteenhistoriallisesti varsin merkittäviä hahmoja kuten Bertrand Russellia mainita lainkaan, mutta sen sijaan varsin tuntemattomien suomalaisten filosofien (kuten esimerkiksi Sami Pihlström) jonkun yksittäisen kirjan (kuten Kai Nielsen in Naturalism without Foundations) näkemyksiä ruoditaan kohtuuttoman seikkaperäisesti. Tämä artikkeli vaatisi kipeästiu jonkinlaista tieteenhistorialista ja -filosofista suhteellistamista. --Joonasl (kerro) 2. toukokuuta 2007 kello 13.57 (UTC)

Minusta Nielsen-kappaleesta on vain jäänyt pois tärkeä sana "esimerkiksi", eli hän on tässä eräänlainen paradigmaattinen esimerkki. Sama juttu Pihlströmin kanssa. Historiallinen ja muu laajempi katsaus aiheeseen ja kritiikin kritiikki tulee kyllä epäilemättä aikanaan. --Thi 2. toukokuuta 2007 kello 18.52 (UTC)

Ei se "esimerkiltä" vaikuta, kun artikkelissa on pitkät kappaleet "Ilkka Niiniluoto tieteellisestä ja uskonnollisesta maailmankuvasta ja maailmankatsomuksesta" ja "Sami Pihlströmin näkemys". Voisi kuvitella, että olisi jollain tavalla parempiakin tapoja jaotella aihetta pienempiin kokonaisuuksiin. --Joonasl (kerro) 2. toukokuuta 2007 kello 21.00 (UTC)

Kyllä nuo ovat suomalaisessa yhteydessä kaikkein merkittävimpiä nimiä, Niiniluodon näkemykset tulevat selkeästi esille yliopistojen oppimateriaaleissakin. He ovat esimerkkejä siitä, millä tavoin tietyn näkemyksen edustajat yleensäkin ajattelevat. Uusi jaottelu tarvitaan ennen pitkää, nykyinen on tehty nimenomaan kerro kuka tekee -näkökulma mielessä. --Thi 2. toukokuuta 2007 kello 21.04 (UTC)

Nimen omaan: "Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se käsittelee aihetta lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta". Noista ei myöskään selviää "millä tavoin tietyn näkemyksen edustajat yleensäkin ajattelevat", koska mistään ei ilmene mitä näkymyksiä/koulukuntia he varsinaisesti edustavat ja miten nämä näkemykset liittyvät laajempaan filosofian kenttään. Jotenkin ei kyllä vaikuta oikealta, että Comtesta on yksi virke ja Niiniluodosta sekä Pilströmistä yhteensä varmaan kaksikymmenkertainen määrä tekstiä.--Joonasl (kerro) 2. toukokuuta 2007 kello 21.13 (UTC)

Näin tietysti on, koska Wikipedialla ei ole 8 tuntia päivässä artikkeleita kirjoittavia työntekijöitä. --Thi 2. toukokuuta 2007 kello 21.18 (UTC)

Ehkäpä siksi voisikin esittää toivomuksen, että tulevaisuudessa kirjoittaessasi artikkeleita voisit vaikka sitten kirjoittaa vähän vähemmän, mutta koettaa jollain tapaa yrittää kirjoittaa aiheesta tietosanakirja-artikkelin, eikä esityksen Ilkka Niiniluodon näkemyksistä :) Mielummin vähän ja järkevää kuin laajasti ja aiheen vierestä tai omituisesti painotettuna.--Joonasl (kerro) 2. toukokuuta 2007 kello 21.25 (UTC)

Selvä. Kristillinen filosofi Tapio Puolimatka on kirjoittanut kirjan, jossa hän arvostelee Niiniluodon mielipiteitä. Tämän arvostelun voi lisätä artikkeliin. --Thi 2. toukokuuta 2007 kello 21.30 (UTC)

Et ymmärtänyt pointtia ja yrität tähdä tästä taas jonkinlaisen teisti-ateisti -kysymyksen, mistä tässä ei ole lainkaan kyse. Se mitä yritän sanoa on se, että tietosanakirja-artikkelissa on tarkoituksena antaa jonkinlainen yleiskuva artikkelin käsittelemästä aiheesta. Tämän yleiskuvan kannalta se mitä Pilstöm tai Niiniluoto on sanonut (ja erityisesti se mitä Puolimatka on siihen vastannut) on lähes täysin yhdentekevää: tieteenhistoriasta löytyy varmasti ainakin satakunta keskeisempää ja merkittävämpää nimeä (kuten esimerkiksi vaikka tuolla ylempänä mainittu Bertrand Russell, joka nyt puuttuu kokonaan). Mikäli Niiniluodon näkemyksiä halutaan esitellä laajasti, sen voi tehdä vaikka artikkelissa Ilkka Niiniluoto. --Joonasl (kerro) 2. toukokuuta 2007 kello 21.35 (UTC)

Kyllä minä ymmärsin mitä tarkoitit, tahdoin vain huomauttaa että Niiniluodon näkemyksiä on joka tapauksessa esiteltävä jossain määrin, koska niihin viitataan esimerkiksi Puolimatkan näkemyksissä. Yleiskuvasta on koko ajan ollut kysymys. Bertrand Russell liittyy lähinnä historia-osuuteen, Puolimatka käsittelee esimerkiksi naturalismi-supernaturalismi-aiheita sekä älykästä suunnittelua ja niistä käytävää kansainvälistä keskustelua. Suomalaisista Pihlström on erityisesti perehtynyt naturalismikysymykseen, yhdysvaltalaisen pragmatismin näkökulmasta. --Thi 2. toukokuuta 2007 kello 21.40 (UTC)

Filosofiassa ei ole samanlaista ajankohtaisuuden vaatimusta kuin luonnontieteissä. Russel on vielä aivan ajankohtainen ajattelija, kun puhutaan hänen filosofiastaan. Niin Voltaire kuin Russelkin kuuluvat samaan aikakauteen Niiniluodon ja Puolimatkan kanssa. Sen sijaan logiikan alalla Russel on historiallinen hahmo. On inhimillisesti ymmärrettävää, että haluat käsitellä artikkelissa laajasti omaa maailmankuvaasi, mutta ateismi on aivan yhtä monisäikeinen ilmiö kuin uskontokin. Sitä tulee siis lähestyä samanlaisella tutkivalla asenteella, jossa yritetään esittää aatteen erilaisia suuntauksia. --M. Porcius Cato 3. toukokuuta 2007 kello 09.11 (UTC)

Tuota ei ole kukaan koskaan täällä kiistänytkään. --Thi 3. toukokuuta 2007 kello 18.16 (UTC)

Uskontokriittisyyttäkö? Aika kummallista

Artikkelin otsikko ja sen sisältö ovat ainakin suomalaisen keskustelun osalta ristiriitaisia. Niiniluodosta en osaa sanoa varmasti, mutta ainakin Sami Pihlström on uskontomyönteinen filosofi, jonka ajatusten esittely tämän otsikon (Tieteilijöiden esittämä uskontokritiikki) antaa väärän kuvan hänen ajatuksistaan ja positiostaan tieteen ja uskonnon suhdetta käsittelevässä keskustelussa. Hänhän päinvastoin sanoo - kuten artikkelistakin voi lukea - että vaikka tieteellisen maailmankuvan taholta tuleva kritiikki ei ole välttämättä relevanttia uskonnon kannalta (koska se puhuu eri asioista), uskonnollisessa keskustelussa sitä ei kannata jättää huomiotta, koska on uskonnon ja uskonnollisen ajattelun edun mukaista säilyttää keskusteluyhteys erilaisten maailmakatsomusten kanssa. Tätä ei mielestäni mitenkään voi tulkita uskontokritiikiksi. --Marimba 1. tammikuuta 2008 kello 16.26 (UTC)

Puuttuva lähde

Pihlström 2001:een viitataan ahkerasti, mutta lähteen tiedot eivät käy ilmi artikkelista. 188.67.191.254 16. marraskuuta 2012 kello 11.58 (EET)

Ateismiprojekti

Tämä sivu on nyt liitetty Ateismi projektiin. Sivun navigointimalline on muuttunut. Seuraavaksi kaikkien navigointimallineeseen liitettyjen artikkelien sisältöjen päällekkäisyydet tarkistetaan, liian pitkät artikkelit jaetaan pääotsikon alle jätetyiksi tiivistelmiksi ja pääotsikkolinkillä alkuperäiseen liitetyiksi uusiksi artikkeliksi. Jos päällekkäisyyksien poiston vuoksi navigointimallineeseen liitettyjä artikkeleita yhdistetään, päivitetään navigointimallinetta vastaavalla tavalla. Seuraavaksi stilisoidaan artikkelien tekstit sekä tarkistetaan ja täydennetään linkit ja viitteet. Jos osallistut tähän vaiheeseen, käytä työnalle ottamissasi sivuissa tilanteeseen sopivaa huomiomallinetta, kirjoita lyhyt toimintasuunnitelmakuvaus käsitelyyn ottamasi artikkelin keskustelusivulle ja linkitä se tiedoksi Ateismiprojentin muutosehdotus -sarakkeeseen. Välkky (keskustelu) 15. maaliskuuta 2021 kello 11.03 (EET)