Keskustelu:Teollinen vallankumous

Artikkeli Teollinen vallankumous on valittu hyväksi artikkeliksi.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
3.1.–13.2.2015	Vertaisarviointi		Arvioitu
8.–22.3.2015	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Miksi Britannia?

Miksi Britannia?

1. Maaorjuus lakkautetaan vuonna 1660 ("Tenures Abolition Act 1660") ja brittiläinen maatalouden vallankumous ("British Agricultural Revolution") 1690-1700, mikä antaa alkusysäyksen kasvattamalla maatalouden tuottavuutta ja kun ruokaa on enemmän, väkiluku kasvaa reippaasti.
2. Puu alkaa loppua Britanniassa, sillä kasvanut väkimäärä käyttää yhä enemmän sitä lämmittämiseen, laivoihin ym. jolloin turvaudutaan sieltä löytyvään kivihiileen; kivihiilen kaivamiseksi vedellä täyttyvistä kaivoksista tarvitaan pumppu, josta kehittyy höyrykone ja myöhemmin veturi.
3. Tieteellistä tietoa ja keksintöjä alkaa kasaantua Britanniassa; Isaac Newton oli britti; pumppujen runkojen esikuvana toimivat tykinpiiput, joita Britanniassa osattiin tehdä entuudestaan; tykinpiiput kestivät painetta ja olivat umpimetallia ennen kuin reiät oli porattu niihin.
4. Suhteellisen järkevät yhteiskunnalliset rakenteet, joiden puitteissa yksilöt pystyivät tekemään asioita ja rahoitusmarkkinat sekä kaupankäynti olivat kehittyneet pitkälle Lontoo-Amsterdam-akselilla. --Hartz (keskustelu) 15. marraskuuta 2014 kello 18.23 (EET)

---

5. Loistava vallankumous oli Finanssivallankumous vuonna 1688 ilmiö, joka mahdollisti rahoituksen teolliseen vallankumoukseen. Kuten Hartz kirjoitti, niin vuodenn 1688 finanssivallankumouksen ansiosta Amsterdamin ja Lontoon pörssit integroituivat. Tämä vuoden 1688 sysäys tulisi mainita artikkelissa. Kartasto (keskustelu) 2. tammikuuta 2015 kello 18.35 (EET)

---

Täytyy yrittää etsiä lähteitä tuosta integraatiosta. Mainiovallankumous-artikkelissa tuo osuus on lähteetön ja en-versio ei tuota kerro. Osakeyhtiöt aiheuttivat 1700-luvulla talouskuplia, joten niitä sai perustaa vain parlamentin erikoisluvalla. Siinä puhutaan myös vaihtosetelistä, mutta olisikohan kyseessä vekseli, joita käytettiin tuolloin ulkomaan kaupassa. Seteleitä alettiin käyttää laajemmin 1800-luvulla. Lähteenäni käyttämä Schönin "Maailman taloushistoria" toteaa, että ensimäisessä teollisessa vallankumouksessa pääomalla ei vielä ollut paljoa merkitystä, koneet olivat halpoja ja niitä oli vähän. Vasta rautateiden rakentaminen alkoi vaatia suurempia pääomia eli finanssimarkkinat tulivat tärkeiksi toisen teollisen vallankumouksen aikana. Vilkapi (keskustelu) 2. tammikuuta 2015 kello 20.59 (EET)

Olen luonut, kääntänyt tekstin finanssivallankumouksesta. Joku on kuitenkin poistanut lähteen, eikä moderni Google tunnu löytävän mitään. Amsterdam oli vuonna 1688 maailman johtava finanssikeskus, vallankumouksen tehnut Vilhelm III Oranialainen tuli siis Hollannista. Yritysten osakekauppa alkoi Lontoon pörssissä vuonna 1688, mikä siis mahdollisti niille lisärahoituksen hankinnan. Tuohon aikaan yritykset kävivät paljon ulkomaankauppaa (siirtomaat Aasiassa, Afrikassa ja Amerikassa), lisäksi yrityksillä oli esim. kaivostoimintaa Isossa-Britanniassa tuohon aikaan, hiiltä kun tarvittiin teollisessa vallankumouksessa. Tulee myös muistaa, että hieman Loistavan vallankumouksen jälkeen perustettiin Bank of England (1694), eli finanssi-instituutiot kehittyivät lisäten talouskasvua...

Ainakin Peter George ja Muir Dickson ovat kirjoittaneet teoksen Financial Revolution in England, 1688-1756. Peter George yhdessä Muir Dicksonin kanssa kirjoittivat teoksen The Financial Revolution in England: A Study in the Development of Public Credit, 1688-1756 (Modern Revivals in History). Ja Daniel Carey sekä Christopher J. Finlay ovat kirjoittaneet teoksen The Empire of Credit: The Financial Revolution in the British Atlantic World, 1688-1815. Nämä siis viittaavat vuoteen 1688 käänteentekijänä ja Loistavan vallankumouksen merkitykseen Teolliselle vallankumoukselle ja Iso-Britannian nousulle suurimperiumiksi Kartasto (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 13.38 (EET)

Huomasin, että olit jo päivittänyt artikkelia. Lontoon pörssi perustettiin vasta 1801. Sitä ennen Lontoossa oli kahviloita, joissa käytiin kauppaa osakeilla. Tunnettu oli esimerkiksi LLoyds. Bank of England ja yhteistyö Amsterdamin kanssa pitänee paikkansa. Olen nyt mobile päätteiden varassa. Kun loppuviikosta pääsen koneen ääreen, joudun etsimään jonkun lähteen, jotta mainio vallankumous jotenkin yhdistyisi yritysten rahoitukseen 100 vuotta myöhemin.Vilkapi (keskustelu) 5. tammikuuta 2015 kello 14.57 (EET)

Tässä:[1]"Credible government debt formed the basis of the Bank of England in 1694 and the core the London stock market. The combination of these changes has been called the Financial Revolution and was essential for Britain’s emergence as a Great Power in the eighteenth century (Neal 2000).

While the Glorious Revolution was critical to the Financial Revolution in England..."

Ja täällä:[2]"1688 was not a transfer of the Empire’s capital from Amsterdam to London; it was a takeover of England, a cloning of the Amsterdam financial institutions onto London, and a fusion of the financial and military capabilities of both nations to effect the creation of a power on behalf of Empire, greater than anything seen up to that time..." Kartasto (keskustelu) 5. tammikuuta 2015 kello 19.00 (EET)

London stock exchange on ollut jossakin muodossa olemassa vuodesta 1688: [3] Kartasto (keskustelu) 5. tammikuuta 2015 kello 19.08 (EET)

Nimimerkki "L" on aikoinaan kirjoittanut Tiede-lehden keskustelupalstalle, lainaan häntä:

"Britannian taloudellinen nousu 1700 –luvulla oli osittain seurausta Alankomaista omaksuttuista pankki- ja pörssitoimintaan liittyvistä innovaatioista. Nämä mahdollistivat pääomaintesiivisen teollistumisen. Loistava Vallankumous 1688, jossa Alankomaiden Stadtholder Wilhelm Oranialainen nousi nimellä William III valtaistuimelle, vaikutti käsittääseni merkittävästi hollantilaisten vaikutteiden - kuten esimerkiksi optiot ja osakkeet - siirtymiseen. Tieteellisen ajattelun kehittyminen taas vaadittiin, jotta oli se tekniikka, johon investoida. Riittoisa ja halpa kivihiili oli myös merkittävä tekijä."

Wikipedia kertoo:[4]"William sought to modernize England's finances to pay for its wars, and thus the kingdom's first government bonds were issued in 1693 and the Bank of England was set up the following year. Soon thereafter, English joint-stock companies began going public.

London's first stockbrokers, however, were barred from the old commercial center known as the Royal Exchange, reportedly because of their rude manners. Instead, the new trade was conducted from coffee houses along Exchange Alley. By 1698, a broker named John Castaing, operating out of Jonathan's Coffee House, was posting regular lists of stock and commodity prices. Those lists mark the beginning of the London Stock Exchange..."

Ilman rahoitusta on vaikea tehdä teollista vallankumousta... Kartasto (keskustelu) 5. tammikuuta 2015 kello 20.05 (EET)

Väitätkö, että kyseessä oli salaliitto? --Hartz (keskustelu) 5. tammikuuta 2015 kello 20.10 (EET)

Nyt taitaa olla kyse siitä, kuinka noita lähteita tulkitaan. Jos osakeyhtiöt oli kiellettyjä ja pörssi perustettiin vasta 1801, niin ei voi puhua osakkeiden noteeraamisesta vuonna 1698. Stock market täytyy kääntää arvopaperikaupaksi, ei osakekaupaksi. Arvopaperit olivat velkakirjoja ja maanomistuksia. Pääoma oli aatelisten maanomistajien maaomaisuutta ja sen arvo laskettiin vuokratuloissa. Vasta 1700-luvun lopulla kanavamania vaati pääomia. Mainio vallankumous loi edellytykset finanssimarkkinoiden kehittymiselle, mutta prosessi vei satavuotta. Vilkapi (keskustelu) 6. tammikuuta 2015 kello 15.30 (EET)

En ole lainkaan innostunut Kartaston väkisin tuuppaamasta finassivallakumous-termistä. Se ei selkeästikään kuulu valtavirtahistoriankirjoitukseen. En-wikissä ei siitä ole artikkelia ja se puuttuu sellaisestakin artikkelista kuin Economic history of the United Kingdom. Kaikki nuo lähteet, mitä yllä on ollut esillä, eivät selkeästi tuo esille finanssivallankumouksen merkitystä ensimmäiselle teolliselle vallankumoukselle, koska pääomaa tarvittiin vasta rautateiden rakentamisen jälkeen eli siis toiseen teolliseen vallankumoukseen ja siihen nämä lähteet viittaavat enemmän. Vilkapi (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 17.52 (EET)

Kyllä Finanssivallankumous on lähellä valtavirtaa. Kts. esim. mitä sanoo Google tai Iso-Britannian parlamentti: [5]

Nyt Wikipediankin tuntee Finanssivallankumouksen: [6]...Kartasto (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 10.05 (EET)

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Arkistoitu vertaisarviointi tammi-helmikuu 2015

Tämän talven projektinani on ollut teollinen vallankumous, jota voitanee pitää Fi-Wikin kannalta olleellisena artikkelina. Se on eräs vanhimmista, mutta ollut pitkään muokkaamattomana. Olen säilyttänyt artikkelin rakenteen suunnilleen sellaisena kuin se kuin se en-wikissäkin on. Olen pyrkinyt keskittymään Englannin tapahtumiin enkä laajentamaan yleiseen teollistumiskehitykseen. Vielä puuttuu Kanaalin vastarannan eli Belgian ja sen ympäristön samanaikaiset tapahtumat. Artikkelissa on lopussa myös ongelmamalline työmoraalin ja uskonnon suhteesta käsittelevässä kappaleessa. Muutama lähteetön kappale alkuperäisestä artikkelista on vielä lopussa, joita en ole poistanut, kun ne sisältävät joitakin hyviä näkökulmia. Artikkeli ei ole vielä valmis ja kaikki kommentit ovat tervetulleita. Olen aina kiitollinen, jos kirotusvirheitäkin korjataan, kun omille tulee sokeaksi. Teollinen vallankumous on varsin pitkä artikkeli ja jos jaksatte lukea läpi, niin toivottavasti artikkelista välittyy kuvaus varsin hurjasta ja kaoottisesta tapahtumasarjasta, jossa mopo lähti käsistä ja laitettiin lumipallo pyörimään alas vuorelta eikä se pallo ole vieläkään pysähtynyt. Tarkoitus on jatkaa ehkä ensi talvena aiheesta toisesta teollisesta vallankumouksesta, ja painottua enemmän sosiaalisiin asioihin, jotka sen aikana alkoivat muuttaa maailmaa.  –Kommentin jätti Vilkapi (keskustelu – muokkaukset)

Tein kielenhuoltoa, yksinkertaistin. Siinä on jonkin verran toistoa ja vähän päällekkäisyyttä. Mutta erinomainen artikkeli muuten, hyvää työtä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 23.38 (EET)

Hyvää työtä kyllä ja mielenkiinnolla odotan tulevia vallankumousartikkeleita. Tämä on mielestäni yksi tärkeimmistä historiallisista aiheista, josta voi kirjoittaa, sillä tavallaan elämme vielä tätä teollistumisen aikakautta. Hankala nimittäin puhua nykyajasta minään post-teollisenakaan aikakautena. Joskin mietin rajausta näiden vaiheiden suhteen: yksi toimiva ratkaisu voisi olla, että Teollinen vallankumous (tai vaihtoehtoisesti esim. artikkeli Teollistumisen aika) käsittelisi yleisemmin koko teollistumisen ajanjaksoa vaikutuksineen, ja loput yksityiskohtaisemmin näitä vaiheita; ensimmäinen, toinen ja kolmas. Laajasti ajatellen teollisessa vallankumouksessa voi olla joitakin sosiaalisia ja taloudellisia kehityskaaria, joita on hankala jakaa vaiheisiin. Tosin jos onnistut tässä suunnittelemallasi rakenteella, niin eipä sitä vastaan mitään ole. Lähinnä miksi kaipailen yleishenkistä artikkelia on huoli, että jotkut pääkohdat katoavat yksityiskohtaiseen ja laajaan määrään tekstiä.

Sitten, mitä ajatuksia itselläni herää, joita tässä tai tulevissa artikkeleissa voisi tuoda esiin: 1. Kello ja ajan käsite. Kellot olivat suhteellisen tarpeettomia ennen 1800-lukua, eikä useimmilla niitä ollutkaan, sillä aiemmin ajan saattoi katsoa auringosta ja se riitti valtaosalle - tarpeellista oli lähinnä hoitaa päivittäin velvollisuutensa ja muistaa käydä kirkossa sunnuntaina. Teollistumisen vallankumouksen myötä elämänrytmi muuttui nopeaa tahtia kiireellisemmäksi ja täsmällisemmäksi. Tällöin kello, joka on kone itsessäänkin, yleistyi teollistumisen rinnalla. 2. Maanomistajien ja teollisuuden välinen kilpailu työvoimasta. 3. Sääty-yhteiskunnasta siirtyminen luokkayhteiskuntaan (ilmeisesti olet ajatellut tätä seuraavaan?) 4. Tekstissä mainitaan lyhyesti Britannian siirtomaista. Tosin Britannialla oli suhteellisen vähän siirtomaita vielä Napoleonin sotien päättyessä 1815, varsinkin siihen nähden, että 1900-luvulle siirryttäessä se omisti jo melkoisen osan maapallosta. Teollistumisella oli tämän onnistumisen suhteen merkittävä vaikutus, ja toisaalta teollisuus loi tarvetta siirtomaiden hankkimiselle. Tätä kehitystä voisi ainakin ennakoida tässäkin artikkelissa. 5. Britannian kielsi orjakaupan 1807, ja orjuuden joskus 1833. Orjat eivät käsittääkseni muodostaneet kovin merkittävää osuutta teollisuuden työvoimasta Britanniassa ennenkään vuotta 1833, mutta kun artikkelissa mainitaan orjakauppa, niin voisi täsmentää kuinka orjakauppa sitä palveli - siis kiinnostaa rahoittuiko Britannian varhainen teollistuminen orjakaupalla vai olivatko orjat merkittäviä raaka-ainetuotannossa ulkomailta/siirtomaista? 6. Yksi indikaattori teollistumisen merkityksestä on Yhdysvaltain sisällissota, jossa teollistunut pohjoinen voitti norjavetoisen ja perinteiseen maatalouteen nojaava etelän. Ehkä seuraavaan tosin? 6. Osmanien valtakunta oli aikansa suurvalta, mutta jäi ateollistumiskehityksessä jälkeen, jonka (toki myös parin muun syyn) vuoksi sitä ei ole enää. Sen hajoaminen on kuitenkin suurelta osin teollisen vallankumouksen ja teollistumisen ajan sivutuote. Ehkä tuleviin artikkeleihin? 7. Avaamista kaipaava lause: "Teollisuus ei sivistänyt työväestöä." - oliko sen odotettu sivistävän? Tässä tarkoitetaan että teollistuminen itsessään ei sivistänyt työväestöä, vaan teollistumisen ajanjaksolla alkanut muu kehitys vei kohti yleistä oppivelvollisuutta ja työväestön koulutusta? Jos näin, niin sille kehitykselle voisi antaa nimenkin jossain vaiheessa. Että sellaisia ehdolle. --Ukas (keskustelu) 6. tammikuuta 2015 kello 07.47 (EET) edited

Hyviä näkökulmia. 1. Kelloa ja ajankäsitettä hieman sivutaan, kun puhutaan nuorison sopeutumisesta teolliseen rytmiin. 2.Työvoimasta ei juuri kilpailtu, vaan maaton väestö pakotettiin pois maaseudulta. 3. Työväenluokan syntyä sivuaa charitistiliike. Ammattiyhdistys syntyi vasta 1848 hullunvuoden seurauksena. Minulla on nyt kirja, joka kertoo työväestön synnystä, joten siitä varmaan tulee lisää. 4.Intian kohtalo oli aika huono, sieltä ei saanut tuoda kankaita, ja sitten myöhemmin eivät saaneet perustaa tekstiilitehtaita. Tässä alkuvaiheessa siirtomaista ei minun lähteistä paljoa puhuta. 5. Englannissa lapsityövoima oli laajassa käytössä, orjia ei mainita. Sen sijaan Yhdysvaltojen etelävaltioissa orjista tuli pula ja niitä tuotiin pohjoisesta. Välillisesti teollinen vallankumous johti sisällissotaan orjaongelmien kärjistyessä puuvillan viljelyn vuoksi. Väite Englannin rikastumisesta orjakaupalla täytyy tarkistaa, se on perua vanhasta artikkelista. 7. Teollistumisen alkuvaiheessa ei kaivattu koulutettua työvoimaa. Saksassa ja Yhdysvalloissa sen sijaan toisen teollisen vallankumouksen aikana koulusta korostettiin ja sen merktys ymmärrettiin paremmin. Vilkapi (keskustelu) 6. tammikuuta 2015 kello 15.16 (EET)

Ukasille: teollistumisesta on jo yleisartikkeli, teollistuminen. Tuossa artikkelissa on kyllä lievästi sanoen kehittämisen varaa. – Kuohatti 6. tammikuuta 2015 kello 20.08 (EET)

Protestanttisella työmoraalilla tuskin on juurikaan tosiasiassa tekemistä teollistumisen kanssa. Tuo on ikään kuin heitto, joka on jäänyt elämään. Enemmän varmaan on tekemistä pohjoisten kansojen korkeilla älykkyysosamääräpisteillä. Esimerkiksi norjalaisille asevelvollisille on tehty ÄO-testejä vuosikymmenten ajan ja norjalaisten asevelvollisten ÄO-pisteet ovat "maailman huippua". Samankaltaisia ÄO-pisteitä saataneen myös Ruotsissa ja Suomessa kuin Norjassa, mutta norjalaisista asevelvollisista on saatavilla parhaat aineistot vuosikymmenten ajalta. --Hartz (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 15.19 (EET)

Olen täydentänyt artikkelia syiden osalta, jossa merkittävää on ollut taloudellisen ajattelun juurtuminen syvemmälle yhteiskuntaa. Kaikkea alettiin mitata rahalla. Protestanttiseen työmoraalin en itsekään paljoa usko, onhan nähty Japanin ja Kiinan teollistuminen. Tuo kansan älykkyys-teoriakin on kiistanalainen. Jos itse teen heiton syistä, niin tähän saakka lukemani perusteella ja Kiinalaisia yrittäjiä tavattuani, sanoisin että syy teollistumiseen on rikastumisen hinku, joka on päässyt valloilleen. Orjien tuoman rikkauden suhteen en-wikin Englannin taloushistoria artikkelissa se kiistetään ja esitetään siirtomaiden tuoneen vain 5% kansantuotteesta, mutta viitteen linkki ei toiminut, joten joudun jatkamaan sen osalta. Vilkapi (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 20.32 (EET)

Kiinassa, Japanissa ja Etelä-Koreassa saadaan myös korkeita ÄO-pisteitä tutkimusten mukaan. Kuitenkaan pelkkä kova työ ei selitä teollistumista ja talouskasvua, kun kovalla työllä pääsee vain niin pitkälle. Jos haluaa pidemmälle, niin pitää keksiä parempia tapoja tehdä asioita, missä on varmaan älyllinen komponentti. Tai siis joidenkin on täytynyt keksiä veturit, traktorit, autot, liukuhihnat ym. Joidenkin mukaan teollistuminen ja talouskasvu on ollut fossiilisten energianlähteiden sisältämän energian hyödyntämistä tai siis, että teollistuminen on energianlähteiden vivuttamista. --Hartz (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 20.41 (EET)

"He keskittyivät viiteen tärkeimpään eli Hollannin ja Englannin Itä-Intian kauppakomppanioihin, Länsi-Intian komppanioihin ja talouskuplan (Etelämeren kupla) aiheuttaneeseen South Sea Companyyn." Viiteen? Siis nro 1 on Hollannin Itä-Intian kauppakomppania, nro 2 Englannin Itä-Intian kauppakomppania, nro 3 South Sea Companyyn ja näiden lisäksi "Länsi-Intian komppaniat". Täsmennyssivun mukaan näitä komppanioita olivat Hollannin Länsi-Intian kauppakomppania, Ranskan Länsi-Intian kauppakomppania, Tanskan Länsi-Intian kauppakomppania ja Ruotsin Länsi-Intian kauppakomppania. Kahteen näistä ilmeisesti keskityttiin. Saako tyhmä kysyä, mihin komppanioihin? Hollannin komppaniaan varmaan, mutta Britannian komppaniaa ei ole listassa (oliko sellaista?). Mitkä olivat siis nro 4 ja 5? Hollanti ja Britannia? Hollanti ja... Tanska? – Kuohatti 19. tammikuuta 2015 kello 17.07 (EET)

Ei lainkaan tyhmä kysymys. Kaksi puuttuvaa ovat Hollannin länsi-Intian kauppakomppania ja Royal African Company, joka ei ole varsinainen länsi-intian komppania, mutta vei orjia Afrikasta Länsi-Intian sokeriviljelmille eli harjoitti kolmiokauppaa. Kummastakaan ei ole artikkelia. Kauppakomppanioiden merkityksen vuoksi fi-wikiin kaipaisi niistä laajempia. Täytyy katsoa, kuinka laajasti niitä on tässä on tarve ottaa mukaan, ainakin täytyy tarkentaa tekstiä ja lähteistystä niiden osalta lisätä. Kiitoksia kirjoitusvirheiden korjauksesta. Vilkapi (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 20.32 (EET)

Mihin tuo Vaikutus politiikkaan -osion "Britanniassa vuoden 1842 reformilaki vastasi ongelmaan" -kohta viittaa? Onko vuosi väärin ja tarkoitus olisi viitata vuoden 1832 Reform Actiin? Vai mikä reformi tehtiin 1842? – Kuohatti 20. tammikuuta 2015 kello 15.21 (EET)

Vuoden 1832 reformista on kyse. Korjasin ja linkitin tuon artikkelin. Teollinen vallankumous-artikkelin tämä osio on vanha ja kirjoitettu ennen reformilaki-artikkelia. Vilkapi (keskustelu) 20. tammikuuta 2015 kello 19.35 (EET)

"Veron vuoksi on olemassa veroviranomaisten arvioita veron tuotosta ja samalla kellojen määrästä: hopea- ja metallikelloja 800 000, kultakelloja 400 000 ja kaappikelloja 1 200 000 kappaletta." Minkä vuoden numeroita nämä ovat? Lähteenä on "kappale: Aika, työkuri ja teollinen kapitalismi, sivut 157-170". Siis minkä teoksen kappale? – Kuohatti 25. tammikuuta 2015 kello 22.06 (EET)

Kirja ei anna vuotta tarkasti, mutta vuosista 1796 tai 1797 on kyse. Arvio on tehty verotusta varten ministeriössä ja minusta tuo veron ajankohta kertoo asian riittävän tarkasti. Kelloja oli tuolloin jo aika runsaasti. Kappale on Thompsonin kirjasta. Korjasin viitteen. Vilkapi (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 22.46 (EET)

Oho, anteeksi, vero olikin olemassa vain noin lyhyen ajan. Tuon tarkempi ajoitus ei toki ole tarpeen. – Kuohatti 26. tammikuuta 2015 kello 10.48 (EET)

Paradigmat-osiossa ei ole lähteitä merkittynä ja kapitalismista on kirjoitettuna kovin vähän. Kapitalismista voisi olla kirjoitettuna enemmän, ainakin suhteessa sosialismiin, sillä kapitalismi oli merkittävämpi ilmiö erityisesti 1800-luvulla. Professori Philippe Rushton esitti luennossaan hypoteesin, että Euroopan kehittyminen keskiajan jälkeen olisi johtunut mustasta surmasta eli paiserutosta, joka niitti aika lailla puolet kansasta paikoitellen. Rushtonin mukaan musta surma olisi surmannut lähinnä matalan älykkyyden ihmisiä, jolloin jäljelle jäi suhteessa enemmän korkean älykkyyden ihmisiä ja lopputuloksena Euroopan väestön keskimääräinen älykkyys olisi noussut tuntuvasti, mikä olisi sitten vaikuttanut Euroopan kehitykseen mustan surman jälkeisenä aikana merkittävästi. --Hartz (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 20.47 (EET)

Vallan kolmijako

Mainion vallankumouksen ja bill of rights-lain yhteydessä artikkelissa todetaan, että Englannissa toteutettiin vallankolmijako-oppia, mihin pyydetään tarkennusta. Tuo lause näyttää tulleen Bill of Rights-artikkelista, jossa se on myös ilman lähteitä. Lause on ehkä siinä mielessä harhaanjohtava, että vallankolmijako-oppi on Ranskalaisten filosofien kehittämä käsite ja Englannissa on toimittu enemminkin käytännönläheisesti ja sovellettu käytäntöä, jota muut myöhemmin on kuvannut vallankolmijaoksi. Ranskan kuningas säilyi itsevaltiaana vallankumoukseen saakka, joten Englanti ehti ensin. 1700-luvulla Englannissa haluttiin kovasti tukea vallanjaon kolmatta osapuolta, oikeuslaitosta. Peruukkien katsottiin parantavan oikeuden auktoriteettia ja ne ovat yhä käytössä. Minulle on syntynyt tätä artikkelia kirjoittaessani käsitys, että merkittävä teollistumista tukeva kehitysuunta on ollut sopimusyhteiskunnan kehittyminen. Tähän on myös vaikuttanut se, että rahvas Englannissa ei ole ollut mitään turhaa porukkaa, vaan mellakoinut herkästi vääryyksistä. Vilkapi (keskustelu) 13. helmikuuta 2015 kello 19.57 (EET)

Selvennyspyynnössä kysytään, että tarkoitetaanko vallan kolmijakoa Montesquieun vai Machiavellin mukaan, mutta jos ei tarkoiteta kummankaan "mukaan" vaan vallan kolmijakoa yleiskäsitteenä, niin miten tuohon voisi vastata. Kysymys on muutenkin outo: piti ihan tarkastaa, että oliko Montesquieu muka noin vanha, mutta ei ollut. Kun Bill of Rights allekirjoitettiin, Montesquieu oli vauva ja opetteli kävelemään ja puhumaan. Selvennyspyynnön pointti on siis jotakuinkin hukassa, poistan sen. – Kuohatti 13. helmikuuta 2015 kello 20.07 (EET)

Tämä teollinen vallankumous kuitenkin liittyy maa-aatelin vallan vähenemiseen porvariston astuessa tilalle johtavaksi yhteiskuntaluokaksi, mikä ei ole tapahtunut suinkaan kivuttomasti kuin ei myöskään. Lähtökohtina muutokseen ovat olleet valistuksen aika ja tieteen kehitys henkisellä puolella ja siirtomaiden valtaaminen, mukaan luettuna Amerikan löytäminen, yhdellä sanalla tieteellis-tekninen vallankumous. Mitä tähän Marxiin tulee niin tämä teollinen vallankumous teki lopun feodalismista, joka oli luokkayhteiskunta siinä kuin kapitalismikin, joka syntyi teollisen vallankumouksen tuloksena. --Höyhens (keskustelu) 20. helmikuuta 2015 kello 02.33 (EET)

Mitä tulee vallan kolmijako-oppiin, se on kaiketi lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan eriyttäminen. --Höyhens (keskustelu) 20. helmikuuta 2015 kello 02.33 (EET)

Ennen tehtaita oli eräissä maissa voimakas manufaktuurilaitos. Muistaakseni aluksi Italiassa jo 1300-luvulla. Yritän tarkistaa. --Höyhens (keskustelu) 20. helmikuuta 2015 kello 02.33 (EET)

Muokkasin ja lähteistin artikkelin kohtia vallanjaosta ja maanviljelyn tehostumisesta. Höyhensin yllä esittämät asiat ja näkökulmat löytyvät artikkelista. Painotuksista sitten on varmaan syytäkin jatkaa keskustelua. Vilkapi (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 18.28 (EET)

HA-tasoa kohti?

Teollistuminen on ilmeisesti jossain mielessä päättynyt (EDIT)tai päättymässä mm. automaatioon ja ympäristökysymykseen. Tästä loppuvaiheestakin pitäisi saada vihjettä. --Höyhens (keskustelu) 4. maaliskuuta 2015 kello 20.17 (EET)

Artikkeli on rajattu johdannossa niin, että se käsittelee ns. ensimmäisen teollisen vallankumouksen n. 1750–1850. Teollistumisesta taas on oma artikkelinsa: teollistuminen. Tuo pitäisi kirjoittaa kokonaan uudestaan ja siihen sopisi hyvin automaatio ja ympäristöasiat yms. – Kuohatti 5. maaliskuuta 2015 kello 17.10 (EET)

Tein aikaisemmin artikkelin kolmannesta teollisesta vallankumouksesta ja laiton nyt tämän artikkelin loppuun siitä lyhyen kappaleen. Teollinen vallankumous voidaan käsittää myös laajemmin, jolloin siihen kuuluvat myös toinen ja kolmas aaltokin. Nämä kappaleet voivat minusta jäädä lyhyiksi tässä, koska niistä on omat artikkelit ja tässä voidaan keskittyä ensimmäiseen. Vilkapi (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 21.39 (EET)

Marxilainen taloustiede

Lainaus: "Marxilainen taloustiede on talousteoria, joka kehittyneimmillään kuvaa kapitalismia." Mitä tämä virke tarkoittaa? Kehittyneimmillään kuvaa kapitalismia? --Hartz (keskustelu) 1. tammikuuta 2016 kello 01.04 (EET)

Eiköhän se tarkoita juuri sitä, että marxilaisestra talousteoriasta on jäänyt elämään vielä tähäkin päivään nimenomaan kapitalismi analyysi ja kritiikki. Sen suhteen se oli siis kehittynyttä ja tarkkanäköinen. Vilkapi (keskustelu) 1. tammikuuta 2016 kello 13.59 (EET)

Ja toisaalta sitä, että Marx itse ei juurikaan kuvannut tulevaa kommunismia, jnka hän näki ratkaisuksi kapitalistien talousjärjestelmän perustavanlaatuisiin ongelmiin. --Höyhens (keskustelu) 12. kesäkuuta 2018 kello 04.56 (EEST)

Kustannusjärjestelmä?

Onko termi käännös? Onko se oikea termi? Mitä tarkoittaa: "Kustannusjärjestelmä oli joustava niin tilaajien kuin työntekijöidenkin näkökulmasta." --Hartz (keskustelu) 1. tammikuuta 2016 kello 01.08 (EET)

Engl. putting-out eli valmistaminen teetenään kotityönä. Tämä on käsittääkseni merkitys tässä historiallisessa asiayhteydessä. Nykyään sanalla lienee monia muitakin merkityksiä (kustannuksiin liittyvä järjestelmä, myös kustantamiseen liittyvä järjestelmä).

Yks esimerkki: SAMULI PAULAHARJUN SÄÄTIÖN VUOSIKIRJA 2006, sivu 38.

Kotiteollisuus / kustannusjärjestelmä; Tietosanakirja, sivut 1429-1434 --Aulis Eskola (keskustelu) 1. tammikuuta 2016 kello 02.28 (EET)

Teollisen vallankumouksen syistä

Viimeisimmissä muutoksissa Hartz on nostanut teollisen vallakumouksen syyksi Englannin velkaantumisen Napoleonin sotien jälkeen 1815. Tämä tuskin on ainoa syy, koska teollinen vallankumous alkoi noin puoli vuosisataa aikaisemmin. Erilaisia spekulaatiota syistä on paljon ja tunnetuimmat on syytä tässä mainita. Hartzin muutkin muutokset ovat kyseenlaisia. Vilkapi (keskustelu) 11. kesäkuuta 2018 kello 21.51 (EEST)