Keskustelu:Taloudellinen eriarvoisuus

Merkittävyys

Esseemäinen juttu. Ei mielestäni kuulu tällaisena Wikipediaan. --Tpe1 (keskustelu) 10. toukokuuta 2017 kello 23.16 (EEST)

Miksi ei kuuluisi? Artikkeli on pitkä mutta muokkaamalla siitä saa hyvän.--109.240.110.174 10. toukokuuta 2017 kello 23.23 (EEST)

Selkeästi merkittävä aihe, joten merkittävyyskeskustelu on väärä työkalu artikkelin mahdollisten ongelmien käsittelyyn. Teksti vaatisi editointia, ja artikkeli on myös päällekkäinen artikkelin taloudellinen epätasa-arvo kanssa.--Olimar 10. toukokuuta 2017 kello 23.26 (EEST)

Makuasia. Minusta artikkeli ei kuulu Wikipediaan. Jonkun pitää kirjoittaa se uudelleen, enkä usko että sellaista vaivannäköä "joku" vaivautuu tekemään. --Tpe1 (keskustelu) 10. toukokuuta 2017 kello 23.31 (EEST)

Täällä on muitakin, tähän tilanteeseen paremmin sopivia menettelytapoja, kuten poistokeskustelu tai ongelmamallineiden lisääminen.--Olimar 10. toukokuuta 2017 kello 23.41 (EEST)

Täällä on niin paljon tätä huonompia ja huonommin kirjoitettuja artikkeleita, että en näe poistoa perusteltuna. Ei satunnainen tykkääminen ole poistoperuste. Tekeekö tämän poistaminen Wikipediasta paremman? --Urjanhai (keskustelu) 12. toukokuuta 2017 kello 12.54 (EEST)

Tähän verrattuna miljoona kertaa hirveämpiä teemmyksiä paljon vähemmän tärkeistä aiheista on roikutettu täällä vuosikausia. --Urjanhai (keskustelu) 12. toukokuuta 2017 kello 12.56 (EEST)

Aihe itsessään on merkittävä, mutta artikkelissa on paljon pahoja neutraalisuusongelmia. Tämä on juuri tätä tulonjako-"tutkijoiden" ideologista huttua: koko artikkeli on kirjoitettu yhdestä näkökulmasta, vaikka se ensi näkemältä vaikuttaisi esittelevän useita muitakin näkökohtia. Suurin osa lähteistä, ellei kaikki, edustaa tätä "tuloerot ovat pahasta" poliittista ja ideologista näkemystä, jolla ei ole välttämättä edes mitään tekemistä oikean taloustieteen (tai todellisuuden) kanssa. Omituisia päätelmiä tai tyypillisiä marginaalisia vasemmistolaisia näkemyksiä löytyy, kuten:

• "Ammattiliitot pienentävät tuloeroja kolmella tavalla. Ensinnäkin, ne toimivat vastavoimana markkinatalouden virheille ja ylilyönneille" [niin varmaan jossain utopiassanne]
• "Taloudellisella eriarvoisuudella on useimpien tutkimusten mukaan todettu olevan negatiivisia vaikutuksia taloudelliselle kasvulle, toisin kuin aiemmin oli luultu" [mitkä tutkimukset? kuka todennut? yksilöinti]
• "Rikkaissa maissa, joissa infektioriski on pieni ja sairaanhoito hyvä ongelmana ovat erilaiset krooniset sairaudet. Rikkaissa maissa talous on korkeasti säänneltyä ja ne ovat poliittisesti vakaita." [korkeasti säänneltyä? mitä tekemistä sairauksien kanssa?]
• "Eräänä esimerkkinä verosta, joka lisää eriarvoisuutta voidaan pitää äärimmäisen korkeaa kunnallisveroa, joka on jokaiselle yksilölle samansuuruinen. [oma päätelmä? miten niin äärimmäisen korkea? Suomessa reilusti yli 10%-yks. pienempi kuin alin pääomatulovero]
• "Kuitenkin poikkeavan käytöksen määrän kasvaessa tarpeeksi suureksi voi tasapaino järkkyä hyvin äkillisesti ja varoittamatta. Yhteisöjen sietämän sosiaalisen stressin määrää on mahdoton arvioida ja vahingollisen dynamiikan syntymistä ei voi etukäteen nähdä" [liirumlaarumia]
• "Myös Brasiliassa ammattiliitot olivat mukana kehittämässä minimipalkkasäännöksiä, joka vähensi eriarvoisuutta." [Epäuskottavaa. Minimipalkat aiheuttavat työttömyyttä syrjäyttämällä työmarkkinoilta niitä, joiden työn tuottavuus jää alle (liian korkean) minimipalkan]
• "Erityisesti henkilökohtaisia tuloja verotetaan paljon, mutta sen sijaan kulutuksen verotus on keskimäärin pienempää kuin muissa teollisuusmaissa. Tämä tyypin verotuksen maita ovat esimerkiksi Pohjoismaat (Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja)" [Epäuskottavaa. Teollisuusmaiden korkeimmat ALV-% ja esim. autoverot on missä maissa?]

Myös toistoa on jonkin verran. Tyyliltään mielipidekirjoitus, lähteet valittu tukemaan omaa mielipidettä. Suurin osa artikkelista tulisi stilisoida pois. John Rawlsin teoriat on tosin esitetty hyvin. jni (k) 11. toukokuuta 2017 kello 00.11 (EEST)

"Tuloerot ovat hyvästä" on myös ideologista huttua. Iivarius (keskustelu) 12. toukokuuta 2017 kello 11.51 (EEST)

Jos Suomen akatemian tutkimushanke on ideologista huttua, niin siitä vaan rustaamaan rahoitushakemusta ja tekemään parempaa tutkimusta. 1970-luvulla näin tehtiinkin: Oli Deta ja oli Tandem. Ei wikipedian kanta voi olla että Suomen akatemian tutkimushanke on ideologista huttua.--Urjanhai (keskustelu) 12. toukokuuta 2017 kello 12.49 (EEST)

Mitä tekemistä tällä artikkelilla on Suomen Akatemian kanssa? Lähdeluettelosta löytyy kyllä Vastapainon kaltaisia roskaa julkaisevia valekustantajia, ei Suomen Akatemiaa. Jos viittaat artikkeliin Eriarvoisuus niukkuuden aikana (TITA), niin laitetaan sekin sitten merkittävyyskeskusteluun selvästi vähäpätöisenä tutkimushankkeena joita on Suomen yliopistomaailma täynnä. jni (k) 12. toukokuuta 2017 kello 21.29 (EEST)

Tuohan on pelkää tykkäämispuhetta. Kyllä kai kuka vaan voi tykkäämisperusteella julistaa roskaksi mitä vaan kukin haluaa ja mistä ei satu tykkäämään. Minäkin julistan roskaksi vaikka mopoautot ja suklaavanukkaat ja Turun murteen ja Kaari Utrion kirjat ja Katri-Helenan.--Urjanhai (keskustelu) 12. toukokuuta 2017 kello 22.24 (EEST)--Urjanhai (keskustelu) 12. toukokuuta 2017 kello 22.24 (EEST)

Nuo ovatkin kaikki roskaa. Oikea ongelma näiden "tulonjakotutkijoiden" kanssa on, että johtopäätöksensä on jo etukäteen päätetty. Ei talouteen liittyvää artikkelia voi kirjoittaa siten, että lähteiksi valitaan Piketty, Marx, Naomi Klein, Esko Seppänen ja Paul Krugman (eikä ketään muuta). Lähteistetty se on, vieläpä useammastakin lähteestä, mutta sisältö nyt vain sattuu olemaan sangen epäneutraali. jni (k) 12. toukokuuta 2017 kello 22.38 (EEST)

Eikä niin, että valitaan vain talousliberaalit oikeistolaiset jotka panevat köyhät syömää paskaa. Mitä jos jättäisit omat henkilökohtaiset mielipiteesi tämän asian merkittävyyden arvioinnin ulkopuolelle? Iivarius (keskustelu) 12. toukokuuta 2017 kello 22.41 (EEST)

Ongelmana tässä on, ettei artikkeli noudata WP:UNDUE ja WP:FALSEBALANCE periaatteita, ei minun henkilökohtaiset mielipiteeni. Kaikki artikkelin lähteet on valittu tarkoitushakuisesti yhden poliittisen aatesuunnan mukaisesti! jni (k) 12. toukokuuta 2017 kello 22.47 (EEST)

No siitä vaan sitten valitsemaan ja lisäämään tasapainoisempia lähteitä. --Urjanhai (keskustelu) 12. toukokuuta 2017 kello 22.53 (EEST)

Kuinka monta poliittista esseetä Wikipediaan saa lisätä, aiheista joista meillä jo on ennestään artikkeli, niin että yhteisö joutuu yhdistelemään ja muokkaamaan uusia tekstejä samoista asioista neutraaleiksi tai muuten käytäntöjen mukaisiksi? Tämä mielipidekirjoitus sisältää kymmenittäin taloustieteen alaan kuuluvia väitteitä, joita on perusteltu muiden kuin taloustieteilijöiden kirjoittamilla lähteillä. Eivät taloustieteen, tai minkään muunkaan tieteen, väitteet ole mitään "tykkäämiskysymyksiä" jotka ratkotaan huutoäänestyksillä wikipedistien omien mielipiteiden mukaan [Iivarius on jo aloittanut oman projektille haitallisen SJW-tyylisen posturointinsa mm. arvailemalla minun puoluekantaani keskustelusivullani, mutta onko joku nähnyt minun lisäävän artikkeleihin omia mielipiteitäni, siis ylipäätään koskaan?]. jni (k) 13. toukokuuta 2017 kello 20.55 (EEST)

Tämä keskustelu epäonnistui oikeastaan sikäli, että vaikka alussa sanottiinkin , että toinen artikkeli on, niin sitä ei tainnut kukaan ottaa huomioon. Kun otsikko on käytännössä sama, niin artikkelit ovat vahingossa luotuja duplikaatteja. Silloin luultavasti kannattaisi tehdä tästä ohjaus aiempaan artikkeliin. Sehän on kai tällaisissa normaali menettely. Jos joku haluaisi käyttää tätä aiemman arttikkelin kehittämisessä tausta-aineistona niin se onn istuisi (ks. alla kun sanoin saman). Tai ylläpitäjät voivayt harkita artikkelihistorioiden yhdistämistä (huom. harkita).--Urjanhai (keskustelu) 13. toukokuuta 2017 kello 23.50 (EEST)

Eli siis artikkeli suomenkielisessä Wikipediassa ei noudata englanninkielisen Wikipedian käytäntöjä? Mikäs ongelma se on? Iivarius (keskustelu) 12. toukokuuta 2017 kello 23.32 (EEST)

Mielipidekirjoitus, kannattaa poistaa. Jos joku haluaa myöhemmin tehdä tietosanakirja-artikkelin, sille ei ole estettä. --Abc10 (keskustelu) 12. toukokuuta 2017 kello 09.00 (EEST)

Se, että artikkeli ei ole merkittävä, on kohtuuton väite. Aihetta voidaan pitää merkittävänä mm. siksi, koska siinä on käsitelty aihetta huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä. Lähes kaikki artikkelin lähteet ovat joko tieteellisiä artikkeleita ja kirjoja tai tunnettujen suurten organisaatioiden (OECD, EU ja YK) tuottamia suuria monikansallisia selvityksiä. Aiheessa kerrottavat tosiasiat, oletukset, teoriat, aatteet, väitteet, mielipiteet ja perustelut ovat jo siis ennestään varsin hyvämaineisten julkaisujen julkaisemia. Se, onko samaan mieltä näiden lähteiden kanssa, on toissijaista. Artikkelissa myös nostetaan pääosin tasaisesti ns. puolesta-vastaan -väitteitä, sekä käsitellään eri väitteitä mahdollisimman neutraalisti. Toki kaikessa ei voi pilkun tarkasti onnistua ja artikkeliin voidaankin tehdä erilaisia tarkennuksia ja muokkauksia muun muassa tämän keskustelun perusteella. Mutta poistettavan arvoinen se ei missään nimessä ole.TitaSTN (keskustelu) 12. toukokuuta 2017 kello 15.55 (EEST)

Samaa mieltä. Ei se voi olla poistoperuste, että artikkeli on vertaisarvioitujen lähteiden perusteella hyvin kirjoitettu. Niinhän juuri Wikipedian käytänöissä käsketään artikkeleita kirjoittamaan. --Urjanhai (keskustelu) 12. toukokuuta 2017 kello 22.28 (EEST)

Wikipediassa on muitakin käytäntöjä kuin vaatimus lähteistä. Kuten WP:EUT ja WP:Neutraali näkökulma. "Hyvin kirjoitettu" on subjektiivinen mielipiteesi, eikä artikkelista tykkääminen ole säilytysperuste. Paljon aikaa ja vaivaahan tällaisten kirjoittamiseen tietenkin on mennyt, mutta niin menee myös niiden korjaamiseen, eikä tällaisten kirjoittamiseen pidä kannustaa, vaan esim. ohjata aloittamaan helpommista kokonaisuuksista kuten henkilöartikkeleista tai olemassaolevien artikkelien parantelusta. Vaikeaahan se tietenkin jos esim. opettaja käskee tekemään kokonaan uuden artikkelin. (En sano että tässä välttämättä niin on, mutta oli ainakin se yksi opiskelijaprojekti juuri.) -kyykaarme (keskustelu) 12. toukokuuta 2017 kello 22.46 (EEST)

Mikä tästä tekee uutta tutkimusta, jos joka lauseen perässä on viite? Olisi ihan kiva tietää onko nämä nyt edes minkään opiskelijoiden tekemiä ja jos niin minkä asteen opiskelijoiden. --Urjanhai (keskustelu) 12. toukokuuta 2017 kello 22.59 (EEST)

Siihen nähden minkälaista kuraa ja leperryksiä täällä roikotetaan vuosikausia, tätä ei ole mitään tarvetta poistaa. Sanoisin että täällä on vähemmän laadukasta sisältöä kuin tämä kaksinumeroisilla prosenttiluvuilla mitattavissa oleva määrä sivuista. --Urjanhai (keskustelu) 12. toukokuuta 2017 kello 23.04 (EEST)

En puhu nimenomaan/yksinomaan tästä artikkelista (tuskin sinäkään olet lukenut sen lähteitä ja verrannut tekstiin?), vaan yleisesti siitä, että päästä varpaisiin lähteistetyssäkin artikkelissa voi olla paljon ongelmia. Pelkkä lähteiden olemassaolo ei todista artikkelin olevan tasapainoinen kokonaisuus aiheesta, että se on neutraalisti kirjoitettu, tai että siinä ei ole tehty omia johtopäätöksiä tai analysoitu lähteitä tavalla, jonka WP:EUT kieltää. Sellaistakin näkee paljon, että artikkeliin on kirjoitettu jotain ja perään lisätty lähde, jossa lukee jotain vähän sinnepäin. Usein se on varmasti täysin hyväntahtoista laiskuutta, koska kunnolla lähteistäminen vie aikaa. -kyykaarme (keskustelu) 13. toukokuuta 2017 kello 22.53 (EEST)

Kuitenkin jäi huomaamatta, että tämä on duplikaattiartikkeli, vaikka se oli heti alussa sanottu. Ks. alempana. --Urjanhai (keskustelu) 13. toukokuuta 2017 kello 23.52 (EEST)

Aihe on merkittävä, mutta on jo olemassa artikkeli Taloudellinen epätasa-arvo. Tämän tiedot pitäisi yhdistää siihen ja jättää ohjaus. --Raksa123 (keskustelu) 13. toukokuuta 2017 kello 02.09 (EEST)

No niin, tämähän muuttaa tilanteen, kun on jo artikkeli. Tässä voi myös verrata lähestymistapoja ja lopputulosta, kun tuo aiempi artikkeli näytäisi olevan hyvin monen kirjoittajan pidemmällä ajalla vähitellen tekemä ja tämä uudempi yhden kirjoittajan kerralla kirjoittama. Samalla tämä näyttää wikiprosessin itsensäkorjaavuuden aikajänteen ja tämän aikajänteen tuottaman jonkinkestoisen "epäluotettavuuden" kun toisaalta uudemman artikkelin kirjoittaja ei ilmeisesti sattunut huomaamaan, että artikkeli olikin jo, eikä ilmeisesti kai myöskään kukaan tähän keskusteluun osallistuneista.--Urjanhai (keskustelu) 13. toukokuuta 2017 kello 08.48 (EEST)

Kyllä tuon tietää kaikki keskustelijat, koska Olimar kertoi tuosta jo keskustelun alussa.--MAQuire (keskustelu) 13. toukokuuta 2017 kello 11.01 (EEST)

Olimarin kommentteja ei näköjään lue kukaan, ei edes hän itse. --Tpe1 (keskustelu) 13. toukokuuta 2017 kello 11.08 (EEST)

Tämähän siitä tulee kun ilmeisesti kaikki tai ainakin suurin osa muokkaavat wikipediaa puolella silmällä muun tekemisen ohessa. --Urjanhai (keskustelu) 13. toukokuuta 2017 kello 11.14 (EEST)

Jos tästä tekee ohjauksen artikkelihistoria säilyttäen niin materiaali säilyy ja on käytettävissä ja haluttaessa siirrettävissä myös johonkin muuhun wikiprojektiin sitten jos/kun siirtosysteemejä on kehitetty. Nämä kaksi otsikkoa kai ovat vain eri suomenkielisiä nimityksiä samasta asiasta. Ylläpitäjät voivat myös harkita artikkelihistorioiden yhdistämistä sekä tekniseltä että sisällölliseltä kannalta. (Siis, harkita. En ota kantaa siihen, onko se paras tai suositeltava ratkaisu.)--Urjanhai (keskustelu) 13. toukokuuta 2017 kello 11.24 (EEST)

Tuloerotutkimusten kritiikkiä

Eräs hyvä kirjoitus jossa näiden erilaisten tuloerotutkijoiden tuotoksia arvioidaan kriittisesti on Jouko Ylä-Liedenpohjan Kuponginleikkaajien paluu: osa II (Kansantaloudellinen aikakauskirja 103. vsk. 1/2007). Siinä vastataan mm. tässäkin artikkeliksi naamioidussa esseessä peräti kahteen kertaan esitettyyn väitteeseen siitä, miten vuoden 1993 verouudistus muka oli haitallinen suosiessaan "rikkaita". Toisin kuin tämä Wikipedian mielipidekirjoitus antaa ymmärtää, suomalaisten taloustieteilijöiden konsensus on sitä mieltä että nimenomaan pääomatulojen ja ansiotulojen verotuksen eriyttäminen oli vuoden 1993 verouudistuksen hyviä puolia. Tämä on tietenkin vain yksi monista tämän kirjoituksen epämääräisistä ja puolueellisesti lähteistetyistä taloutta koskevista väitteistä. Ei, minulla ei ole aikaa tai mielenkiintoa käsitellä niistä jokaista, vaikka tästä aihepiiristä jotain tiedänkin.

Yleensäkin tälläiset neutraalisuusongelmat syntyvät siitä, kun poliittiset historioitsijat, valtiotietelijät, sosiologit, naistutkijat ja muut yhteiskuntatieteilijät alkavat kirjoittamaan oman alansa ulkopuolelta, taloustieteestä, vaikka eivät sitä hallitse tai ole edes koskaan vakavasti opiskelleet. Jos he kirjoittaisivat mielipiteitään fysiikasta tai kemiasta, kukaan ei ottaisi heitä vakavasti, mutta taloustiedepä onkin ala josta kuka tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa tai puhua mitä tahansa höpöä mutu-tuntumalla Esson baarissa tai Wikipediassa, ilman että häntä juurikaan kyseenalaistetaan. Nämä epäpätevät akateemikot julkaisevat omia mielipidekirjoituksiaan "uusliberalismista", "globalisaation ongelmista", ja "tuloeroista" ja lainaavat toisiaan ja vertaisarvioivat toistensa artikkeleita ristiin. Tästä syntyy epäpätevien tutkijoiden luomaa ideologista huttua, jonka vaihtoehtoisessa todellisuudessa sosialismi on hyvä asia koska se nyt vain on hyvä [vaikka epäonnistunut kaikkialla oikeassa elämässä], kapitalismi on paha koska se nyt vain on paha, ammattiliitot korjaavat markkinoiden "virheitä", joku ihmeen paha "uusliberalismi" uhkaa köyhiä joita vasemmisto suojelee köyhtymiseltä [Venezuelassakin tyhmin kansanosa uskoo edelleen tähän], ja niin edelleen loputtomiin samaa retoriikkaa kierrättäen. jni (k) 13. toukokuuta 2017 kello 21.22 (EEST)

Olen mielessäni verrannut tätä että kun on metsäojienkaivutiedettä ja roundupinruiskutustiedettä ja sitten taas koppakuoriaisten monimuotoisuustiettä, että siinä olisi jokin tällainen vastaava aspektiero. Mutta en sitten tiedä onko asetelma tässä sama. Koppakuoriaisten monimuotoisuustiedehän ainakin Suomessa on saanut maailman ykkösluokan tunnustusta ("nobelia arvostetumpia palkintoja" jne.). Voihan tietysti olla että metsäojien kallistuksetkin osataan laskea aivan mahdottoman hyvin ja roundupin pruuttaus säätää tarkasti. --Urjanhai (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 00.16 (EEST)

Vaatisi aiheen rajaamista

Aiheen merkittävyyttä ei voi kiistää, mutta neutraaliudessa ja aiheen käsittelyssä on mielestäni parannettavaa. Sain tekstistä sen vaikutelman, että kaikki eriarvoisuus on syntynyt viimeisen 10–20 vuoden aikana. Eli siihen asti ihmiset olisivat saaneet nauttia taloudellisesta tasa-arvosta. Tekstin alussa mainitaan kansainvälinen epätasa-arvo, mutta siitä liuutaan pelkkään länsimaiden käsittelyyn. Epätasa-arvo näyttää syntyvän vain ideologisista syistä eli pahan kapitalismin takia, mutta luonnonolot kuten maanjäristykset eivät sellaista onneksi aiheuta. Kapitalismin synnit ruoditaan oikein tilastojen voimalla, mutta sosialismin tilastot puuttuvat. Yllä olevan takia otsikon pitäisi olla Globalisaation aiheuttama taloudellinen eriarvoisuus yksilöiden välillä länsimaissa. --Kospo75 (keskustelu) 13. toukokuuta 2017 kello 22.48 (EEST)

Niin, kun on toinen käytännössä samanniminen artikkeli, niin mikä on nyt niiden työnjako? Onko kyseesä duplikaatti (so. samasta aiheesta vahingossa tehty uusi tuotos) vai onko tässä joku muu pointti? Eli niin kuin Historiallinen Jeesus ja Jeesuksen historiallisuus vaiko pelkkä duplikaatti? --Urjanhai (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 00.00 (EEST)

Poistoperusteena muu kuin merkittävyys

Kuten edellä olevasta keskustelusta ilmenee, tätäkin sivua on ehdotettu poistettavaksi pikemminkin artikkelin nykytilan kuin aiheen merkittävyyden perusteella. Eikö sivu näin ollen olisi pitänyt merkitä poistokeskusteluun eikä merkittävyyskeskusteluun? Onko väärä poistomalline kenties merkitty vanhasta tottumuksesta, kun {{Poistokeskustelu}} -malline on otettu käyttöön vasta paljon myöhemmin kuin {{Merkittävyys}}? Vastaavia tapauksia on viime aikoina ollut muitakin. -KLS (keskustelu) 16. toukokuuta 2017 kello 09.21 (EEST)

Sen lisäksi kyseessä on duplikaattiartikkeli aiheesta, josta on jo ennen ollut laaja artikkeli. Ensin se sanottiin keskustelun alussa, mutta sitä ei tainnut juuri kukaan huomata. Nytkin se on sanottu tuolla jo monta kerttaa mutta huomioon ei ole reagoitu. Yleensä duplikaatit on muutettu ohjauksiksi silloin kun kyseessä ei ole esim. kirjoitusvirhe vaan järkevä synonyymi, ja tässä sisällön säilyttämiseksi tämän voisi kai tehdä historia säilyttäen, koska sisältö on relevanttia. --Urjanhai (keskustelu) 16. toukokuuta 2017 kello 11.45 (EEST)

Kyllä sen huomasi kaikki muut paitsi sinä :) Oma arvioni tästä artikkelista on kyllä nyt muutaman lukukerran jälkeen positiivisempi kuin alussa. Tarkastin joitain OECD:lta peräisin olevia tilastotietoja, ja ne näyttävät pitävän paikkansa (OECD:n politiikkasuositukset ovat vähintäänkin omituisia, mutta se ei ole tämän artikkelin ongelma.) Pitäisi tutustua tarkemmin Stiglitzin tuotantoon; sieltä ehkä löytyisi (merkittäviä joskin virheellisiä) perusteluja joillekin artikkelin väitteille. En jaksa kyllä tehdä artikkelien yhdistämistä tälle, ja tämä on niin laaja että lähteistyksenkin parantaminenkin olisi iso työ. jni (k) 16. toukokuuta 2017 kello 21.24 (EEST)

No eihän duplikaatiartikkelia voi olla. Ja silti keskusteltiin kaikesta muusta paitsi siitä.--Urjanhai (keskustelu) 17. toukokuuta 2017 kello 19.08 (EEST)

Tämä on nyt viikon ajan tässä ollut. Pitäisikö se vaan tehdä ohjaukseksi, ja halukkaat voivat historiasta ottaa materiaalia ja lisätä tuohon aiempaan artikkeliin? Tai yksi vaihtoehto voisi olla siirtää tämä jonkun alasivuksi, jolloin se jäisi paremmin näkyville, ja edelleen siitä voisivat halukkaat ottaa materiaalia. -kyykaarme (keskustelu) 17. toukokuuta 2017 kello 19.59 (EEST)