Keskustelu:Suuli

Mua on tämä jäänyt hiukan vaivaamaan Satakuntalaisena. Eihän suuli ja lato ole ollenkaan sama asia. Suulissa on lattia ja se on tehty laudoista. Lato on maalattialla ja vaakahirsistä tehty. Tarttisko artikkeli kirjoittaa uusiksi? Korkki74 (keskustelu) 20. lokakuuta 2020 kello 20.25 (EEST)

Totta. Ainakin Pohjois-Satakunnassa näin. Tosin lattian suhteen vaihtelua. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 20. lokakuuta 2020 kello 20.40 (EEST)

Tuotahan on tuossa selostettukin, mutta ei ehkä tarpeeksi selkeästi, jos aihetta ei tunne ennestään. Vastaavan eron sanan "suuli" synonyymille "Makasiini" onnistuin tuohon lähteistämäänkin. Kirja- tai yleiskielessähän "lato" kai voi tarkoittaa kumpaakin, mutta nimitykset "suuli" ja "makasiini" erotuksena nimityksestä lato tuovat esiin tämän käytännöllisen eron, joka on jatkuvasti olemassa, koska joka paikassa Suomessa näkee tämän tästä myös vielä olemassa olevia vanhan mallisia latoja. Varmaan lähteitä löytyisi tästä lisääkin, esim. ladoista (yleensä) taisi joskus hiljattain noin vuoden parin sisällä ilmestyä pieni tietokirja ja rakennusperinteestä yleensä on myös yleisesityksiä. Lisäksihän varmaan kummastakin on omia alatyyppejään, tai ainakin noista perinteisistä ladoista.--Urjanhai (keskustelu) 20. lokakuuta 2020 kello 21.24 (EEST)

Artikkelissa lato tuo Juha Kuisman kirja Suomalainen lato vuodelta 2019 olikin lähteenä.--Urjanhai (keskustelu) 20. lokakuuta 2020 kello 21.55 (EEST)

Myös aiempaan keskusteluun viitaten: keskustelu vaakahirsistä ja pystylaudoituksesta ei oikein kanna. Eiväthän ladot ole tyypillisesti vaakahirsistä rakennettuja - riihet ja aitat voivat olla, mutta eivät yksinkertaiset ladot ja liiterit ole koskaan olleet tällaisia. Pelkistä riihistä rakentaminenhan olisi ollut aivan liian kallista. Hirret ovat kuitenkin aina tukirakenteita ja ne ovat miten ovat - kyse on lujuustekniikasta, ei se näy päällepäin.

Laudoitus näyttäisi olevan aina pystylaudoitus myös Kanta-Hämeessä - siis yksinkertaisissa ladoissa ja liitereissä.

Tuo lattian olemassaolokin lienee käyttötarkoitusero, ainakin pääasiassa. Aitassa ja riihessä, jotka siis ovat kokonaan hirsirakenteisia, lattiaa tarvitaan - tavallisessa ladossa ei välttämättä tarvita. Puimaladossa lattia kuitenkin tarvitaan niiltä osin kuin siellä on puimakone. Heinien allakin lattia tarvitaan - kosteana heinät voivat syttyä tuleen. Puuliiterissä maalattia riittää - on ainakin ollut halvempaa rakentaa niin. En usko, että lattia on mikään maakuntakohtainen asia. –Kommentin jätti 88.238.38.72 (keskustelu)

Kyllä noita vaakahirsisiä latoja on ollut ja säilyneinäkin niitä vielä näkee. Ne edustavat vanhempaa teknologiaa ja aikakautta, käytännössä kai aikaa ennen heinän peltoviljelyä, kun heinää kerättiin niityiltä. Kun heinää alettiin viljellä pelloilla, niin tulivat käyttöön nämä lautaseinäiset, joissa hirsiä on vain tukirakenteissa. Ei ole viikkoakaan kun kuljin tuollaisen hirsiladon ohitse liikkuessani asfalttitietä pitkin keskellä laajaa peltoaukeaa eteläisessä Suomessa. Tätäkin artikkelia vain pitäisi laajentaa kansatieteellisillä, rakennushistoriallisilla ja maatalouden historiaa käsittelevillä lähteillä.

Lähteistä pitäisi varmistaa, että oliko noissa hirsiladoissa jotain poikkipuita heinien alla. - Nehän olivat myös paljon pienempiä kuin nuo lautarakenteiset lattialliset. Ja mihin muuhun latoa (merkityksessä suuli tms.) nyt tarvittiinkaan kuin, puimiseen ja olkien tai heinien säilyttämiseen? Olkiliiteri ehkä joskus saattoi olla ilman lattiaa. Heinämakasiinia taas täytettiin ja purettiin ajamalla hevoskärryillä (tai myöhemmin traktorilla) läpi, ja lattia oli silloin kätevä.

Tuon väitteen, että "kosteana heinät voivat syttyä tuleen" olen kuullut jopa yhden palopäällikön suusta, mutta en usko siihen vaan vaadin lähteitä. Orgaanisessa hajoamisessa kyllä voi syntyä lämpöä mutta ei tulta. Jos heinän varastointiin käytetty rakennus tai heinä sen sisällä syttyy palamaan, syynä voivat olla vain joko tulen käsittely, sähkövika tai salama. Muulle vaadin lähdettä.--Urjanhai (keskustelu) 30. elokuuta 2022 kello 12.51 (EEST)

Suulista lisää kun selaa ensin lohkareet ja möhkäreet, siellä on tarinaa suulista. --Finnåx (keskustelu) 30. elokuuta 2022 kello 13.18 (EEST)