Keskustelu:Suomettuminen

Loppuiko suomettumisen ydinaika Mauno Koiviston tuloon presidentiksi? Viimeaikoinahan on väitetty (Juhani Suomi), että Koivisto jatkoi suomettumista ja Hs kuukausiliite 11/05 kertoi, että Koivisto yritti -85 estää Paasikiven päiväkirjojen julkaisemisen.--Teveten 31. lokakuuta 2005 kello 20:04:47 (UTC)

Vanhanen ja suomettuminen

Kuka on liittänyt Vanhasen Kuwaitin-vierailun suomettumiseen? Kenen mielipide? Ei tällaisia väitteitä ilman lähteitä. -Samulili 5. helmikuuta 2006 kello 13.32 (UTC)

Minä. Kyseessä ei ollut mielipide - siinä oli mukana selvä linkki ylen sivulle josta selkeästi kävi ilmi että Vanhanen kannattaa "maltillista sananvapauden tulkintaa" eli siis sananvapauden rajoittamista itsesensuurin keinoin. Tietysti jos Wikipedia nyt haluaa tässä harjoittaa itsesensuuria niin mikä ettei.Käyttäjä:JAA

Ei kyse ole itsesensuurista vaan siitä, että Wikipedian käytäntöjen mukaan wikipedistin tulkinnat maailmasta eivät voi olla artikkelin pohjana. -Samulili 5. helmikuuta 2006 kello 14.39 (UTC)

Sen toki ymmärrän mutta mitä tarkoitat ettei ollut lähdettä - eikö Ylen sivu kelpaa lähteeksi. .Käyttäjä:JAA 14.41 (UTC)

Ylen sivuilla ei yhdistetty Vanhasen kantoja suomettumiseen. Näiden kahden asian yhdistäminen on erittäin rankkaa tulkintaa, joka vaatii lähteen. -Samulili 5. helmikuuta 2006 kello 14.43 (UTC)

Siis liitin itsesensuuriin en suomettumiseen ! Tekstissä käy selvästi ilmi että Vanhanen vaatii jopa enemmän kuin itsesensuuria - hän sanoo että "ENSI SIJAISESTI lehtien omalla vastuulla". Siis vain ensi sijaisesti. 5. helmikuuta 2006 kello 14.49 (UTC)

Mulla on tarkoitus laajentaa artikkelia lähiaikoina mm. natsi_saksan suuntaan tapahtuneella rähmälläänololla sen lähteissä olevan Bäckmanin kirjan pohjalta. Crash 5. helmikuuta 2006 kello 14.53 (UTC)

Hyvä juttu. Kyseessähän on laajempi ilmiö suomalaisessa historiassa. Minusta suomettumista (eli ns. rauhanomaista rinnakkaiseloa) ei voi nähdä jonain pelkästään negatiivisena tai pelkästään positiivisena asiana. Terveen realismin ja rähmälläänolon erottaminen esimerkiksi tässä pilapiirrosjupakassa tai vaikkapa Suomen suhteessa Neuvostoliittoon on erittäin vaikeaa. Eri lähteissä tulkinta on varmasti erilainen ja lopullista johtopäätöstä ei ole mahdollista saavuttaa koskaan. Käyttäjä:JAA 5. helmikuuta 2006 kello 14.58 (UTC)

Viittaukset vuonna 2014

Vuoden 2014 lopulla esimerkiksi pääministeri Alexander Stubb käytti puheenvuoroissaan suomettuminen-sanaa, kun oli kyse Venäjän pakotteista. Siis Venäjän vastaisten pakotteiden hyväksymistä Alexander Stubb ymmärtääkseni perusteli sillä, että "Suomi ei saa olla suomettunut". Onko tämä sitten termin käyttöä sen mukaan mitä sillä tarkoitettiin aikaisemmin vai jotain uutta käyttöä muuttuneessa maailmassa, siitä voisi lisätä artikkeliin. --Hartz (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 11.47 (EET)

Tästä on kirjoitettukin: Nina Sarkonen ulkopolitiikka.fi http://www.ulkopolitiikka.fi/artikkeli/683/suomettuminen_uusiokaytossa/ --Hartz (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 11.50 (EET)

Kirja Peruskoulun historia 4

Kyseenalaistan sen miten artikkeli käsittelee suomalaisia historiankirjoja. Vaikka nuo väitteet ovat laajalle levinneitä (http://jokisipila.blogspot.fi/2009/03/venalaiset-ja-suomalaiset.html, http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-2000000919189.html) minäkin olen aikoinaan lukenut 1970-luvun koulukirjoja, eikä siellä tuollaista ollut. Otsikossa mainittu kirja on minulla edessäni ja sivulla 37 lukee: [Suomen] Pelkoa lisäsi Viron ja Latvian liittäminen Neuvostoliittoon kesäkuussa 1940.--Vesahjr (keskustelu) 9. toukokuuta 2016 kello 18.36 (EEST)

Tsekkoslovakiasta kirja kertoo: Tapahtumat huipentuivat elokuun 21. pnä, jolloin Neuvostoliiton, Bulgarian, Puola ja Saksan demokraattisen tasavallan joukot tunkeutuivat Tsekkoslovakiaan. Syyksi mainittiin "vastavallankumouksen uhka" ja "Länsi-Saksan taholta tulevan vaaran torjuminen". Tsekkoslovakian kommunistinen puolue tuomitsi teon, samoin useimpien länsimaiden kommunistiset puolueet. Ja nuo kirjassa olevat lainausmerkit tarkoittavat selvästi, että siinä kerrotaan Neuvostoliiton mielipiteitä eikä kirjoittajan.--Vesahjr (keskustelu) 9. toukokuuta 2016 kello 18.44 (EEST)

Hupsista, artikkelissa puhutaankin kirjasta Historia ja me. Täytyy tarkistaa mitä siinä lukee.--Vesahjr (keskustelu) 9. toukokuuta 2016 kello 18.47 (EEST)

Arno Kotrolta löytyy vähän makupaloja tuosta Historia ja me -kirjasta [1]]. Aika karmeata luettavaa. Kotro esittää suoria lainauksia, enkä näe syytä epäillä etteivätkö ne olisi todella kirjasta peräisin. --Jmk (keskustelu) 20. kesäkuuta 2016 kello 21.13 (EEST)

Niin kuin jo sanoin, sekoitin kaksi kirjaa keskenään. Mutta olisiko tässä historianopetusjupakassa tehty ns. yleistys? Kommunistit onnistuivat saamaan yhden kirjoittamansa kirjan kouluihin ja nyt väitetään, että kaikki historiankirjat olivat samanlaisia?--Vesahjr (keskustelu) 20. kesäkuuta 2016 kello 23.27 (EEST)