Keskustelu:Suomen tataarit

Miten Suomen turkkilaisten yhdistys liittyy tataareihin? Kommentin jätti 80.221.15.181

Liittyy sikäli, että vuonna 1935 Suomessa tuskin oli muita "turkkilaisia" kuin tataarit. --Miihkali 25. kesäkuuta 2007 kello 11.35 (UTC)

Kuitenkaan se ei nykyisin tuntuisi olevan ainakaan pelkästään tataarien järjestö. --ML 25. kesäkuuta 2007 kello 12.03 (UTC)

No, voin puolustautua ainakin sillä, että sekä saksan että englannin kieliset Wikipediat mainitsevat kyseisen kerhon omissa Suomen tataarit -artikkeleissaan. Myös perustamisaikoinaan kyseinen järjestö lienee ollut pelkästään tataarien porukka. Mutta tongin tuohon sopivan lähteen. --Miihkali 25. kesäkuuta 2007 kello 12.11 (UTC)

Tataarit

Minua vaivaa miksi misääritataarit on tässä artikkelissa niputettu Kasaanin tataareihin. Sergitsh on paikkakunta "Alisen Uuen Kaupungin" läänissä, aika kaukana Kasaanista länteen. jos joku voi toimittaa tälle sivulle ne noin 20 tataarikylää joista väki on tänne muutanut, niin voidaan päätellä aika helposti onko kyseessä misääri tai Kasaanin tataari. Yhtäkaikki, misäärit voidaan jakaa asuinpaikkansa mukaan ainakin neljään ryhmään. Kasimovin taraarit, Temjakovin tataarit, Sergatshin tataarit ja Penzan puolen tataarit. Voiko joku selventää? Kommentin jätti 88.115.126.143 (keskustelu – muokkaukset).

Tataarit Suomessa

Mihin perustuu väite, että tataarit asuvat Suomessa suurimmaksi osaksi Helsingissä?? Kyse on tosi pienestä väestöstä, mutta minäkin tiedän pari, eivätkä he asu siellä päinkään. Tampereella on myös ainakin ollut merkittävä tataariyhteisö. Mun käsittääkseni he ovat levittäytyneet ympäri maata siinä missä muukin väestö. Eivät muodosta mitään pk-seudulle asettautunutta yhteisöä sillä tavalla kuin jotkut maahanmuuttajat. Eniten tataareja varmaan asuukin Helsingissä, mutta asuuko tosiaan niin suuri osa, että se pitää erikseen mainita? -- Joe K. (keskustelu) 3. helmikuuta 2013 kello 20.09 (EET)

Olen Suomen Tataari, en tiedä kuka haluaa väristellä meidän omaa historiaa, mutta joku haluaa, en tiedä vaan miksi. Me misääritataarit olemme olleet ajat osaa Venäjän valtakunnan armejaa, jo vuosisadalla 1500 olimme osaa isäntävaltiomme armejaa kun Kazan vapautettiin. Miten joku tataariiksi mainostava henkilö voi levittää valheita meistä misääritataareista. Ensimmäinen pysyvä tataari kylämme oli nimeltään Aktuk (1669), jossa mordvalaiset, venäläiset ja misääritataari kylät olivat vierekkäin ja asuimme hyvässä sovussa. Kylämme sijaitsee Nizhni Novogorod läänin alueella, tarkemmin sanottuna Sergatsin piirikunta.  –Kommentin jätti 82.181.217.117 (keskustelu)

Haluaisitko vielä tarkentaa mikä artikkelissa on pielessä? --Wix (wikise) 8. kesäkuuta 2013 kello 21.44 (EEST)

Lähteistä

Yritän nyt arvata sitä mitä IP 82.181.217.117 on yrittänyt muokkauksellaan tehdä ja muutan #4:n lähteeksi A. H. Halikov: Tataarit, keitä te olette ja #5:n lähteeksi A.Orlov, Nizhni Novogorod: Misär tatars 1997. Toivoisin IP:n kuittaavaan, että menikö muutos oikein vai väärin ja mikäli on mahdollista, niin sivunumerot olisi hyvä lisätä lähteisiin myös. --Zache (keskustelu) 30. heinäkuuta 2013 kello 06.49 (EEST)

Muutto Suomeen

"Tataarit muuttivat Suomeen Venäjältä, ja muuttoliike jatkui aina vuoteen 1935 asti." - Miten Stalinin Venäjältä pääsi muuttamaan pois? Onkohan tieto oikea? Entä miksi tataarit tulivat Suomeen? Sitä juttu ei kerro. Toivo ja Toivo (keskustelu) 13. elokuuta 2019 kello 16.58 (EEST)

"Suomeen saapuneet misääritataarit olivat pääasiassa lähtöisin melko köyhistä oloista. Kylät kuuluivat suvuille ja poikkesivat siltä osin naapuriheimojen eli mordvalaisten ja venäläisten kylistä, joten osa misääritataarikylien asukkaista oli pakostakin muutettava elinehtojensa vuoksi pois synnyinkylistään." - Tässä ajatus katkeaa kesken. Mistä muuttopakko syntyi? Toivo ja Toivo (keskustelu) 17. marraskuuta 2019 kello 12.23 (EET)

Laatuarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ammoin aloittamani artikkeli, joka vuosien saatossa on laajentunut varsin kattavaksi ja voisi pienin parannuksin sopia lupaavaksi. Tässä kuitenkin muutamia parannusehdotuksia: ”Suomen yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystä voidaan pitää tataarikulttuurin säilyttävänä voimana.” (Miksi? Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?) Tataariluetteloon olisi hyvä lisätä lähteet jokaisen henkilön perään. Edelleen aktiivisista käyttäjistä artikkelia ovat paljon muokanneet ainakin Xäkim ja Toivo ja Toivo. Heillä lienee asiasta enemmän asiantuntemusta ja syvällisempää näkemystä. --Miihkali ^{(K • M)} 14. kesäkuuta 2021 kello 12.06 (EEST)

Yllä esittämäni kommentit ovat edelleen ajankohtaisia. Antero Leitzingerin kirja (tietystä asenteellisuudesta huolimatta - naimisissa tataarin kanssa) tarjoaa hyvän lähteen laajentaa sisältöä. Johannes Asikaisen historian gradu on vasta opinnäytetyö eli harjoitustyö, mutta historian gradut ovat yleensä hyvin tehtyjä, toisin kuin monien muiden humanististen alojen gradut.Toivo ja Toivo (keskustelu) 14. kesäkuuta 2021 kello 21.37 (EEST)

En näe, että gradut olisivat vääjäämättä kelvottomia lähteitä. Monen spesifimmän aiheen kohdalla (erityisesti Suomessa) gradu voi olla paras ja laajin aiheesta koskaan tehty selonteko. Tyypillisen gradun eteen on nähty paljon enemmän vaivaa ja sen julkaisua on edeltänyt paljon tiukempi arviointiprosessi kuin vaikkapa tyypillisen lehtijutun kohdalla. Ja lehtijuttuja käytetään Wikipediassa lähteenä rutiininomaisesti. En tiedä, ovatko gradujen arvosanat julkisesti näkyvillä, mutta niistähän voi jo pitkälti päätellä, kuinka laadukkaasta tutkielmasta on kyse. Toivo ja Toivon ”Muutto Suomeen” -otsikon alla esittämä kritiikki on mielestäni aiheellista. Kuten ylempänä totesin, artikkeli ei nykyisellään ole riittävän laadukas lupaavaksi, pienin parannuksin ja täsmennyksin kylläkin. --Miihkali ^{(K • M)} 14. kesäkuuta 2021 kello 22.06 (EEST)

Hei. Hyviä pointteja tuotu tässä esiin. Tosiaan, nykyinen artikkeli suurimmilta osin on minun muotoilema. Olen samaa mieltä, se ei ole niin hyvä kuin voisi olla, mutta sattumoisin, olen kuitenkin juuri tässä kirjoitellut (sen mitä on ehtinyt) uutta paranneltua versioita. Voin myös etsiä käsiini "tunnetut tataarit" -osiolla oleville henkilöille lähteet. Ja ottaa huomioon kaikki muu mitä tässä sivulla on pohdittu. Jos siis annatte minulle jokusen verran aikaa, niin sivu näyttää varmasti paremmalta. Sen voi sitten arvioida uudelleen. Xäkim (keskustelu) 15. kesäkuuta 2021 kello 22.12 (EEST)

Hienoa, kiitos! --Miihkali ^{(K • M)} 15. kesäkuuta 2021 kello 22.16 (EEST)

Tässä on hieman hankalia ajanmääreitä. Puhutaan mm. aiemmista sukupolvista ja vanhemmasta polvesta. Jälkimmäisen lähde on jo melkein 50 vuotta vanha, joten mielikuva vanhemmasta polvesta saattaa myös nykylukijalla heittää sen 50 vuotta. Vanhempi polvi taitaa tässä tapauksessa viitata jopa sinne 1900-luvun alkuun? Tarvittaisiin näihin vähän tarkemmin siis määritelmää ajasta ja aikakaudesta. Lisäksi muuttaisin historian rakennetta hieman. Nyt siinä mennään Suomen itsenäistymiseen ja sitten aletaan ilmeisesti kertoa varhaisemmista ajoista eli tataarien taustasta ja muusta. --PtG (keskustelu) 16. kesäkuuta 2021 kello 22.55 (EEST)

PtG Jep, ihan totta. Otan nuo huomioon muotoillessani uutta versiota artikkelista. Saan sen valmiiksi piakkoin. Xäkim (keskustelu) 16. kesäkuuta 2021 kello 23.11 (EEST)

Noniin, Miihkali, nyt on artikkeli muotoiltu uudelleen. Jos lupaavaksi merkitsemisen saavuttamiseen tarvitsisi tehdä vielä jotain muutoksia, voin tehdä, eli palaute on tervetullutta. Pitäisi kuitenkin nyt ainakin olla parempi kuin edellinen luomukseni. Xäkim (keskustelu) 19. kesäkuuta 2021 kello 00.19 (EEST)

Näyttää hyvältä, silmäilen vielä tarkemmin läpi ajan kanssa. Ainakin lähdemerkintöjä voisi vielä korjailla. Lähdeluettelo ja -viitteet tulee erottaa toisistaan. == Lähteet == -otsikon alle listataan kaikki artikkelissa lähteenä käytetyt kirjat kirjoittajan sukunimen mukaan aakkostettuna. === Viitteet === -alaotsikon alle merkitään viitteet muotoon: ”Sukunimi vuosiluku, sivunumero.” (Ilman lainausmerkkejä.) Eli esimerkiksi: ”Leitzinger 1996, s. 104.” Näin on helpompi saada kokonaiskuva siitä, mitä kirjoja on artikkelin lähteenä käytetty, ja viiteluettelosta tulee kompaktimpi, kun julkaisupaikan ja ISBN:n kaltaiset seikat eivät toistu uudestaan ja uudestaan. Poikkeuksena ehkä verkkoviitteet (Juusela, Silvander, Suomen Islam-seurakunnan verkkosivut, ”Law on the use of the Tatar language...” jne.) joissa ei ole sivunumeroa, ne voivat hyvin olla pelkästään viiteluettelossa. Vaihtoehtoisesti verkkolähteille ja kirjallisuudelle voi tehdä omat alaotsikot. Gradu merkitään kirjallisuusluetteloon, vaikka sitä lukisikin netistä. Viitemallineitakin voisi hieman korjailla. Kirjoittaja on perinteisesti merkitty muotoon ”Sukunimi, Etunimi”. Kirjamallineisiin voisi myös merkitä julkaisupaikan, sikäli kuin kirjasta sellainen löytyy ja jaksamista on. Se ei ole kovin olennainen, mutta ei siitä haittaakaan ole. --Miihkali ^{(K • M)} 19. kesäkuuta 2021 kello 13.11 (EEST)

Pari huomautusta.

1. Artikkelista on kadonnut lause: "Suomeen saapuneet tataarit ovat tulleet eritoten [Sergatsin (Nižni Novgorod)] piirikunnassa sijainneesta Aktukin kylästä (57 %) tai kävelymatkan päässä siitä (34 %)''.[5][6]

Tilalla on "He olivat pääsääntöisesti Venäjän Nižni Novgorodin alueen Sergatshin piirikunnan kylistä, eritoten Aktukista kotoisin olevia mishäärejä."[2][5]

- Kiinnostavaa tietoa on näin kadonnut eli tataarien hämmästyttävä keskittyminen yhteen kylään.

2. Mishääri olisi hyvä määritellä kun sitä ensimmäisen kerran käytetään.

3. Arkityyliset sanat eivät Kuulu Wikipediaan. Toivo ja Toivo (keskustelu) 19. kesäkuuta 2021 kello 14.53 (EEST)

Miihkali Lähdeosion pitäisi nyt olla semmoinen mitä ehdotit (hyvä idea kyllä, näyttää paremmalta). Lisäsin erikseen vielä maininnan kun kyseessä Tugan Tel -kirja, sillä lähdeluettelossa lukee vain kirjan toimittaja, Bedretdin. Näin selvempää. Varsinkin Leitzingerin kohdalla, kerta hänen tekstejään on käytetty kahdesta eri kirjasta. Jos jotain muuta vielä ilmenee, kerro ihmeessä.

Toivo ja Toivo Korvasin mainitsemasi lauseen uudella (tataarien kotikylään viitaten). En tainnutkaan huomata, että siinä mainittiin erilliset prosentit. En kyseistä lähdettä löydä enää. Täytyy toki sanoa, että en jotenkin jaksa uskoa kyseisiin lukuihin, sillä lähteissä johon ainakin minä olen perehtynyt, kylä Aktuk mainitaan suurimman osan ajasta, jolloin luku 57% kuulostaa kohtuullisen vähäiseltä (mm. Leitzinger; "Suomeen tulleiden mishäärien yleisin kotipaikka oli Aktukin kylä.."). Itse en myöskään koe, että artikkeli tarvitsisi mainintaa tarkoista prosenttiluvuista, toki se on vain minun mielipide. Mishääreistä pieni selvennys kuitenkin lisätty, se on hyvä pointti. Ja mitä tulee "arkityylisten sanojen" käyttöön; pari sanaa poistin/korvasin. En tiedä onko muita vielä. Xäkim (keskustelu) 20. kesäkuuta 2021 kello 00.28 (EEST)

Näyttää jo paljon paremmalta, mutta vielä yksi huomio. Olet käyttänyt lähdeviitteissä viitemallinetta. Pitkien viitteiden kohdalla tämä on toki suotavaa, mutta lyhyiden kohdalla lopputulos on sotkuinen. Koodiin tulee paljon ylimääräistä turhaa (tyhjiä tietueita jne.), ja tekstimuodossa viite näyttää tältä: Leitzinger 1996, s. 104 (Mishäärit -kirja). . (Eli siihen tulee kursiivi ja kaksi pistettä.) Hyvin lyhyet viitteet kannattaakin kirjoittaa ilman mitään mallineita, esim: <ref>Leitzinger 1996, s. 104.</ref> Muutan vielä Suikkas-viitteet samaan muotoon, ei ole tarkoituksenmukaista mainita joka viitteessä erikseen yliopistoa, tutkielman otsikkoa jne. Pari kysymystä vielä: 1) Kirjoitetaanko mishäärit suomeksi sh:lla voi š:lla? 2) Koskeeko yhdistysluetteloon merkitty lähde kaikkia yhdistyksiä vai pelkästään viimeistä? --Miihkali ^{(K • M)} 20. kesäkuuta 2021 kello 11.15 (EEST)

Taisin ymmärtää mitä tarkoitat lähteiden kirjoittamisella ilman mallinetta, ja voin sen tottakai tehdä. Huomasin kuitenkin kun olin kyseistä hommaa alottamassa, että tulee ongelmia vastaan kun yritän sen tehdä viitteelle, jota käytetään useammin kuin kerran: seuraavissa käyttökohdissa se ei ole enää sama viitenumero. Jos tässä voisit vielä auttaa niin hyvä. Yhdistysten lähteet selvensin. Ja mitä tulee "mishäärit" kirjoitusmuotoon: tämä on juurikin mistä keskustelin mishäärien sivulla parin muun kanssa jokin aika sitten (lopputuloksena laittoivat sivun nimeksi "misäärit", joka nyt ainakin on väärin mielestäni, kerta suhu-äänne häviää). Itse kokisin järkevimmäksi tyylin, mitä Leitzinger käyttää, eli Mishäärit. Se tuntuisi luontevimmalta kirjoitustavalta, ottaen huomioon miten suomessa sanoja luetaan/äännetään. "Mišäärit" kun ääntyy äkkiä vain "Misäärit". Englanniksikin on "Mishar". En usko, että on yhtä virallista suomalaista versiota. Näin minä ainakin sen näen. Xäkim (keskustelu) 20. kesäkuuta 2021 kello 20.30 (EEST)

Miihkali Eli siis selvennyksenä vielä: kun kirjoitan lähteitä artikkelin wikitekstiin, miten kirjoitan viitteet, joita on tarkoitus käyttää muissakin kohdissa? Eli, että ne pysyisivät sinä samana viitenumerona, niin kuin mallinetta käyttäessä. Lieneekö tämä edes mahdollista? Xäkim (keskustelu) 23. kesäkuuta 2021 kello 08.56 (EEST)

Moi. Malline näkyy koodissa seuraavasti: {{ mallineen tiedot }}. Viitteen nimi puolestaan täsmennetään REF-tagien sisään seuraavasti: <ref name="Viitteen nimi">Viitteen sisältö.</ref>. Myöhemmin saman viitteen voi merkitä seuraavasti: <ref name="Viitteen nimi"/>. Ymmärtääkseni muokkaat Wikipediaa visuaalisen muokkaimen avulla. Rikkinäisen tai muuten vain epäselvän koodin korjaaminen on visuaalisen muokkaimen avulla huomattavasti vaikeampaa tai jopa mahdotonta. Tämä valitettavasti pätee myös viitteiden nimiin, joille muokkain lätkii :1-tyyppisiä nimiä. Viitteiden muoto on kuitenkin helposti korjattavissa. Valitse asiaankuuluva viite, paina Muokkaa-nappia, sitten ponnahdusikkunan alaosassa olevaa “Vaihda viitteen muotoa -nappia ja valitse Perusmuoto. Perusmuotoinen viite on käytännössä vain tyhjä tekstikenttä, johon voi kirjoittaa ja muotoilla tekstiä vapaasti. Viitteiden korjailu on kokemukseni mukaan helpompaa koodipuolella, joten kannattaa harkita senkin opettelemista. --Miihkali ^{(K • M)} 23. kesäkuuta 2021 kello 09.22 (EEST)

Suomen kielessä on kielenhuollon virallisen instituution Kotuksen mukaan käytössä "š" ilmaisemassa suhu-s:ää. Sen mukaan "mišäärit" on oikein, ellei ääntämys olisi 'mis-häär'. Leitzingerin kirja on jo aika vanha, tosin "š"-ohje oli jo silloin käytössä. On parempi noudattaa Kotuksen ohjeita niin että käytännöt ovat yhtenäiset sekaannusten välttämiseksi. Englantia ei pidä käyttää minkään perusteena, englannin kielelle ei edes ole yhteistä kielenhuoltoelintä. Ilman suhu-s:ää kirjoitettuna "misääri" tarkoittaa korttipelierää, jossa vältetään tikin saamista (Lähde: Facta 2001). En löytänyt sanaa Kotuksen sivulta. Asiasta olisi voinut kysyä tarkemmin Kotuksen kysymyslomakkeella, mutta pitävät perinteisen kesätauon 8.8. asti, joten siis sen jälkeen. --Abc10 (keskustelu) 23. kesäkuuta 2021 kello 11.17 (EEST)

Tässä vielä Fred Karlssonin artikkeli Suomen kielet 1917–2017, jossa sana on s. 56 ja 58. --Abc10 (keskustelu) 23. kesäkuuta 2021 kello 11.21 (EEST)

Nyt pitäisi olla viitteet oikeessa muodossa. Kiitos avusta. Mishääri -sana artikkelissa myös muutettu Mišääriksi. Kenties olisi järkevää, että se on samassa muodossa myös omalla sivullaan, mutta se keskustelu käytäköön siellä. Omasta mielestä tämä artikkeli näyttäisi nyt olevan aika lähellä totuutta, mutta jos muuta ilmenee, voin korjailla, tämä on ihan hyvää harjoitusta minulle. Xäkim (keskustelu) 23. kesäkuuta 2021 kello 13.20 (EEST)

Kursiivit voisi olla vielä viitteistä pois. Kirjan nimeä ei myöskään tarvitse olla, sukunimi ja vuosiluku riittävät. Henkilöluetteloon pitää etsiä viitteet tai poistaa lähteettömät nimet. --Miihkali ^{(K • M)} 23. kesäkuuta 2021 kello 13.33 (EEST)

Nyt näyttää jo tosi hyvältä! En vielä kannata artikkelia millekään laatutasolle, koska en ole ehtinyt lukea nykyistä versiota ajatuksella läpi. Päällisin puolin kaikki vaikuttaisi kuitenkin olevan kunnossa. On myös tosi hienoa, että olet jaksanut opetella uusia asioita Wikipedian muokkaamiseen ja lähdekäytäntöihin liittyen! --Miihkali ^{(K • M)} 23. kesäkuuta 2021 kello 14.25 (EEST)

Mukava kuulla, kiitos sinulle. Xäkim (keskustelu) 23. kesäkuuta 2021 kello 14.30 (EEST)

Luin artikkelin läpi. Kieliasu oli paikoin kömpelö, korjailin sitä hieman. Sisällön ja lähteistyksen puolesta teksti vaikuttaa erittäin kattavalta, ja äänestänkin uudistettua artikkelia  Hyväksi. --Miihkali ^{(K • M)} 26. kesäkuuta 2021 kello 20.19 (EEST)

Aloitin kielenhuoltoa, jatkoa seuraa huomenna. --Abc10 (keskustelu) 26. kesäkuuta 2021 kello 21.36 (EEST)

On lupaava. Kävin artikkelia läpi, ja pari kommenttia: Sisäisessä linkityksessä ei ole tapana toistaa linkitettävää tekstiä, jos taivutus ei sitä vaadi. Vähensin joitakin toistuvia linkityksiä ja karsin Katso myös -osaa, jossa tavan mukaan linkitetään sellaisia artikkelin aiheeseen liittyviä artikkeleita, joita ei ole tekstissä. Urheilu: Nostin sen omaksi otsikkotasokseen, koska urheilua ei yleisessä kielenkäytössä mielletä kulttuurin osa-alueeksi, vaikka liikuntakulttuurista puhutaankin, vaan hengenviljely ja liikunta erotetaan. Eikä tataarien urheilulla ainakaan Suomessa ole nähdäkseni mitään erityisiä kulttuurisia piirteitä. Siinä voisi muuten varmaan mainita Atik Ismailin, jonka ainakin vanhempi väki muistaa hyvin, vaikka hän luettelossa onkin. Pitääkö häntä luonnehtia "entiseksi"? --Abc10 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2021 kello 08.56 (EEST)

Hei Abc10 , kiitos kielenhuollostasi. Lisäsin urheiluosioon Atik Ismailin ja jääkiekkoleijonan Lotfi Nasibin. Ja mitä tulee nimikkeeseen "entinen jalkapalloilija": itse jotenkin miellän, että jos henkilö on vielä elossa, hän on "entinen x", eli hän on lopettanut uransa, ja jo edesmenneen pelaajan kohdalla ilman nimikettä "entinen", koska tietenkin siinä tapauksessa on kaikki entistä. Artikkeliin kuitenkin kirjoitin vain "jalkapalloilija Atik Ismail". Minun puolesta se saa lukea kummin vaan tunnetut tataarit -osiossa. Xäkim (keskustelu) 27. kesäkuuta 2021 kello 17.03 (EEST)

Edellisestä kommentista on nyt kulunut yli viikko. Vaikutelmani on, että artikkeli on jo selvästi parempi kuin tyypillinen lupaava artikkeli. Abc10 on kannattanut artikkelia mainitulle laatutasolle, ja se on ilmeisesti myös Xäkimin tavoitteena. Rohkenen merkitä. --Miihkali ^{(K • M)} 7. heinäkuuta 2021 kello 17.30 (EEST)

Lukumäärä?

Tataarien lukumäärä ja sen kehitys tuntuu puuttuvan. Se ansaitsisi oman lukunsa. Käytetty malline vaatii sanaa "väkiluku", minkä takia tieto olisi parempi siirtää tekstiin, tataarien määrähän on lisäksi vaihdellut.Toivo ja Toivo (keskustelu) 14. heinäkuuta 2022 kello 14.42 (EEST)

”Väkilukua” ei kannata ottaa pois artikkelista, sillä mallineen yhteydessä se tarkoittaa tietyn etnisen ryhmän edustajien koko määrää. Vertaa vaikka artikkeliin juutalaiset, jossa väkiluvuksi ilmoitetaan 14 miljoonaa ja risat. Myöskään Suomen tataarien lukumäärän vaihtelu ei puolusta poistoa, sillä samaahan voisi sanoa mistä tahansa muustakin kansasta. Mallineeseen on yleensä tapana laittaa nykyinen väkiluku eli käytännössä mahdollisimman tuore arvio kansan jäsenten määrästä. Jos sellaista ei ole saatavilla, niin mallineeseen voi laittaa myös vanhan luvun ja sulkuihin vuosiluvun. Mutta kuten totesitkin, niin väkiluku ei tosiaan ole paras mahdollinen sana tähän yhteyteen, ja mallineen tekstiä kannattaisi siksi muokata. Kielitoimiston sanakirja määrittelee väkiluvun ”asukasluku, -määrä” ja antaa esimerkiksi ”Maan, kaupungin väkiluku”, joka ei liene sellainen väestömäärä, jota tässä mallineessa tarkoitetaan. Puhutaanhan toisaalta maailman väkiluvustakin, mutta ainakin minun korvaani väkilukuun kuuluu ajatus tietyn maantieteellisen alueen väestöstä, kun taas kansa-mallineessa rajauksena toimii yhteinen identiteetti eikä maantiede. Mikäköhän olisi luonteva sana? --Miihkali ^{(K • M)} 14. heinäkuuta 2022 kello 18.59 (EEST)