Keskustelu:Suomen keskiaikaiset kaupungit

Artikkelissa olisi hyvä täsmentää/selittää heti johdannossa, että Suomea ei ole ollut olemassa. --Hartz (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 03.08 (EET)

Toisaalta se on yleistietoa. Siitä löytyy kirjallisuudessa aika tarkka selostus, milloin nimi Itämaa korvautui nimityksellä Suomi, mutta en nyt muista sitä ulkoa. Jos se korvautui ennen noista nuorimpien perustamista, niin nimitys olisi silloin jopa oman aikansa kielenkäytön mukainen, vaikka tämä suomi ei vastannutkaan nykyistä tai myöhempää valtiota alueeltaan.--Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 14.11 (EET)

Artikkelin Itämaa mukaan: "1400-luvulta lähtien nimi Finland (Suomi), joka oli siihen saakka tarkoittanut vain Varsinais-Suomea, laajeni merkitykseltään ja syrjäytti nimityksen Itämaa." Eli kyllä se on suoraan validi.--Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 14.13 (EET)

Olisi nämä mainitsemasi asiat hyvä mainita artikkelissa. Suomen suuriruhtinaskunta ja itsenäinen Suomen valtio ovat verrattain uusia asioita. Itse asiassa, artikkelissa, jo sen johdannossa, olisi korostettava, että kyse on Ruotsin kuningaskunnasta. Voitaisiin tarjota linkki artikkeliin Ruotsin vallan aika Suomessa. --Hartz (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 16.51 (EET)

Haluttaessa artikkelissa voidaan mainita, että myöhemmin Suomeen kuuluneista kaupungeista myös Käkisalmi on perustettu keskiajalla, vaikka se ei silloin kuulunutkaan Ruotsin valtakuntaan. Sitä ei tosin kai ole tapana laskea tuohon Suomen keskiaikaisten kaupunkien perinteiseen joukkoon. --Risukarhi (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 22.21 (EET)

Artikkelin mukaan se sai Ruotsilta kaupunkioikeudet 1618. Oliko Novgorodin/Venäjän aikana vastaavia? --Joe K. (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 00.08 (EET)

Ei aavistustakaan. Tämän mukaan Käkisalmen kaupungin kukoistuskausi ajoittui 1400–1500-luvuille, jolloin siellä on arveltu olleen toistatuhatta asukasta (eli lähes yhtä paljon kuin Turussa ja Viipurissa? Ilmeisesti Käkisalmi kasvoi uudelleen saman kokoiseksi vasta 1800-luvun lopussa, sikäli kun luku edes pitää paikkansa). Kai tuo on joka tapauksessa noteerattava jonkinlaisena kaupunkina jo ennen vuoden 1618 ruotsalaisia kaupunkioikeuksia. --Risukarhi (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 00.47 (EET)

Tässä on nykyisen Priozerskin kaupungin nettisivuilta löytyvä historiasivusto. Oma venäjäntaitoni ei riitä noiden lukemiseen, mutta asiaa löytyy paljon. --Risukarhi (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 00.47 (EET)

Täytyy tutustua tuohon historiikkiin. Mahtaako Käkisalmi vertautua jotenkin Taipaleeseen, joka niin ikään sai kaupunkioikeudet Kustaa II Adolfilta v. 1618? Samaan sarjaan kuuluu tavallaan myös Sortavala, joka tunnetaan kylänä jo keskiajalta. --Joe K. (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 01.33 (EET)

Tässä puhutaan Korelan kaupungista, jonne Rurik olisi haudattu 879. Korela sijaitsi samalla paikalla, mihin myöhemmmin rakennettiin Käkisalmen linna. En-wikin Käkisalmi-artikkeli taas sanoo "Novgorod taxation documents from 1500 list 183 houses in Korela, suggesting an estimated population of 1,500–2,000", joten kai tuo keskiaikaiseksi kaupungiksi voidaan laskea? --Joe K. (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 02.06 (EET)