Keskustelu:Suomen asevelvollisuuden historia
Suomen sota ja ruotuväki[muokkaa wikitekstiä]
Nähdäkseni Suomen sodan häviäminen ei ollut seurausta ruotuväen rappiosta, sillä suomalaiset joukot taistelivat yksittäisissä taisteluissa aivan kelvollisesti. Sen sijaan kyse oli siitä, ettei suomalaisilla joukoilla ilman Ruotsin vahvaa tukea ollut mahdollisuuksia huomattavan vahvaa Venäjän armeijaa vastaan. Ruotsi taas oli melko halvaantunut, sillä Kustaa IV Aadolf oli kyvytön hallitsemaan. Cronstedin luovutettua Viaporin venäläisille (todennäköisesti maanpetoksena) Ruotsin strateginen suunnitelma Suomen valtaamisesta takaisin Viaporista käsin siellä säilytetyn Rannikkolaivaston tuella kärsi haaksirikon. (Klingsporia on mielestäni syytetty turhaan perääntymisestä. Hän seurasi valmista sotasuunnitelmaa, jonka Viaporin menetys romutti.) On hankala kuvitella, miten mikään palkka-armeijakaan olisi samalla miesvahvuudella ja huollolla kyennyt taistelemaan venäläisiä vastaan menestyksekkäästi. Tämän artikkelin tekstistä huokuu POV, jota olen yrittänyt hiukan laimentaa. --M. Porcius Cato 12. toukokuuta 2006 kello 22.14 (UTC)
"-- ei kykenisi tekemään vastarintaa edes osalle Leningradin sotilaspiiriin sijoitetuista joukoista"[muokkaa wikitekstiä]
Toteamus on merkitty lähdettä vaativaksi. Tällä hetkellä Venäjän aseelliset voimat Suomen lähialueilla kattavat n. 160 000 sotilasta [1]. Perinteisen näkemyksen mukaan onnistunut hyökkäys edellyttää n. kolminkertaista ylivoimaa puolustajaan nähden. On helppo laskea, että lähialueille sijoitetut voimat kykenisivät tuhoamaan 30 000 miehen armeijan tai työntämään sen merkityksettömälle alueelle. Vaikka tämän kokoinen armeija olisi varustettu millaisin asein hyvänsä eikä sitä kyettäisi lyömään suoralla hyökkäyksellä, se ei kykenisi estämään kiertämistään ja joutumistaan saarroksiin. Tämänkokoinen osasto (armeijakunta) ei kykene nimittäin toimimaan tehokkaasti kuin noin Uudenmaan läänin kokoisella alueella. Maanpuolelta saarrettuna taistelevan armeijan kyky jatkaa toimintaa olisi rajoitettu, vaikka apua saataisiin ulkomailta, sillä ulkomaanyhteydet olisivat katkaistavissa. Venäjän ilmatorjunta on riittävä, ettei sen hallussa olevien alueiden yli voisi lentää rahtikuljetuksia ja sen laivasto olisi erittäin suuri uhka mille tahansa merikuljetukselle.--M. Porcius Cato 23. elokuuta 2006 kello 12.36 (UTC)
Lähteet[muokkaa wikitekstiä]
Laitoin artikkeliin lähteet varhaisinta vaihetta kuvaavalle osiolle. Loput artikkelista on yleistietoa, joka lisäksi löytyy ulkoisena linkkinä olevasta kirjallisuudesta. --M. Porcius Cato 25. helmikuuta 2008 kello 15.46 (UTC)