Keskustelu:Siirtoväki

Harva tietää, että vielä vuonna 1947 Neuvostoliitto pakotti Suomen "myymään" Jäniskosken-Niskakosken alueen. Voisi mainita jotain myös tämän asukkaista. –Kommentin jätti 212.226.64.211 (keskustelu – muokkaukset)

Tuo vajaan 176 km2 alue käsitti voimalaitoksen säännöstelypadon alueen. Patoaluella tuskin asui ketään, ainakaan pysyvästi. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 3. lokakuuta 2012 kello 14.26 (EEST)--

Hups, tulipas puhuttua puutahinää. E: Paasilinnan 1983 s.439 mukaan aluella asui neljä ihmistä, jotka evakuoitiin. Täytynee lisätä tässä ehtiessä sopivaan tekstiin. Terv.--Riisipuuro (keskustelu) 3. lokakuuta 2012 kello 14.32 (EEST)--

Niin, voimalaitoshan saattaa vaatia henkilökuntaa, ja onhan siellä joku voinut muutenkin asua. (Mahtoiko Paasilinna kertoa tarkemmin?) --Urjanhai (keskustelu) 3. lokakuuta 2012 kello 16.12 (EEST)

Itse asiassa voidaan sanoa myös että evakuoituja oli enemmän, sillä voimalan alueella asui työntekijöitä ja johtoa, ja pysyvästihän heillä on ollut tarkoitus sillä työtä tehdä. Alue muistaakseni evakuoitiin Lapin sodan alkuvaiheessa, samaan aikaan kun Kolosjoen kaivos jätettiin saksaalaisille. Saksalaiset räjäyttivät lähtiessään padon ja voimalan suojabunkkerin, voimalan tärkeimmästä eli konehuonerakennuksesta ei ollut käytännössä mitään jäjellä. Voimalan työntekijöillä ei ollut mitään syytä saapua takaisin. Terv --Riisipuuro (keskustelu) 4. lokakuuta 2012 kello 07.33 (EEST)--

(Anekdoottina: Kun Petsamossa asui Venäjän vallan peruina paljon eri kansallisuuksia, niin Paasilinna kertoo jossain, että että joskus perustettiin oikein tieteellinen hanke Petsamon syrjäänien (yksi perhekunta) kielen tutkimiseksi, mutta hanke kaatui siihen, että ko. perheen päällä oli niin paha puhevika, että kukaan ei saanut hänen puheestaan selvää.)--Urjanhai (keskustelu) 3. lokakuuta 2012 kello 16.15 (EEST)

(No hyvähän tuo oli että puhevika oli niin vahva. Lievempi olisi aiheuttanut pienen tieteellisen skandaalin kun vikaa ei olisi eroteltu itse kielestä. Petsamonsyrjäänistä olisi tullut hyvin omintakeinen murre.) Kysymyksessä ei ollut voimalan henkilökuntaa, vaan kolmihenkinen kalastajan perhe ja erakoitunut merikapteeni, nimetkin mainitaan. Hirveästi ei tavaraa ollut näemmä ottaa mukaan kun kaikkien evakuointi suoritettiin yhdellä senaikaisella kuorma-autolla. Kuvastaa aika hyvin alueen syrjäisyyttä. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 3. lokakuuta 2012 kello 18.15 (EEST)--

No siis tämähän on hyvin rinnasteinen tuolle Paasilinnan anekdootille, kun hieno kansallinen projekti osoittautui yhdeksi perheeksi ja tässäkin vastaavasti alueen kaltoin kohdeltu siirtoväki samoin. (Petsamon siirtoväen kohtaloistahan Paasilinna on kertonut myös, ja siitäkään ei pirullisuutta puutu, kun joku agronomi Linnilä (arvatenkin Kai Linnilän isä?) kaavoitti Tervolan Varejoella Paasilinnan perheelle tontin keskelle suota, ja valmiiksi saadussa saunamökissä isä ja nuorin sisaruksista yskivät keuhojaan pihalle ja pian kuolivat.)--Urjanhai (keskustelu) 4. lokakuuta 2012 kello 01.34 (EEST)

Kyllä, ja kun Erno oli viiltävänterävän satiirin mestari kuultaa sävy esiin vähän tietopuolisemmassakin tekstissä. Paasinnan kirjat ovat muuten erinomaisia Petsamo-lähteitä, Petsamon Suomen ajasta kertova tietokirjallisuus on vähissä. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 4. lokakuuta 2012 kello 07.19 (EEST)--

Myydä lainausmerkeissä siksi, ettei Neuvostoliitto siitä mitään maksanut. 109.240.36.246 15. tammikuuta 2020 kello 11.23 (EET)

Määrättiinkö maataloussiirtoväkeä myös kaupunkeihin? Hajaantuiko kaupunki- ja kauppalaväestö eri puolille Suomea lähinnä oman harkintansa mukaan? 109.240.149.87 9. helmikuuta 2020 kello 23.46 (EET)

Tässä jonkun blogi: [1] "Luovutetun Karjalan kaupunkien siirtoväki asettui erityisesti Helsinkiin, Lahteen ja muihin taajamiin. Etelä_suomen kaupunkeihin sijoittui noin 150 000 karjalasita 1940-luvun aikana. Monelle kaupunkisiirtolaiselle entisen työpaikan sijainti saneli uuden asuinpaikan. Esimerkiksi Enso-Gutzeit pyrki sijoittamaan kaikki vanhat työläisensä." Tässä Savon historiasta: [2] "Jos tarkastellaan siirtoväen absoluuttista määrää, suurimmiksi “siirtolaispitäjiksi” kohoavat luonnollisesti Savon vanhat kaupungit, Kuopio, Mikkeli ja Savonlinna sekä Pieksämäen kauppala. Kuopiossa oli siirtoväkeä vuonna 1950 kaikkiaan yli 3 500 henkeä ja Mikkelissä miltei 2 500 henkeä. Kaupunkien siirtoväki poikkesi merkittävästi maaseudun siirtoväestä, sillä kaupunkeihin ei varsinaisesti asutettu ketään, vaan väki hakeutui niihin oma-aloitteisesti ja vapaaehtoisesti." Aihepiiristä on runsaasti kirjallisuutta, joten lisätietoa luultavasti löytyy ainakin painetusta kirjallisuudesta. --Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2020 kello 00.33 (EET)

Eikös kaupunkeihin jonkin verran kaavoitettu asuinalueita, jotka oli ensisijaisesti tarkoitettu kaupunkisiirtoväelle? 109.240.49.6 10. helmikuuta 2020 kello 13.56 (EET)

Olisiko se mennyt siten, että kaupungeille ja kauppaloille asetettiin velvollisuuksia järjestää jonkin kaupungin kaupunginosan, kauppalan tai kauppalanosan asukkaille mahdollisuus tuohon kaupunkiin asettua muttei sitä mahdollisuutta ollut pakko noiden asukkaiden käyttää mutta perin moni käytti, kun sillä tavalla suht helposti sai asunnon

Kuinka suuri osa siirtoväestä oli muuta kuin maataloussiirtoväkeä

Voisiko artikkelissa olla erikseen osio maataloussiirtoväen sijoittaminen ja erikseen osio muusta siirtoväestä? Urjanhain mainitseman blogin pitäjälle soitin ja kyselin. Hänen mukaansa on vähätelty sitä, minkä verran toimittiin kaupunkisiirtoväen asuttamiseksi. Esimerkiksi ruotsalaislahjatalot ainakin täällä Jyväskylässä oli tarkoitettu ensisijaisesti siirtoväkeen kuuluville. 109.240.112.12 12. helmikuuta 2020 kello 15.46 (EET)

Arvelisin, että tästä löytyy tietoja siirtoväen asuttamista käsittelevässä kirjallisuudessa, joko Suomen historian tarkemmissa yleisestityksissä tai tämän aihepiirin tutkimuksissa. En nyt vain juuri ehdi kaivella. Rintamamiestaloja on kaupungeissakin, mutta en osaa ilman lähteiden tutkimista sanoa, miten niiden asukkaat missäkin jakatuivat toisaalta siirtoväkeen ja toisaalta muihin. Luulisin kuitenkin että tietoa tästä löytyy.--Urjanhai (keskustelu) 12. helmikuuta 2020 kello 15.59 (EET)

Artikkelin Sortavalan maalaiskunta mukaan tuon kunnan siirtoväkeä sijoitettiin myös Äänekosken kauppalaan ja Säynätsaloon, joka oli käytännössä pikkukaupunkimainen kunta vaikka olikin kuntamuodoltaan maalaiskunta. Ei kai sinne mitään asutustiloja perustettu?  –Kommentin jätti 109.240.112.12 (keskustelu) 12. helmikuuta 2020 kello 15.55 (EET)

Tästä voisi etsiä tietoja, jos Säynätsalosta ja/tai Äänekoskelta on tehty pitäjänhistorioita. Niitä voi löytyä esim. isompien kaupunkien pääkirjastoista joko avokokoelmista, käsikirjastosta tai varastosta.--Urjanhai (keskustelu) 12. helmikuuta 2020 kello 15.59 (EET)

Katsoin Museoviraston RKY-esittelyistä: Säynätsalo, Äänekoski. Mainittiin, että taloja rakennettiin sotien jälkeen, mutta ei mainittu erikseen siirtoväen mahdollista osuutta. Jostain ehkä tietoja voi löytyä.--Urjanhai (keskustelu) 12. helmikuuta 2020 kello 16.07 (EET)