Keskustelu:Sadanta
Sadanta vai sademäärä? -- Aslak 15. toukokuuta 2005 kello 13:04:08 (UTC)
- Jos ne kerran on täsmälleen sama suure, niin sitten tämän pitäisi mielestäni olla nimellä sadanta. Silloin se olisi linjassa haihdunnan kanssa, ja sadannasta minä yleensä olen kuullut ammattilaisten puhuvan. --Hasdrubal 18. toukokuuta 2005 kello 08:03:35 (UTC)
Linkki maapallon sademääräkarttaan ei enää toimi: " The MSN Encarta page you are trying to visit has been discontinued. If you are looking for dictionary content, please visit MSN Encarta Dictionary in US English, World English, or French." –Kommentin jätti 91.154.52.206 (keskustelu – muokkaukset)
Tuulen aiheuttama mittausvirhe[muokkaa wikitekstiä]
Artikkelissa viitataan tuulen aiheuttamaan mittausvirheeseen sanomalla, että osa pisaroista voi pudota mittarin ohi. Tässä on ajatusvirhe. Osa pisaroista putoaa mittarin ohi myös tyynellä, eikä sekään muodosta mittausvirhettä. Sateen määrä aikayksikössä pinta-alayksikköä kohti ei riipu siitä, missä tulosuunnassa pisarat mittausaukkoos osuvat. Kirjoittajalta on jäänyt huomaamatta, että sama tuuli, joka vie pisaran mittausaukon ohi, tuo mittausaukkoon toisen pisaran, joka ilman tuulen vaikutusta olisi pudonnut aukon ohi.
Toisella tapaa ilmaistuna, kirjoittaja on ehkä ajatellut, että tuulen aiheuttama sateen "kallistuminen" vaikuttaa samoin kuin jos mittausastiaa kallistetaan, jolloin sen suuaukon vaakasuora projektio pienenee, mutta niin ei ole. Kun sade kallistuu, se samalla tihenee. Sama koskee myös lumihiutaleita. Kaikki tulevat maahan saakka.
Sen sijaan virhettä lyhyellä aikavälillä aiheuttaa mittausaukon pienuus, ja samalla "edustavuus". Sademäärän mittauksen tarkoituksena on selvittää mittauspisteessä yhdelle neliömetrille keskimäärin aikayksikössä saapuneen veden määrä. Mittausaukko on kuitenkin tyypillisesti vain 10 cm2 kokoinen eli 1 prosentti edustamastaan pinta-alasta. Pisaratiheys ei kuitenkaan ole vakio, joten esimerkiksi 10 minuutin sademäärän mittaaminen tuottaa sattumanvaraisia tuloksia. Keskiarvon laskentaa ajatellen olisi oikein mitata esimerkiksi 100 neliömetrille satanut vesi ja johtaa siitä keskiarvo yhdelle neliömetrille, eikä päin vastoin.
Eihän väestötiheyttäkään määritetä mittamalla muutamassa paikassa henkilöt 100 metrin ruudussa ja ilmoittamalla tämän perusteella, että Suomen väestötiheys on 17,8 henkilöä neliökilometrillä.