Keskustelu:Sääntely

"Vallitseva talouden sääntely selittää 71 % korruptiosta maailman maissa."

Missä tuolla lähteessä sanotaan noin? Ei ainakaan sivulla 56. K.salo.85 (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 22.20 (EET)

Ei missään, lähde oli ymmärretty väärin. Tutkijat olivat kyllä löytävinään korrelaatiota sääntelyn ja korruption välillä. Poistin lauseen. Asiasta pitäisi kirjoittaa laajemmin ja ilman agendoja. -Ochs (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 00.34 (EET)

Siis kyllähän siinä lähdematerialissa on silkkaa totuutta yhteneväisyyksista sääntelyn ja korruption välillä, ja tuo lainausmerkeissä oleva virke on jotenkin oikeilla jäljillä asiassa, vaikkakin lähteseen nähden perusteeton ja epäselvä. Mitä ajetaan takaa lienee se, että sääntelyn, tarkemmin sanoen julkisen vallan olemassaolo yleensä luo mahdollisuuden korruptiolle, tarkemmin sanoen julkisen vallan väärinkäytölle. Joillekin on ylläri se, että julkista valtaa voi käyttää sekä legitiimejä epäkohtia suitsimaan, että täysin väärin oman edun tavoitteluun.

Yleisesti ottaen meillä on yhteiskunnassa eri intressiryhmiä, joista selkeimmin tunnistettavat 3 ovat kaupalliset intressit, riippuvaisluokkien intressit sekä ideologisten ryhmien intressit. Niistä jokaisella on julkiselle vallalle sekä legitiimejä vaatimuksia, että ylilyöviä himotuksia, joiden ajaminen julkisen vallan avulla on sitä mainittua korruptiota, väärinkäyttöä. Meillä Suomessa esimerkit puolueina ovat vastaavassa järjestyksessä kokoomus, SDP ja vihreät.

Kuten asiaa koskevassa lähteessä mainittiin, kaupalliset intressit pyrkivät käyttämään julkista valtaa väärin lobbaamalla itselleen edullista ja muille haitallista verotusta, tukia, tullikohtelua, lainoja, julkisia urakoita, jne. Legitiimiä olisi vain vaatia, että julkinen valta ylläpitää taloudellisen toiminnan reiluutta tasapuolisesti kaikille, eikä turhaan puutu muuhun.

Riippuvaisluokkien legitiimit intressit puolestaan ovat mm. työntekijän oikeuksien varmistus, kohtuullinen sosiaaliturva, jne. Ylilyönneillä puolestaan halutaan enemmän kuin vain reiluus, halutaan käyttää julkista valtaa ryöstämään ne joilla on ja lahjomaan niitä joilla ei ole.

Yhtenä ideologisena intressinä mainitsen nyt vaikka viheraatteen. Silläkin on legitiimi asia siinä, että toki ympäristöstä tulee pitää huoli. Ylilyönti heidän osaltaan on oman aatemaailmansa pakottaminen muiden niskoille sen enempää kuin suojelun vuoksi on tarpeen.

Vain yksilö, joka on jonkin tällaisen ryhmittymän ajatusmaailmassa uskonnollisesti ideologisoituneena voi kuvitella, että ainoastaan hänen ryhmittymänsä vaatimukset julkiselle vallalle ovat aina kohtuullisia, muiden aina kohtuuttomia.

Tämä on äärimmäisen ajankohtainen ja kriittisen tärkeä asia, josta ilmiönä wikipediassa olisi syytä olla kuvaelma jossain, kuuluuko se sitten tähän artikkeliin vai johonkin muuhun. Aihetta yleensä nimitetään uskoakseni julkisen vallankäytön teoriaksi.

Kannustan asiasta kiinnostuneita tekemään kunnollisen sivun aiheesta. Tässä hajattelemaani löytyy kyllä asiallista materiaalia.K.salo.85 (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 12.53 (EET)

Katsoin tuon läpi. Tieteellisissä teksteissä "muuttuja X selittää 71 % muuttujasta Y" tarkoittaa, että kun Y on selitettävä muuttuja ja X selittävä, selitysaste R2 on 71 %. Näin on tuon julkaisun mukaan, ja koska laskelma on suhteellisen helppo tarkistaa, siinä tuskin voi olla virhettä. Kirjoitin tämän tarkemmin selitteeseen, jottei tästä enää tulisi epäselvyyttä. Lisäksin tämän selityksen: "Kaavio 3.1, sivu 56. Kolmen taloudellisen vapauden indeksin keskiarvon selitysaste (R2) maailman maiden korruptiolle (Transparency Internationalin mittaama korruptioaste) on 71 %, vaikka indekseistä oli poistettu korruptioon liittyvät tekijät." Ilmeisesti osa johtavista indekseistä piti korruptiota osana taloudellista vapautta, ja tutkijat poistivat tämän osan indekseistä, koska muuten lukema olisi ollut keinotekoisen korkea. Tämä oli suoraselkäinen ratkaisu. --Amoigni (keskustelu) 10. maaliskuuta 2021 kello 15.20 (EET)