Keskustelu:Rautasilta

"Alun perin maantie- ja rautatieliikenne käyttivät samaa siltakantta" on osittain virheellinen. Muistan, kun ajoneuvoliikenne siirtyi vanhalle Rautasillalle, kun uusi rautatien silta valmistui vuonna 1964 Rautasillan viereen. Samalla kertaa Rautasillan kylkeen lisättiin "hyllynä" uusi kevyen liikenteen väylä. Vuoteen 1964 asti Rautasillan kautta saattoivat kulkea vain jalankulkijat ja pyöräilijät, rautatiekiskojen molemmin puolin olevia kapeita jalkakäytäviä pitkin. Niiden ja rautatien välissä oli teräksiset suojakaiteet. Etelästä päin tulijoiden piti noudattaa oikeanpuoleista liikennettä ja kulkea rautatien poikki Rautasillan molemmissa päissä, koska kevyen liikenteen väylä oli rautatien länsipuolella. Rautatien kohdalla oleva sillan kansi oli purettu, kai jo 1900-luvun alkupuoliskolla. Oulun historiaa käsittelevissä kirjoituksissa mainitaan, että suuren parannuksen jalankulkijoille tarjosi Rautasilta, jota kautta kulkevat säästyivät Oulun siltojen siltamaksusta. Poistin tämän lauseen ja lisäsin kappaleen loppuun "Silloin Rautasillan kansi muutettiin maantieliikenteelle sopivaksi ja sen kylkeen lisättiin kevyen liikenteen väylä. Sitä ennen sillalla oli rautatien molemmin puolin teräskaiteiden erottamat jalkakäytävät, joita käyttivät myös polkupyöräilijät. Ajoittain Rautasiltaa oli käyttänyt myös hevosliikenne". Viimeinen lause on tarpeen, koska mm Tuiran silloista kertovassa artikkelissa mainitaan, että siltojen korjausten aikana hevosliikenne käytti Rautasiltaa. Eppukoo (keskustelu) 11. heinäkuuta 2015 kello 11.27 (EEST)

Tarkoitatko, että kuitenkin joskus muinoin (hevos)ajoneuvoliikenne on voinut mennä ratasiltaa pitkin ja se liikenne on loppunut, kun "Rautatien kohdalla oleva sillan kansi oli purettu, kai jo 1900-luvun alkupuoliskolla"? Siltojemme historia -kirjassa on sivulla 159 kuva Oulujoen rautatiesillasta, siinä on myös poikkileikkaus. Kuva ko. kirjassa kooltaan 13*8 senttiä eikä siitä parhaalla tahdollakaan eikä suurennuslasin avustuksella näe poikkileikkauksen mittoja. Poikkileikkauksessa näkyy kuitenkin kaiteella erotetut jalkakäytävät molemmin puolin ja yhtenäiseltä näyttävä sillan kansi, joka on jonkin verran jalkakäytäviä alempana. Kiskot siitä erottuvat.-Htm (keskustelu) 11. heinäkuuta 2015 kello 12.43 (EEST)

Tuiran sillat -artikkelissa mainitaan että Rautasiltaa käytti hevosliikenne Tuiran siltojen korjausten aikana. Ehkä hevosilla ja ensimmäisillä autoilla sillä lienee liikuttu. Muistikuvani noin vuosilta 1959-1964 saattaa pettää. Ehkä tasainen lankuista rakennettu sillan kansi on vielä silloinkin voinut olla jalkakäytävien suojakaiteiden välissä; leveys riitti yksisuuntaiseen ajoneuvoliikenteeseen mutta ei ohittamiseen (junille oli tilaa suurinpiirtein saman verran kuin uudella Rautasillan viereen rakennetulla rautatiesillalla). Nykyisin Rautasillan leveys liittää kaksisuuntaiselle maantieliikenteelle, koska noin 1 + 1 metriä leveät jalkakäytävät on sillalta purettu. Muistini mukaan Rautasillalle ei johtanut kuin sorapintainen kapea pyörätie, joka oli rautatiekiskoja alempana, eikä kiskojen tasalle nousevia luiskoja ollut. Siis ainakin 1959-1964 Rautasillalle oli mahdotonta ajaa autolla tai hevoskärryillä. Pohjoisen suuntaan kulkevien piti kulkea raiteiden poikki oikeanpuoleiselle jalkakäytävälle tekemällä jyrkän kulman radan kanssa. Sillan päissä oli jalkakäytäville nousevat portaat (ehkä 3 ... 5 askelmaa), joiden kiipeämistä varten piti nousta pyörän selästä ja nostaa pyörä jalkakäytävälle ja sitten taluttaa pyörää (osa pyöräilijöistä tietenkin ajoi jalkakäytävillä, jos muita kulkijoita ei ollut). Joskus aikaisemmin siinä on ollut jonkinlaiset ajoluiskat maantieliikenteelle, mutta ne lienee purettu, koska yksisuuntainen hevos- ja moottoriajoneuvoliikenne olisi ollut liian vaarallista kapealla sillalla. Mitään liikennevaloa ei Rautasillalla ollut, mutta muistaakseni valkoista valoa vilkuttava valopylväs varoitti jalankulkijoita lähestyvästä junasta. Mitään puomia ei ollut. En maininnut artikkelissa sillan kannesta mitään, koska en tiennyt sitä varmasti. Toistaiseksi sopiva kompromissi on mainita että siltaa on ajoittain käytetty hevosliikenteeseen (senkin takia, että tavallinen maantieliikenne lienee lopetettu reilusti ennen 1959, jolloin enimpiä ajoneuvoja veti hevonen. Vuonna 1959 olin 8-vuotias. Lisätietoa löytynee Oulun historiaa käsittelevistä kirjoista, niissä kuvataan aika tarkkaan miten Tuiran asukkaat kulkivat Oulun keskustaan. Eppukoo (keskustelu) 12. heinäkuuta 2015 kello 00.44 (EEST)

Rautasillan huipulla oli sota-aikana ilmatorjunta-asema: http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2246723471e6d8b9e6ca07de213&archive=&zoom=YES Sieltä on otettu pohjoisen suuntaan kuva http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2246723471021ee39d7074aca29&archive=&zoom=YES Rautasiltaa kutsutaan siinä hieman harhaanjohtavasti Merikosken sillaksi. Vasemmalle kaartaa Merikosken voimalaitostyömaalle johtava rautatie. Pyörätie näyttää pohjoisrannalla olevan sittenkin radan itäpuolella, mutta 1958-1964 ainakin sillan eteläpuolella se kulki radan länsipuolella. Näyttää siltä että ainakin vielä vuoteen 1945 asti sillalle pääsi ajoneuvoilla. Etelän suuntaan otetun kuvan perusteella tuo "maantie" näyttää tilapäiseltä: http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d224672347139959798952a5f68b&archive=&zoom=YES Sillan kannen kapeus ja jalkakäytävät näkyvät kuvassa http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d22467234714583b0940d6dc0bf6&archive=&zoom=YES Lisää kuvia tästä aiheesta löytyy os. http://sa-kuva.fi hakusanalla Merikoski . Sa-kuva Eppukoo (keskustelu) 12. heinäkuuta 2015 kello 01.47 (EEST)

Ok. Sillan leveys varmasti riitti yksisuuntaiselle hevosliikenteelle, vaikka siinä oli jalkakäytävät.--Htm (keskustelu) 12. heinäkuuta 2015 kello 05.37 (EEST)

Uudet kuvat: Hienoja kuvia! Hyvin näkee, että ainakin panssarivaunu mahtuu.--Htm (keskustelu) 12. heinäkuuta 2015 kello 13.43 (EEST)