Keskustelu:Puoluevaltio

Laatuarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi. --Miihkali ^{(K • M)} 13. kesäkuuta 2021 kello 18.19 (EEST)

Käsite kirjoitetaan suomeksi "puoluevaltio". Se on tietääkseni ollut olemassa jo ennen Kiinan kansantasavaltaa, mutta tarkempaa aatehistoriallista taustaa en tunne. Guinea oli vuoteen 1984 saakka viralliselta nimeltään Parti-État de Guinée. --Esamatti1 (keskustelu) 13. kesäkuuta 2021 kello 20.08 (EEST)

Kiitos palautteesta. Paltemaa & Vuori käyttävät muotoa puolue-valtio. Täytyy penkoa käsitteen yleisempää merkitystä, palaan asiaan. --Miihkali ^{(K • M)} 13. kesäkuuta 2021 kello 20.39 (EEST)

Suomalaiset tutkijat eivät valitettavasti enää osaa kirjoittaa suomea. Suomen yhdyssanoissa ei yleensä käytetä väliviivaa toisin kuin indoeurooppalaisissa kielissä. "Puoluevaltiosta" puhuu esim. Lauri Sivonen artikkelissa Itsekritiikkikäytöntä (sic) Kiinan kansantasavallan aikana Historiallisessa Aikakauskirjassa 4/1996. Käsite lienee aikaisemmin liitetty lähinnä stalinismiin (esim. International Encyclopedia of Political Science, ei määritelmää), mutta neuvostoliittolainen politologia näyttäisi suhtautuneen siihen kielteisesti. --Esamatti1 (keskustelu) 14. kesäkuuta 2021 kello 00.08 (EEST)

Tosiaankin käsitettä on käytetty Neuvostoliitostakin, esim. [1], [2]. Jos tämä artikkeli keskittyy vain Kiinaan, määritelmää ja otsikointia pitäisi miettiä. Muutenkaan määritelmälause ei nyt ole vielä oikeastaan määritelmä. Oikeinkirjoituksesta olen samaa mieltä kuin Esamatti1. -Ochs (keskustelu) 14. kesäkuuta 2021 kello 09.37 (EEST)

Merkitsen artikkelin {{Kesken}}-mallineella siihen saakka, että saan lisätyksi myös muuta maailmaa koskevaa sisältöä. ”Puoluevaltio” (ilman viivaa) on kyllä tuttu käsite. Olin harhaisessa käsityksessä, että kyseessä on eräänlainen pilkkanimi, kun taas ”puolue-valtio” olisi teoreettisempi nimitys nimenomaan Kiinan – ja ehkä muutamien muiden samaan tapaan organisoitujen yhteiskuntien – poliittiselle järjestelmälle. (JSTORin, Google Scholarin ja vastaavien sivustojen perusteella tosin vaikuttaisi siltä, että party-state viittaa yleisimmin juuri Kiinan kansantasavaltaan.) Omistan Neuvostoliiton tragedian ja olen sen aikanaan lukenutkin, mutta yksityiskohtia en enää muista. Ideaalitapauksessa artikkelissa voisi olla jonkinlainen teoreettisempi määritelmäluku, ja sitten puoluevaltioita eri maissa käsittelevä luku, jossa olisi omat alalukunsa KKP:lle, Kuomintangille, Guinealle jne. Palaan asiaan mahdollisimman pian. Pidetään tämä siihen saakka laatuarvioinnnissa. Näiden tarkoitushan on parantaa artikkelia, joten huononkin artikkelin laatuarviointi voi olla mielekästä. --Miihkali ^{(K • M)} 14. kesäkuuta 2021 kello 11.40 (EEST)

Näyttäisi todellakin siltä, että Neuvostoliiton suhteen käsitteellä on ollut pejoratiivinen sävy, vaikka artikkelissa annettu määritelmä käsittääkseni sopii täysin myös sikäläiseen järjestelmään. Ehkäpä tämän voisi nimetä "Kiinan puoluevaltioksi" ja mainita, että käsitettä on käytetty muuallakin. Huomattakoon, että Kansalliskirjaston digitoitujen aineistojen valossa äärioikeisto käytti 1930-luvulla sanaa "puoluevaltio" halventavassa sävyssä parlamentaarisesta demokratiasta (esim. "Weimarilainen puoluevaltio"). Ja korjaan vielä, että se Parti-État de Guinée oli Guinean demokraattisen puolueen uusi nimi, eli appositiolausekkeen pääsana on puolue ("puolue joka on valtio"). Suomen yhdyssana ei ehkä tässä mielessä ole täysin ongelmaton. --Esamatti1 (keskustelu) 14. kesäkuuta 2021 kello 12.34 (EEST)

Tässä on tullut monta hyvää kommenttia, ja ehdottamasi rakenne kuulostaa hyvältä. Itse ajattelen niin, että määritelmä-artikkelin tulisi olla myös esimerkeiltään tasapainossa, joten Kiinaa käsittelevän pitkän osion voisi erottaa omaksi artikkelikseen Kiinan puoluevaltio ja tehdä tästä yleisartikkelin.

Tutkiskelin käsitettä hieman englanninkielisistä lähteistä, ja juuret vievät tosiaan Esamatti1:n epäilemällä tavalla kauemmas. Valtaosa viimeaikaisista maininnoista koskee tietysti Kiinaa sen maailmanpoliittisen merkityksen vuoksi. En päässyt Niilin lähteille saakka.

Paras raakalähde oli DeGruyter Wikilibraryn kautta haulla "Party-state" NOT "one-party state".

En löytänyt hyvää yleisteosta tai kattavaa määritelmäartikkelia, mutta ainakin seuraavat teokset:

• Widner, Jennifer A: The Rise of a Party-State in Kenya : From "Harambee!" to "Nyayo!", ISBN 9780520911857 - Tässä luvussa Creating Political Order on katsaus puoluevaltioiden syntyyn Afrikassa 1960-luvulla, mutta myös aika ytimekäs toinen lähde käsitteen määrittelyyn, etenkin siihen mikä erottaa puoluevaltion yksipuoluejärjestelmän käsitteestä.
• Ekiert, Grzegorz: The State against Society ISBN 9781400822041, (Princetonin kurssikirja) on lukuja puoluevaltiosta useissa itäisen Euroopan valtioissa, esimerkiksi Puolassa, Unkarissa ja Tsekkoslovakiassa
• Kerkvliet, Benedict J. Tria: Speaking Out in Vietnam - Public Political Criticism in a Communist Party–Ruled Nation ISBN 9781501736391 käsittelee useissa kohdissa puoluevaltiota Vietnamissa

Kiinaa tuli tietysti tuloksissa paljon, mutta teos Politics of Control - Creating Red Culture in the Early People’s Republic of China vaikutti mielenkiintoiselta äkkivilkaisulla. DeGuyterin haku tuottaa myös bibliografian/artikkelilistauksen, ja suuren osan artikkeleista löytää ProQuestin haulla. -- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 5. syyskuuta 2021 kello 22.48 (EEST)

Lisäys edelliseen; tutkiskelin asiaan hieman lisää. Tämä vaatisi tietysti lisää työtä.

• Sartori, Giovanni: Parties and party systems - a framework for analysis (1976), ISBN 9780954796617 on yleislähde, johon useat artikkelit viittaavat
• Dingping Guo: THE CHANGING PATTERNS OF COMMUNIST PARTY-STATE RELATIONS IN CHINA: COMPARATIVE PERSPECTIVE (2017), https://www.jstor.org/stable/44321273 on oikeastaan ainoa löytämäni artikkeli, jossa on meta-analyysia ja koostavaa näkökulmaa Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 6. syyskuuta 2021 kello 08.29 (EEST)

Kiitos todella paljon! Perehdyn asiaan ajatuksella myöhemmin, mutta toistaiseksi tämän voisi ehkä ottaa pois laatuarvioinnista. --Miihkali ^{(K • M)} 6. syyskuuta 2021 kello 09.49 (EEST)

My pleasure. Jos haluat kehittää artikkelia kimpassa kun se on siirretty laatuarvioinnista, sekin onnistuu. Ei olla kyllä minun ydinalueellani, mutta tässä onkin mielenkiintoista se, miten muissa konteksteissa hankitut tiedonhankintakyvyt sopivat kokonaan toiselle osa-alueelle. -- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 6. syyskuuta 2021 kello 15.54 (EEST)

Kehitetään ihmeessä yhdessä. Juuri äsken (n. 15 minuuttia sitten) aloin lukea uudestaan yllämainittua Osmo Jussilan kirjaa. Ehkei tätä kannata ihan vielä arkistoida, jos tosiaan on kiinnostusta kehittämiseen. Neuvostoliitto-alalukua voisi laajentaa tämän artikkelin perusteella; Global Security on ilmeisesti ihan alallaan arvostettu verkkosivu, vaikka saitin ulkomuoto onkin jämähtänyt jonnekin 15 vuoden taa. --Miihkali ^{(K • M)} 6. syyskuuta 2021 kello 16.01 (EEST)

Laajensin Neuvostoliittoa. --Miihkali ^{(K • M)} 8. syyskuuta 2021 kello 11.25 (EEST)

Robert Koehlin artikkeli Feudal Aspects of National Socialism kirjoittaa kansallissosialismin klientelismistä. Siinä ei tosin käytetä termiä puoluevaltio vaan puhutaan ”feodalismista”. --Miihkali ^{(K • M)} 8. syyskuuta 2021 kello 11.54 (EEST)

En nyt tainnut ehtiä tähän mukaan ollenkaan. Se on todennäköisesti vain hyvä, turha sekoittaa selkeitä suunnitelmia. -- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 10.09 (EEST)

Ainakin tuo Afrikka voisi olla kova sana. Jaksaisitko lisätä sen? Tulipalokiirettä ei asialla ole. --Miihkali ^{(K • M)} 10. syyskuuta 2021 kello 10.21 (EEST)

Tuli kesän alussa nostettua kerralla turhan monta tekstiä laatuarviointiin. Olen nyt korjaillut niitä ehtiessäni, tämä on vuorossa seuraavaksi. Ei siis vielä arkistoida. --Miihkali ^{(K • M)} 5. elokuuta 2021 kello 11.52 (EEST)

Korjailin artikkelia hiukan, mutta Neuvostoliitosta ja muista puoluevaltion merkityksistä pitäisi vielä kirjoittaa. --Miihkali ^{(K • M)} 27. elokuuta 2021 kello 10.04 (EEST)

Tätä voisi varmaan vähitellen panna pakettiin? Määritelmäosuus on hyvin lyhyt ja leipäteksti painottuu muutamaan tapauskertomukseen. Riittääkö se lupaavaksi? --Miihkali ^{(K • M)} 7. marraskuuta 2021 kello 20.51 (EET)

Kun tietää, miten meillä ei ole edelleenkään mitään keinoa osoittaa viitteen vaikutusaluetta, vähän tuntuu viitteistys harvalta, mutta toisaalta ei se kyllä ole sellainen asia, jota voisi kohtuudella vaatia tulevaisuudentilasta paremminkaan, kun artikkeli nyt kuitenkin lienee kauttaaltaan lähteistetty tässä muodossa. Minusta käy lupaavaksi nyt. Iivarius (keskustelu) 12. marraskuuta 2021 kello 11.10 (EET)

Viitteistys on aukoton, ellen ole vahingossa mokannut jotain. Voihan nuo viitteet halutessaan kopioida niin, että joka virkkeen perässä on lähdemerkintä. --Miihkali ^{(K • M)} 12. marraskuuta 2021 kello 12.55 (EET)

Ei ole minusta tarpeellista. Kunhan todetaan tässä, että tämä tila on kattavasti lähteistetty, niin sitten voi tarvittaessa täydennettäessä täsmentää. Iivarius (keskustelu) 12. marraskuuta 2021 kello 14.22 (EET)

Kannatetaan lupaavaksi ja merkitään. Vähän tämä on ehkä vielä keskittynyt liikaa muutamaan tapauskuvaukseen, mutta ehkä lupaavalle tasolle tulee ilmi käsitteen suuripiirteinen määritelmä. --PtG (keskustelu) 18. marraskuuta 2021 kello 12.52 (EET)